Muiden maiden esimerkit auttavat Suomea rakentamaan hyvinvointitalouden ohjausmallin
Hyvinvointitalous tarjoaa välineitä hallinnolle, joka turvaa edellytyksiä hyvään elämään myös tuleville sukupolville. THL:n uudessa työpaperissa analysoidaan, kuinka hyvinvointitalouden käytäntöjä on tuotu osaksi päätöksentekoa kymmenessä maassa. Toteutettu vertailu auttaa myös Suomea oman ohjausmallin muodostamisessa.
THL:n analysoimat hyvinvointitalouden käytännöt eri vertailumaissa vastaavat kansainvälisesti tunnistettuun tarpeeseen seurata yhteiskunnan kehitystä BKT:n lisäksi laaja-alaisesti eri hyvinvointi- ja kestävyysulottuvuuksien kautta. Työpaperin kymmenen vertailumaata ovat Alankomaat, Irlanti, Islanti, Italia, Kanada, Ruotsi, Skotlanti, Uusi-Seelanti, Viro ja Wales.
Maat ovat kehittäneet työkaluja, joilla laaja-alainen hyvinvointi kytketään osaksi päätöksentekoa ja politiikkavalmistelua niin strategisen, resurssi- kuin normiohjauksen saralla.
Esimerkkimaissa on erilaisia painotuksia ohjauskeinojen yhdistämisessä
Hyvinvointitaloudellisen ohjauksen toteuttamiseen on monia keinoja ja niiden yhdistelmiä. Hyvinvointitaloudesta kiinnostuneille maille nämä esimerkit tarjoavat mahdollisuuden rakentaa omaa, kansalliseen kontekstiin sopivaa ohjauksen yhdistelmää.
Kanadassa hyvinvointinäkökulmia on integroitu budjetoinnin valmistelumateriaaleihin tukemaan resurssien kohdentamista ja politiikkasuunnittelua.
Virossa koko yhteiskuntaa suuntaava pitkän aikavälin kehitysvisio Estonia 2035 toimii ylimmän tason strategisena asiakirjana, jota edistetään normiohjauksen avulla ministeriöiden kehityssuunnitelmien ja ohjelmien kautta. Hyvinvointivaikutusten ja kehitysvision tavoittelu näkyy siten myös ministeriöiden budjettiehdotuksissa.
Walesissa puolestaan tulevien sukupolvien hyvinvointilaki määrittelee seitsemän päämäärää vuoteen 2050 ja menettelytavat niihin pääsemiseksi. Vaikka budjettivalmisteluun ei ole kehitetty uusia mekanismeja, hyvinvointilähtöisyys tulee osaksi päätöksentekoa normi- ja strategisen ohjauksen kautta.
Useat maat ovat käännekohdassa – Suomi muiden mukana etsimässä omaa polkuaan
Moni maa on tällä hetkellä tilanteessa, jossa hyvinvointitaloutta ei vielä toteuteta vakiintuneena mallina, mutta laajan hyvinvoinnin seurantamittaristoja, hyvinvointistrategioita tai pitkän aikavälin suunnittelua kehitetään jo.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä tunnistamaan kehittämiseen liittyviä valintoja: kehitetäänkö ensisijaisesti strategista, resurssi- vai normiohjausta – vai yhdistelmää niistä.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, ettei ole olemassa yhtä oikeaa lähestymistapaa, vaan ohjauksen muodot rakentuvat kunkin maan hallintokulttuurista ja yhteiskunnallisista tavoitteista käsin.
Myös Suomessa on luotu vahva pohja seuraaville askelille. STM:n viime vuosina koordinoima poikkisektoraalinen kehittämistyö, hyvinvointitalouden kansallinen toimintaohjelma sekä juuri valmistunut THL:n toteuttama ja STM:n ohjaama RRP-hanke ovat tuottaneet suuntaviivoja ja työkaluja ohjauksen vahvistamiseen. Hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittäminen kytkeytyy valtioneuvoston muihin kestävään kehitykseen keskittyviin prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi valtioneuvoston kanslian kestävyystarkastelun toimintamalli ja ulkoministeriön vetämä Agenda 2030 -työ.
Hyvinvointitaloudellisen ohjauksen rakentaminen ei tarkoita yhden mallin kopioimista, vaan paikallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin pohjautuvan yhdistelmän rakentamista. Tärkeintä on, että löydetään kansallisesti ne aloitteet, joita voidaan ryhtyä toteuttamaan käytännössä. Työpaperi kutsuu tähän työhön mukaan – niin Suomessa kuin muuallakin.
Emma Korpi, suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Saija Iivonen, tutkija ja erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Satu Leino, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
THL:n hanketta (2022–2025) rahoittaa EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisätietoa
- Building blocks for a strong wellbeing economy approach : highlighting practical tools and processes for governance (2025)
- Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli Suomelle: Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektin loppuraportti
- Suomen kansallinen hyvinvointitalouden toimintaohjelma 2023–2025