Talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta

Talous supistuu 6 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö 16. kesäkuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet supistavat Suomen taloutta merkittävästi tänä vuonna. Kesäkuun alussa aloitettu rajoitusten purkaminen kuitenkin piristää taloudellista toimeliaisuutta, ennen kaikkea palvelualoilla. Talous alkaa toipua hitaasti loppuvuodesta 2020. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Talouden toipuminen edellyttää kuitenkin selvästi parempia näkymiä vientimarkkinoilla sekä kohenevaa luottamusta Suomen talouden kykyyn luoda kasvua ja työllisyyttä.

Julkinen talous velkaantuu tänä vuonna erittäin nopeasti. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin, ja julkisyhteisöjen velka kipuaa noin 71 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, kun väliaikaiset tukitoimet päättyvät ja talouskasvu elpyy. Julkinen talous pysyy 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä silti edelleen selvästi alijäämisenä.

”Tuki yrityksille, työllisyydelle ja toimeliaisuudelle kantaa meitä yli kriisin mutta heikentää julkista taloutta merkittävästi. Elvytyksen ja jälleenrakennuksen rinnalla pitää pian päättää toimista, joilla vakautetaan julkinen taloudenpito pidemmällä aikavälillä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmantalous on syvässä taantumassa

Koronapandemian leviämisen estämiseen tähtäävät rajoitustoimet ja tartunnan pelko johtivat maailmantalouden jyrkkään supistumiseen keväällä 2020. Kokonaisuudessaan maailmantalous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020. Näkymät ovat kuitenkin kirkastuneet, koska valtiot ja keskuspankit ovat tukeneet taloutta ennätyksellisin toimin. Maailmantalous alkaa elpyä jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, ja ensi vuonna maailmantalous kasvaa vajaat 4 prosenttia.

Kiinan taloudessa pahin vaihe ajoittui kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Kiinan teollinen tuotanto on jo jossain määrin palautunut, mutta kuluttajat ovat yhä varovaisia. Euroalueella palvelusektori pysähtyi käytännössä kokonaan ja teollisuuden tuotanto kärsi kysynnän vähentymisestä. Yhdysvaloissa talouden aktiviteetti on vähentynyt jyrkästi ja työttömyys kasvanut ennennäkemättömän nopeasti

Maailmankauppa vähene voimakkaasti tänä vuonna. Erityisen voimakasta väheneminen on euroalueella. Yhdysvalloissa ja nousevissa talouksissa kauppa vähenee maltillisemin. Kauppa kuitenkin elpyy kesän jälkeen, kun toimeliaisuus kohenee.

Yksityinen kulutus palautuu normaaliksi ensi vuonna

Koronavirukseen liittyvien rajoitusten purkaminen kesäkuun alussa kääntää palveluiden kulutuksen kasvuun vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä. Tavaroiden ja useimpien palveluiden kulutus palautuu normaaliksi vuoden 2021 alkupuoliskolla. Hitaimmin palautuvat matkustamiseen liittyvät palvelut. Yksityinen kulutus kuitenkin vähenee 3,5 prosenttia vuonna 2020 mutta kasvaa saman verran vuonna 2021. Yksityiset investoinnit vähenevät yli 9 prosenttia vuonna 2020 mutta alkavat hieman lisääntyä vuonna 2021.

Vuoden 2020 alkupuolella rakentaminen lisääntyi hieman aiemmin ennakoitua voimakkaammin, mutta asunrakennusinvestoinnit vähenevät silti tänä vuonna. Uusien rakennushankkeiden ennakoidaan lykkääntyvän, mikä heikentää vuoden 2021 asuinrakennusinvestointeja entisestään.

Viennin määrä väheni vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, ja väheneminen on jatkunut vuoden toisella neljänneksellä. Kesään mennessä keskeiset kauppakumppanit ovat kuitenkin aloittaneet koronaan liittyvien rajoitusten asteittaisen poistamisen, ja talouden aktiviteetti on alkanut näyttää merkkejä kohentumisesta. Vienti lähteekin kasvuun vuoden 2020 loppupuoliskolla. Palveluvienti elpyy tavaroiden vientiä hitaammin.

