Skip to content
  • Finnish Government
    • Prime Minister's Office
    • Ministry of Defence
    • Ministry of Transport and Communications
    • Ministry for Foreign Affairs
    • Ministry of Finance
    • Ministry of Economic Affairs and Employment
    • Ministry of Justice
    • Ministry of Education and Culture
    • Ministry of Social Affairs and Health
    • Ministry of the Interior
    • Ministry of Agriculture and Forestry
    • Ministry of the Environment

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö frontpage
Navigation
  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy Budget, EU, international affairs
    • Economic Prospects Forecasts
    • Taxation Tax system and preparation
    • Financial Markets Stable and well functioning markets
    • Governance Policy Public management and structures
    • Local Government Affairs Finance, structures and cooperation
    • Wellbeing Services Counties Duties, other activieties and finances
    • Public Sector ICT Information policy and steering
    • Government as Employer Personnel and employer activity
  • Current issues
  • Projects and legislation
  • Publications
  • Ministry
  • Contact information
  • News archive
  • Russian Attack on Ukraine
  • Securing daily payments
  • Sustainable Growth Programme for Finland
  • Nordic cooperation
  • Sign up for news
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 5.4.2016 21.30
Tyyppi:Tiedote 135/2016

Hallitus on 5. huhtikuuta sopinut vuosien 2017−2020 julkisen talouden suunnitelmasta. Suunnitelma on samalla Suomen vakausohjelma, joka toimitetaan EU:n komissiolle. Hallitus on myös sopinut kärkihankkeiden ja reformien päivityksestä. Hallitusohjelman strateginen toimintasuunnitelma on yhteensovitettu julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja kestävyysvajeen kattaminen. Tämä tapahtuu hallitusohjelman mukaisesti säästöillä, uudistuksilla sekä kasvua tukevilla ja julkista palvelutuotantoa tehostavilla toimilla.

Hallitusohjelman talouslinja pitää, velkaantuminen taitetaan

Hallituksen sopima kehyspäätös on hallitusohjelmaan kirjatun menokehyssäännön mukainen. Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus pitää kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteestaan, jotta velan suhde kokonaistuotantoon ei enää kasvaisi hallituskauden lopulla.

Neljän miljardin sopeutustavoitteen lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta työllisyyttä parantavin toimin (ml. kilpailukykysopimus), sote-uudistuksella sekä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia karsimalla.

Kasvu ja työllisyys kehysriihen kärkiteemoja

Työllisyyden vahvistaminen on keskeistä hallituksen julkisen talouden tavoitteiden näkökulmasta. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uuden työpaikan luominen. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa ennustetun kasvun ja hallituksen jo päättämien toimien perusteella ollaan työllisyystavoitteesta saavuttamassa runsas puolet.

Kehysriihessä päätettiin uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. Hallitus purkaa kannustinloukkuja ja laajentaa työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä. Päätöksillä pyritään nopeuttamaan työn vastaanottamista, lyhentämään työttömyysjaksoja, parantamaan työllistymisedellytyksiä ja alentamaan rakenteellista työttömyyttä.

Hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin. Hallitus laajentaa starttirahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kk ajaksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista.

Samalla hallitus vahvistaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta, tiukentaa työttömien työn vastaanottovelvollisuutta ja uudistaa TE-toimistojen palveluprosessia. Lisäksi hallitus täydentää yrittäjyyttä edistäviä toimia toimenpidekokonaisuudella elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla. Tarkempi toimenpidelista ja toteutusaikataulu työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavista toimenpiteistä julkistetaan 12. huhtikuuta.

Hallitus on myös sopinut, että syksyn 2016 budjettiriihessä päätetään vielä uusista työllisyyttä vahvistavista toimista, jotka valmistellaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin johdolla. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi otetaan vuonna 2017 käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä 50 prosentin suuruisena EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesta maksimitukitasosta. Tähän suunnataan 43 milj. euroa v. 2017–2019 ja 46 milj. euroa v. 2020.

