Valtion velanhallinnan kehittämistarpeita arvioivan asiantuntijaryhmän työryhmämuistio

Finanssikriisin jälkeen valtion velan määrä on kaksinkertaistunut samalla, kun myös valtion epäsuorat vastuut ovat kaksinkertaistuneet. Siten myös velanhoitoon liittyvät euromääräiset riskit ovat kasvaneet. Velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut. Rahoitusmarkkinoiden sääntely on kiristynyt, rahoituslaitosten hallintomalleihin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Rahamarkkinakorot ovat alentuneet nollaan tai sen alapuolelle, ja merkittävä osa euroalueen maiden valtionvelasta on rahapoliittisten osto-operaatioiden kautta siirtynyt keskuspankkien taseisiin. Tietojärjestelmien nopea kehitys ja lisääntynyt haavoittuvuus, ml. kyberturvallisuuteen liittyvät uhat, ovat lisänneet velanhallinnan operatiivisia riskejä.

Valtion velanhallinnan organisointi osaksi monitoimialaisen Valtiokonttorin toimintaa on ongelmallinen. Velanhallintaa ohjataan ministeriöstä käsin kaksikanavaisesti, ja velanhallinnan ICT-ratkaisuista päätetään moniportaisesti. Velanhallinnan valvonta ja hallinto eivät kaikilta osin noudata rahoitusalalla käytössä olevia kriteereitä.

Näistä syistä työryhmä suosittelee, että velanhallinta ja valtion maksuliikkeen hoito siirrettäisiin erilliseen velkatoimistoon, joka voisi toimia erillisenä virastona tai erillisenä yksikkönä valtiovarainministeriössä. Samalla toteutettaisiin yksikanavainen ohjaus.

• (13.09.2018)

• Memorandum of the expert working group assessing development needs in central government debt management

  (04.03.2019)