Hallituksen esitys: Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista
Työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.
– Suomessa kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisellään laajasti. Vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei, työministeri Tuula Haatainen kuvaa.
– Olen tyytyväinen, että on löydetty ratkaisu, joka parantaa kilpailukieltosopimusten kohdentumista. Korvausmalli varmistaa, että kilpailukieltoja tehdään vain henkilöille, joiden työtehtävä sitä aidosti edellyttää, työministeri Haatainen sanoo.
Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen. Hallitus esittää, että laissa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisajankohdasta ja työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus.
Muutokset tehtäisiin työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin 1.1.2022 alkaen. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 12.11.2020.
Kilpailukiellon pituus vaikuttaisi korvauksen määrään
Kilpailukieltosopimuksesta olisi maksettava korvaus, jonka suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.
Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty korvauksen maksamisajankohdasta. Hallituksen esityksen mukaan korvaus tulisi pääsääntöisesti maksaa rajoitusajan aikana. Maksupäivä olisi sama kuin työsuhteen aikainen palkanmaksupäivä.
Uutta olisi myös työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa. Tällöin tulisi noudattaa irtisanomisaikaa, joka olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.
Kilpailukieltosopimusten käyttö on yleistynyt
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksia käytetään yleisesti. Hallituksen tavoitteena on vähentää kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat laissa säädettyjen edellytysten vastaisia. Lakimuutosten arvioidaan ehkäisevän ennalta perusteettomia sopimuksia.
Lakimuutoksia valmisteli kolmikantainen työryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti muutoksista huhti-toukokuussa 2020 lausuntokierroksen.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Seija Jalkanen, TEM, p. 029 504 8952
erityisasiantuntija Johanna Ylitepsa, TEM p. 029 506 4207