Hallitus käynnistää seuraavat liikennehankkeet kehyskaudella, yhteensä panostukset ovat noin 700 milj. euroa kehyskaudella:

  • Luumäki–Imatra,
  • Vt 4 Oulu–Kemi, 1. ja 2. vaihe
  • Vt 5 Mikkeli–Juva, 1. ja 2. vaihe
  • Vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie
  • Raide–Jokeri
  • Tampereen raitiotie, 1. vaihe (Hervanta, keskussairaala, varikko)
  • Tampereen raitiotie, 2. vaihe (Lentävänniemi)
  • Helsinki–Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu

Hallitus toteuttaa vuosina 2017–2018  yhteensä noin 105 milj. euron panostuksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi.

Hallitus pitää kiinni säästötavoitteestaan

Hallitus pitää kiinni hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin säästötavoitteesta vuoden 2019 tasolla. Sen kattamiseksi on päätetty täydentävistä sopeutustoimista.

Hallitusohjelman kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Tämä korvataan kehysriihessä 2017 esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta, joilla saavutetaan tavoiteltu yhteensä 130 milj. euron tasapainovaikutus.

Merkittävä osa säästötavoitteen vajauksesta johtui siitä, että inflaatio on ollut alhaisempi kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin. Tämän seurauksena hallitusohjelmassa sovittu indeksisäästö on tuottanut tavoiteltua pienemmän säästön. Hallitus esittää aiemmin päätettyjen indeksisäästöjen korvaamiseksi 0,85 prosentin tasasuuruista vähennystä vastaaviin menoihin. Päätöksen nettosäästö julkiseen talouteen on noin 195 milj. euroa.

Lisäksi kehitysyhteistyömenoihin kohdistetaan uusi 25 milj. euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 % suhteessa bruttokansantuloon. Perusväylänpitoon kohdistetaan 25 milj. euron uusi säästö vuodesta 2018. Säästö nousee 35 milj. euroon vuodesta 2019 lukien. Sairauspäivärahoihin kohdistetaan 22 milj. euron säästö ylempien tulorajojen muutoksella vuodesta 2017 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan omaehtoisen koulutuksen kulukorvaukseen kohdistetaan 47 milj. euron pysyvä säästö.

Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus kohtuullistaa selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 milj. euroa.

Korkea-asteen opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 €/kk.  Opintotuen enimmäismäärä on korkea-asteella kotimaassa opiskeltaessa 1.8.2017 lukien yhteensä 1 101,88 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskeltaessa 1 260,28 euroa kuukaudessa. 

Eri koulutusasteiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 10 kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimus säilyy ennallaan 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Opintolainahyvitys säilytetään taloudellisten reunaehtojen puitteissa.

Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin kuitenkin niin, että tulorajat eivät laske. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.

Hallitus valmistelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Mikäli esitys lisää asumistukimenoja, ne katetaan STM:n hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ulkomailla opiskelevat säilyisivät edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä.

Hallitus päätti uusista panostuksista

Hallitus kompensoi kehyspäätöksen uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti ylimääräisellä 37 milj. euron vuosittaisella määrärahalla.

Nuorten työkokeilun kulukorvaukseen kohdennetaan seitsemän milj. euron vuosittainen menolisäys. Palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen kohdennetaan 30 milj. euron vuosittainen menolisäys.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi ja vankilaverkoston ylläpitoon on päätetty kohdentaa lisärahoitusta yhteensä 34,9 milj. euroa vuosina 2017–2020.

Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanteen helpottamiseksi osoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuosittain 6,7 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018 sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 milj. euroa vuonna 2017.

Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Näiden perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017–2020.

Poliisin toimintamäärärahoja lisätään 5 milj. eurolla ja kehyskauden loppuvuosina 10 milj. eurolla. Suojelupoliisin toiminnan turvaamiseen kohdennetaan kehyskaudelle 2 milj. euron vuosittainen lisämääräraha.

Takuueläkettä korotetaan 10 milj. eurolla vuodesta 2018 lähtien. Korotus on noin 8 e/kk takuueläkettä saavaa kohden.

Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta maksettavan lainauskorvauksen tasoa nostetaan 2 milj. eurolla 11,25 milj. euroon v. 2017 (sisältäen arvonlisäveron).

Biotalouden ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tieteellisen pohjan vahvistamiseksi Euroopan metsäinstituutin perusrahoitusta vahvistetaan miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomen ulkomaanedustustoverkkoon ei kohdisteta toimitilasäästöä.

Kokonaisveroaste ei nouse

Hallitus pitää kiinni ohjelmastaan, jonka mukaan kokonaisveroaste ei nouse.

Hallitus on aiemmin tehnyt päätöksen makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisesta siihen liittyvien valtiontukiongelmien vuoksi. Veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan. 100 milj. euron korotus tarkoittaa bensiiniin ja dieselöljyyn runsaan 2 snt/l korotuksia. Keskimääräiselle henkilöautoilijalle tämä tarkoittaa 30–35 euron lisämenoa vuodessa. Hallitus tarkkailee öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja mikäli hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta, hallitus tarkastelee veronkorotusta uudelleen.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino

2016,

budjetoitu

2017,

JTS

2018,

JTS

2019,

JTS

2020,

JTS

Tulot (mrd. euroa)

49,1

49,3

50,6

51,4

52,4

Menot (mrd. euroa)

55,4

55,1

55,4

55,1

55,7

Alijäämä (mrd. euroa)

5,4

5,9

4,8

3,7

3,2

(käyvin hinnoin)

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2017–2020 keskimäärin noin 1 ½ prosenttia vuodessa ja verotulojen noin 2 prosenttia vuodessa.

Syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna budjettitalouden menot ovat keskimäärin noin 0,1 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä. Alentavasti menojen tasoon on vaikuttanut alempi korkomenoarvio sekä uudet sopeutustoimet.

Julkisen talouden suunnitelman määräraha-arvioiden laskentaoletuksena on 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa, kun se syksyn kehyspäätöksessä oli 15 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijaennuste on valmisteltu poikkihallinnollisesti SM:n johdolla. Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa.

Kuntatalous pysyy kireänä

Hallitusohjelman kuntataloutta vahvistavat toimet sekä kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet estävät kuntataloutta heikkenemästä kuluvana vuonna. Kuntatalouden velka jatkaa kuitenkin kasvuaan. Kuntatalouden menojen kasvupaine on suuri, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, heikko työmarkkinatilanne ja lisääntynyt maahanmuutto. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulot kasvavat vaimeasti.

Suomen taloudessa hienoinen piristyminen - kasvunäkymät silti vaisut

Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Kuluvana vuonna kasvun arvioidaan vahvistuvan lähes yhden prosentin vauhtiin ja hallituskauden lopulla talouden ennakoidaan kasvavan runsaan prosentin vauhtia.  Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi, joten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelevat yksityiset investoinnit ja myös yksityinen kysyntä kasvaa.

Kansantalouden vaikeat ajat ovat heijastuneet voimakkaasti julkiseen talouteen. Julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt ja velka kasvanut nopeasti. Julkisen talouden alijäämä ylitti 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014. Ennakkotietojen mukaan alijäämäsuhde onnistuttiin painamaan alle 3 prosentin rajan viime vuonna ja sen ennustetaan pysyvän viitearvon alapuolella koko hallituskauden. Tämän hetken arvion mukaan julkisen talouden velkaantuneisuuden kasvu saadaan pysäytetyksi hallituskauden lopulla.

Edellä esitetyt kansantaloudelliset arviot ovat alustavia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan 14.4.2016.

Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 14.4.2016, jonka jälkeen se julkistetaan kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä julkistetaan hallitusohjelman päivitetty toimintasuunnitelma.