Työllisten määrä alkaa vähentyä jyrkästi vuonna 2020. Työllisyys vähenee 2,5 prosenttia, ja työllisyysaste laskee alle 71 prosenttiin. Yritykset ovat sopeuttaneet työvoimakustannuksiaan irtisanomisten lisäksi lomautuksilla. Lomautettujen työnhakijoiden määrä on keväällä kasvanut ennätyksellisen nopeasti. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8 ½ prosenttiin.

Alkuvuoden aikana on solmittu merkittävä määrä uusia työehtosopimuksia. Nimellispalkkoja on sovittu korotettavaksi keskimäärin vajaat 1 ½ prosenttia.

Kuluttajahintaindeksillä mitattuna inflaatioksi ennustetaan 0,3 prosenttia vuonna 2020. Kulutuskysynnän merkittävä väheneminen sekä epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä hillitsevät inflaatiota myös tulevina vuosina.

Julkinen talous velkaantuu nyt erittäin nopeasti

Julkinen velka kasvaa tänä vuonna noin 20 miljardilla eurolla noin 71 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Taantuma pienentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Valtio myös tukee yrityksiä, työllisyyttä sekä ihmisten toimeentuloa voimakkaasti poikkeusolojen vuoksi. Lisäksi talouskasvua tukevat elvytystoimet kasvattavat julkisia menoja.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Julkisen talouden sektoreista valtiontalous sukeltaa syvimmälle. Valtio kantaa päävastuun tukitoimien rahoituksesta ja pehmentää tukipaketilla epidemiasta ja taantumasta aiheutuvan iskun vaikutusta kuntatalouteen.

Tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, kun talouskasvu elpyy ja väliaikaiset tukitoimet päättyvät. Julkinen talous on 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä silti edelleen selvästi alijäämäinen. Julkinen velka jatkaa kasvuaan, ja velkasuhde lähestyy 80 prosenttia vuonna 2024.

Talousnäkymän epävarmuus heijastaa epidemian kehityksen epävarmuutta

Talouden näkymät niin Suomessa kuin maailmalla ovat edelleen hyvin epävarmoja. Myös arviot tämän vuoden talouskasvusta ovat poikkeuksellisen epävarmoja.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on oletettu, että koronaepidemia hiipuu vähitellen pois, eikä syksyllä ei tule toista epidemia-aaltoa. Kuluttajien luottamus ja talouden toimintakyky pysyvät heikkoina siihen saakka, kunnes sairauteen on löydetty tehokas hoito tai rokote.

Epidemian puhkeaminen uudelleen on ennusteen merkittävin alasuuntainen riski. Toisen aallon taloudellisten vaikutusten suuruus riippuu sekä julkisen vallan toimista epidemian hillitsemiseksi ja talouden tukemiseksi että näiden toimien vaikutuksesta taloudenpitäjien päätöksiin. Jos talous ei ole ehtinyt täysin palautua ennen toista aaltoa, saattaa talouden supistuminen jäädä keväällä nähtyä pienemmäksi. On kuitenkin todennäköistä, että silloin talouden kasvupotentiaali pienenee ja kriisin vaikutukset jäävät pidempiaikaisiksi.

Palveluiden kysyntä voi myös palautua nopeammin ja voimakkaammin sekä kotimaassa että kansainvälisesti, kun voimakkaita toimia tuotannon ja kysynnän elvyttämiseksi on aloitettu ja suunnitteilla lisää muun muassa EU:ssa. Näiden toimien toteutuminen, kuten myös Suomen hallituksen kesäkuussa päättämä talouden elvytyskokonaisuus, vaikuttavat tuotantoon myönteisesti sekä meillä että muualla tänä ja ensi vuonna.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)