Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä

Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatioihin. Koronakriisin hoito on keskeinen osa hallituksen talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa lisäbudjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille, kunnille kuin ihmisillekin.

Tukea yrityksille, taiteen ja kulttuurin toimijoille sekä julkiseen liikenteeseen

Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 410 miljoonan euron lisämäärärahaa, jotta rakennetaan yrityksille siltaa kriisin yli. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi tarkoitukseen varattuja määrärahoja 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on yhteensä 550 miljoonaa euroa.

Julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseen koronavirustilanteen pitkittyessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin ja 100 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä.

Koronavirustilanteesta johtuvien taiteen ja kulttuurin alan tulonmenetysten korvaamiseen ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 7 miljoonaa euroa jaettavaksi apurahoina taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toimijoille.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuonna 2020 budjettivaroin yhteensä 175,7 miljoonalla eurolla. Kompensaatiosta 34,2 miljoonaa euroa kohdistuu tieteeseen, 75,2 miljoonaa euroa taiteen edistämiseen, 48,8 miljoonaa euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen sekä 17,6 miljoonaa euroa nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laskua kompensoidaan tänä vuonna 142,5 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta kompensaatio on 10,7 miljoonaa euroa.

Koronavirustilanteesta johtuvia määrärahalisäyksiä 

Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan 90 miljoonan lisämäärärahaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä mm. pandemiarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä testikapasiteetin nostamiseen. 

Lisäksi Suomen osuuteen EU-komission rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 miljoonaa euroa.

Koronavirustilanteesta johtuen ehdotetaan edelleen useita lisäyksiä myös valtion virastojen ja laitosten määrärahoihin. 

Poliisin maksullisen toiminnan tuottojen, erityisesti passituottojen, vähennyksen johdosta poliisille ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi poliisille ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisämenoihin kuluvalle vuodelle vielä 3 miljoonan euron lisäystä. 

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan sisärajatarkastusten tilapäisen palauttamisen aiheuttamiin lisämenoihin 3,4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tullille ehdotetaan 990 000 euroa koronavirustilanteen torjuntaan liittyvään sisärajavalvontaan sekä suojavarusteiden kustannuksiin.

Poikkeusjärjestelyiden vuoksi varusmiehille maksettavan ruokarahan aiheuttamiin menoihin ehdotetaan 7,1 miljoonan euron lisäystä.

Kuntatalouden tukeminen

Kuntien tukemisella turvataan peruspalveluiden rahoitusta ja hillitään veronkorotuspaineita. Koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi ehdotetaan 350 miljoonaan euron kertaluonteista peruspalvelujen valtionosuuslisäystä. Ahvenanmaan maakunnan vastaaviin kustannuksiin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan lisäksi 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa kertaluonteisina lisäyksinä koronavirustilanteesta aiheutuvien muiden kustannusten ja tulojen menetysten kompensoimiseksi. 

Muita vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

Hallitusohjelmaan pohjautuen varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 5 miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n koronaviruspandemian vastaiseen työhön kehitysmaissa ja 24,5 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun koronaviruspandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi sekä 18 miljoonaa euroa ilmastorahoitukseen. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 50 miljoonaa euroa. Tämä tukee myös suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia.
 
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 240 miljoonan euron tilausvaltuutta, jolla oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset. Kuluvalle vuodelle ehdotetaan 120 miljoonan euron määrärahaa. Ulkovartiolaivojen hankinnoilla on merkittäviä kotimaisia työllisyysvaikutuksia.

Sitran lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös määrärahoja liikennehankkeisiin. Uutena tiehankkeena aloitetaan vt 5 Hurus—Hietanen-tieosuuden kehittäminen, jolle ehdotetaan 7 miljoonan euron valtuutta ja 400 000 euron määrärahaa. Hankkeen E18 Raisio—Naantali tiesuunnitteluun ehdotetaan 4,2 miljoonan euron valtuutta ja 200 000 euron määrärahaa. Parikkalan raja-aseman tiesuunnitteluun ehdotetaan 150 000 euroa. 

Työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkaminen ajalle 1.11.–31.12. sekä yrittäjien työttömyyskassan omarahoitusosuuden väliaikainen vähentäminen lisäävät kustannuksia yhteensä 8,9 miljoonalla eurolla. 

Ilmastorahasto Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 300 miljoonan euron määrärahaa. Rahaston tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.

Hallitusohjelmaan pohjautuen luonnonsuojelun määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 16,1 miljoonan euron lisäystä. Määrärahoja käytettäisiin mm. METSO-ohjelman tarpeisiin, hanhipelto-hankkeeseen sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen lisäkorvauksiin.

Tuloarvioiden muutokset

Verotuloarviota alennetaan yhteensä 68 miljoonaa euroa toteutuneesta kehityksestä saatujen tietojen perusteella. Sekalaisten tulojen osalta tuloarviota alennetaan yhteensä 273 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen selittäjä on Veikkaus Oy:n rahapelitoimintaan liittyvien tuottojen supistuminen tuntuvasti. Kehityksen taustalla on pelihaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet, koronaepidemian vaikutukset sekä kilpailun kiristymisestä seurannut yhtiön markkinaosuuden aleneminen. Tämän seurauksena rahapeleihin liittyvä tuloutus valtion talousarvioon jää aiemmin ennakoitua selvästi vähäisemmäksi, mikä pienentää sekalaisia tuloja 331 miljoonaa euroa.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Määrärahojen lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 1,5 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 341 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 1,8 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa.

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 29.10, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, sisäministerin erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 050 477 8354 ja oikeusministerin erityisavustaja Camilla Mäkinen, p. 0295 150 119

///23.10. klo 16.30 lukukorjaus kappaleessa 5: taiteen kompensaatio on 75,2 miljoonaa euroa (luku lihavoitu)///