Hallitus on myös tarkentanut linjauksiaan koskien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksia. Linjauksista kerrotaan tarkemmin keskiviikkona 6. huhtikuuta klo 9.30 valtioneuvoston tiedotustilassa. Lakiesitykset uudistuksista lähtevät lausuntokierrokselle viimeistään toukokuun alkupuolella.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, p. 050 349 6121

Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa

Tiedotteeseen tehty tarkennuksia 6.4.2016 klo 15.30 (lihavoituna)

Alexander Stubb Juha Sipilä Timo Soini alueuudistus-arkisto hallitus sote-uudistus
kansantalous säästöt taloudelliset ilmiöt työllisyys ulkoiset ominaisuudet valtiontalous veroaste

See also

Economy recovering slowly, debt ratio set to stabilise briefly

Type:Press release Publication date:22.9.2025 11.09

Ministry of Finance publishes its draft budget for 2026

Type:Press release Publication date:8.8.2025 11.14

Draft budget of Minister of Finance Riikka Purra to stabilise the debt ratio; budget deficit to be reduced to below EUR 10 billion

Type:Press release Publication date:6.8.2025 18.24

Government decides on General Government Fiscal Plan for 2026–2029

Type:Press release Publication date:30.4.2025 13.34

A trade war poses a threat to Finland’s economic recovery and its already fragile general government finances 

Type:Press release Publication date:30.4.2025 11.02

IMF supports Government’s economic policy

Type:Press release Publication date:8.11.2024 14.09
Valtiovarainministeriö frontpage Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PO Box 28

FI-00023 Government, Finland

Tel. +358 295 16001

About the site

Data protection

Accessibility statement

Sitemap

Questions and feedback

  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy
      • Starting points for economic policy
        • General government finances
        • Economic framework
        • Fiscal policy
        • Structural policy
      • Spending limits in central government finances and the budget
        • Central government spending limits
        • The budget
      • EU and the economy
        • European Semester
        • Fiscal rules
        • Budget
      • Assessment and monitoring of central government finances
        • Credit Ratings
        • International comparison of the Finnish economy
      • International Financial Affairs
        • Coalition for Climate Action
      • Discretionary government grants
    • Economic Prospects
      • Economic forecasts
        • Monthly data on public finances and data on contingent liabilities
        • Revenue Working Group
        • Economic trends in construction
      • Descriptions of methods
      • Economic analyses
    • Taxation
      • Tax system
      • Personal taxation
        • Taxation of earned income
        • Taxation of capital income
        • Taxation at source on interest
        • Taxation of inheritance and gifts
        • Taxation of asset transfers
      • Business taxation
      • International income taxation
        • Co-operation in international taxation
        • Tax agreements
      • Real estate taxation
      • Value Added Tax
        • Tax on Insurance Premiums
      • Excise Duty
      • Road transport taxation
      • Customs
      • Tax expenditures
    • Financial Markets
      • Regulation of financial markets
        • Sanctions in the financial markets
        • New financial technologies
      • Stability and supervision
      • Government financial policy
      • Preventing money laundering and terrorist financing
        • Prevention
        • Legislation
    • Governance Policy
      • Openess, trust and ethics
      • Core principles and future of governance policy
        • Futures work and evaluations of governance policy
        • International activities
        • Proactive governance through anticipatory innovation
      • Public Service Leadership
        • Shared values and principles for public service leadership
        • Joint development and events
        • Position and service relationships of senior management
        • Leaders selection and career management
        • Preconditions for succeeding
        • Evidence-based management
        • Support for the senior management in central government
      • Structures, guidance and direction of administration
        • Central government
        • Municipal administration
        • Systems for guidance and direction
      • Management and steering of central government finances
        • Central government financial administration
      • Internal control and risk management
      • Shared government services
        • State properties
        • Government procurement
        • Financial and HR services
        • Education and training services
      • Public sector innovations
    • Local Government Affairs
      • Legislation on municipalities
        • Municipal structure
        • Local government employees
      • Local government’s duties and activities
        • Cooperation between the state and the municipalities
          • Advisory Committee on Local Government Finances and Administration
          • Evaluation of basic services
        • International cooperation
      • Local government finances
    • Wellbeing Services Counties
      • Duties and other activities
        • Wellbeing services counties
        • Cooperation
        • Decision-making
        • Guidance
        • Opportunities to influence and participate
      • Finances of the wellbeing services counties
        • Funding
        • Additional funding
        • Budget and financial plan
        • Investments
      • Negotiations with wellbeing services counties
    • Public Sector ICT
      • Digitalisation
        • Digital services
        • Artificial intelligence and robotisation
          • Guidelines on using generative artificial intelligence to support and assist work in public administration
        • Digitalising and automating life and business events
          • Programme to promote life event based digitalisation
            • Questions and answers regarding life event based digitalisation
          • Easing the management of the affairs of a deceased relative
            • Frequently asked questions about the programme to ease the management of the affairs of a deceased relative
        • Priority of digital communications by public authorities
      • Information policy and steering
        • Information management map of public administration
        • Information policy report
        • Open data
        • Architectures
        • Project on redesigning the system of personal identity codes
        • Government policy programmes
          • Opening up and using public data
        • Steering of information management in public administration
          • Advisory boards on information management in public administration
        • Ethical Guidelines for AI in Public Administration
        • Interoperable Europe
      • Information security and cybersecurity
      • International cooperation on digitalisation and ICT
      • Information Management Board
    • Government as Employer
      • Collective Bargaining
        • Industrial peace
        • Agency-level collective bargaining 
        • Local union representatives
        • Occupational health and safety 
        • Cooperation
      • General collective agreements for government 
      • Terms and conditions of employment relationship
        • Pay, incentive schemes
          • Pay system in central government
          • Performance-related pay
          • Employees' mutual funds
        • Working hours
        • Annual leave
        • Official journeys
        • Absence
        • Benefits in kind
        • Occupational health care
      • Guidelines and regulations
      • Civil service law
      • Values and civil service ethics
        • Advisory Body on Civil Service Ethics
      • Support for personnel management
        • Central Government Human Resources Strategy
        • Personnel planning
        • Multi-location working in central government
        • Recruitment
        • Competence development
        • Personnel rotation and exchanges of public officials
        • Equality and equity
        • Tools and methods
        • Central government medals of merit for public officials
      • State personnel as statistics
  • Current issues
    • News archive
    • Russian Attack on Ukraine
    • Securing daily payments
    • Sustainable Growth Programme for Finland
      • Finland’s Recovery and Resilience Plan
        • Green transition
        • Digitalisation
        • Employment and skills
        • Health and social services
        • REPowerEU
      • Process
    • Nordic cooperation
      • Nordic Council of Ministers for Digitalisation
      • World’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation
    • Sign up for news
  • Projects and legislation
    • Coordinating services and premises
      • Reshaping of regionalisation
      • Renewal of central government’s service and premises network in 2020s
        • Frequently asked questions about the renewal of the services and premises network
        • Regional progress of the reform
    • Project to implement the reformed eIDAS Regulation nationally
      • European Digital Identity Wallet
        • Questions and answers about the European wallet application
        • Piloting European Digital Identity Wallet
    • ProcurFinland – making public procurement more effective
      • National Public Procurement Data Repository
    • Coordination Group for Digitalisation
      • Advisory boards
      • Digital statutes in the EU
    • Development of internal control and risk management
    • Opening up and using public data
    • Project to implement the gambling system reform
    • Reform of regional state administration
  • Publications
    • Web publications
      • Economic Survey, Autumn 2025
  • Ministry
    • Task and objectives
    • Management and organisation
      • Ministers
        • Minister of Finance
        • Minister of Local and Regional Government
        • Minister of Economic Affairs
      • Management
      • Departments
    • Boards
      • Finnish Productivity Board
        • Board members
    • Ministry of Finance's branch of government
      • Agencies
      • State-owned companies and unincorporated State enterprises
      • Funds
    • Whistleblower protection
    • Ministry as a workplace
    • History
    • Contact information and visiting address
  • Contact information
    • Personnel search
    • Media and Communications Unit

Contact