EU-ministerivaliokunnassa Eurooppa-neuvosto ja eurohuippukokous

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 23. kesäkuuta Suomen kantoja Brysselissä 24. ja 25. kesäkuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen sekä 25. kesäkuuta pidettävään eurohuippukokoukseen. Eurooppa-neuvoston aiheina ovat koronapandemia, talouden elpyminen, muuttoliike, Turkki, Venäjä ja Valko-Venäjä.

Suomi katsoo, että koronarokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, jotta EU voi omien kansalaistensa rokottamisen lisäksi vastata sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. Suomi tukee rajoitusten purkamista koordinoidusti sekä EU:n avaamista turvalliselle matkailulle, kun epidemiatilanne sen sallii. Jatkossa EU:n on oltava paremmin varautunut kriiseihin.

EU-ministerivaliokunta on linjannut elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä kantoja jo aiemmin (U 30/2020 vp, UJ 19/2020 vp ja UJ 28/2020 vp). Suomi katsoo, että EU:n talouspolitiikan rakenteisiin ei tulisi tehdä pysyviä muutoksia vastauksena akuuttiin kriisiin. Suomi edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla ja edistävät yritysten reilua kilpailua tukkimalla verovälttelyn mahdollisuuksia.

Suomi näkee, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Tasaveroiset ja kestävät kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliiketilanteen kehittymistä on seurattava tarkasti ja ryhdyttävä viipymättä tilanteen edellyttämiin toimiin. Paineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita on tärkeää tukea. EU:n yhteisten järjestelmien osalta on työskenneltävä pysyvän ratkaisun löytämiseksi.

Suomen mielestä EU:n Turkki-politiikan on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Turkin aiempaa rakentavampi kanssakäyminen on tervetullutta. Jos Turkki palaa vastakkainasettelua ja epävakautta vahvistavaan toimintaansa, EU:n on vastattava yhtenäisesti ja vahvasti.

Suomi pitää strategista keskustelua EU:n Venäjä-politiikasta tärkeänä.  Suomi korostaa EU:n Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä ja tasapainoista toimeenpanoa viiden ohjaavan periaatteen pohjalta. Pakotteita tulee jatkaa ja tarpeen mukaan laajentaa, kunnes niiden asettamiseen johtaneet syyt poistuvat. Myös vuoropuhelu ja yhteistyö Venäjän kanssa EU:n intresseissä olevissa asioissa, kuten ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, on tärkeää.

Valko-Venäjän tilanteen heikkeneminen on huolestuttavaa. Suomi tukee pakotteiden laajentamista asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat.

Eurohuippukokous

Eurohuippukokouksen on määrä keskustella euroalueen taloudellisista haasteista koronapandemian jälkeen sekä tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta. 

Suomi katsoo, että EU:n talouspolitiikan rakenteisiin ei tulisi tehdä pysyviä muutoksia vastauksena akuuttiin kriisiin. Yhteistyötä suhdannepolitiikan paremmaksi hallitsemiseksi finanssipolitiikassa voidaan lisätä myös jäsenvaltioiden keskinäisellä, erikseen sovittavalla samansuuntaisella toiminnalla.

Suomen peruslähtökohta pankkiunionin loppuunsaattamisessa perustuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuuntoimeenpanoon, jotta veronmaksajien kustannusten minimointi pankkikriiseissä olisi mahdollista. Yhteinen talletussuoja voi oikein toteutettuna tuottaa lisäarvoa rahoitusvakauden näkökulmasta. Jotta yhteisessä talletussuojassa voidaan edetä, on rakennettava tiekartta, jossa sovitaan riskejä vähentävistä toimista, palautetaan jo sovitun kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuus ja uudistetaan pankkisääntelyä valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Yhteisen talletussuojan toteuttamisen edellytyksiin voidaan ottaa kantaa vasta sen jälkeen, kun kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön uudelleentarkastelusta ja pankkisääntelyn uudistamisesta valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi on sovittu.

Pääomamarkkinaunioniin liittyen keskustelu jatkuu EU-tasolla erityisesti maksukyvyttömyyslainsäädännön, verotuksen ja yhtiöoikeuden lisäharmonisointitarpeista. Suomi on valmis tutkimaan, miten EU-tason toimilla voitaisiin edistää syvemmän pääomamarkkinaunionin toteutumista. Suomi katsoo, että maksukyvyttömyyslainsäädännön lisäharmonisoimiselle ei ole juuri nyt välitöntä tarvetta.

Maatalous- ja kalastusneuvosto

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi suomen kantoja maatalous- ja kalastusneuvoston (28.-29.6.). Puheenjohtajamaa Portugalin tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan uudistuspaketista. Lisäksi kokouksessa on tarkoitus hyväksyä päätös, jolla pyydetään komissiota toimittamaan tutkimus biologisessa torjunnassa käytettävistä makroeliöistä. Lisäksi ministerit kuulevat komission esittelyn tehdystä työstä suojelutavoitteiden asettamiseksi mehiläisille. Komissio antaa myös maatalous- ja kalastusneuvostolle katsauksen maataloustuotteiden markkinatilanteeseen. Kalastusasioissa komissio esittelee tiedonantonsa ”Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa, tilannekatsaus ja suuntaviivoja vuodelle 2022”. Lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston yleisnäkemys kalastuksen valvonta-asetuksesta. 

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Tuulia Pitkänen p. 0295 160 231, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia