Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2026

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalalleen 14,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2026. Se on noin 475 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. STM:n hallinnonalan määrärahat eivät sisällä hyvinvointialueiden rahoitusta, joka kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin noin 37 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen noin 29 prosenttia, työttömyysturvaan noin 13 prosenttia, sairausvakuutukseen noin 12 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen noin 2 prosenttia sekä avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen noin 2 prosenttia. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,4–1,1 prosenttia pääluokan määrärahoista.
Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa
Tiedote koskee sosiaali- ja terveysministeriön omaa talousarvioehdotusta. Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.- 2.9.2025. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 22.9.2025. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Määrärahoihin vaikuttavat keskeiset muutokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoihin vaikuttavat arviomäärärahamomenttien tarvearvioiden tarkistusten lisäksi erityisesti pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet sekä kevään 2024 ja 2025 kehysriihissä tehdyt päätökset.
- Opiskelijoiden siirtyminen yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin vähentää yleisen asumistuen määrärahaa 219 miljoonalla eurolla.
- Toimeentulotuen kokonaisuudistus pienentää määrärahoja 49 miljoonalla eurolla.
- Kelan toimintamenoihin kohdennetaan kertaluonteinen 50 miljoonan euron säästö.
- Yli 65-vuotiaille suunnattuun valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun osoitetaan 44,5 miljoonan euron rahoitus.
- Kela-korvausten uudistamiseen ehdotetaan 22,3 miljoonan euron lisäystä.
- Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin ehdotetaan yhteensä 17,5 miljoonan euron lisäystä.
- Terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen kohdennetaan 7,5 miljoonan euron lisämääräraha.
- Turvakotitoimintaan ehdotetaan 3,45 miljoonan euron tasokorotusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi.
- Sosiaalialan osaamiskeskuksille ehdotetaan 0,8 milj. euron lisäystä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Ehdotuksen yksityiskohtaisemmat sisällöt:
Perhe-etuudet ja asumisen tukeminen sekä Kelan toimintamenot
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan noin 4,3 miljardin euron määrärahaa, mikä on 386 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista sekä perhe-etuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehtyjen tarvearvioiden muutoksista.
Suurin yksittäinen säästö aiheutuu opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin, mikä vähentää asumistukimomentin määrärahaa 219 miljoonalla eurolla.
Toimeentulotukilakia uudistetaan osana laajempaa sosiaaliturvauudistusta. Uudistuksessa toimeentulotuen hakijalle asetettaisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuuksia, toimeentulotuen sijaan. Kokonaisuudistuksen arvioidaan vähentävän määrärahatarvetta 49 miljoonalla eurolla.
Elatustukijärjestelmää uudistetaan siten, että elatusavun ensisijaista asemaa lapsen elatuksen turvaajana vahvistetaan. Muutoksen säästövaikutuksen arvioidaan olevan 2 miljoonaa euroa.
Kelan toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 462 miljoonaa euroa, mikä on 33 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoissa on huomioitu muun muassa eläkekulujen kasvu ja ansiotason muutokset, toimeentulotuen kokonaisuudistus, Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu sekä kertaluonteinen 50 miljoonan euron toimintamenosäästö.
Työllisyys ja sosiaaliturvauudistukset
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa työttömyysturvaan 1,97 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2026. Summa on 86,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan kasvu aiheutuu erityisesti hallitusohjelman mukaisten uudistusten vaikutuksista sekä työttömien määrän arvioidusta kasvusta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavassa hallituksen esityksessä esitetään työttömyysturvaseuraamuksiin muutoksia työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä. Seuraamuskokonaisuus olisi neljän portaan sijasta jatkossa kaksiportainen, jolloin työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin. Muutos korostaisi työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin. Esityksen mukaisesta säästöstä 28,1 miljoonaa euroa kohdentuu työttömyysetuuksien valtion osuuteen sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa. Muutosten vuoksi asumis- ja toimeentulotukimenojen arvioidaan kasvavan yhteensä 24,1 miljoonaa euroa.
Osana laajempaa sosiaaliturvauudistusta työttömyysturvaan otetaan käyttöön uusi yleistuki, jonka myötä nykyiset työmarkkinatuki- ja peruspäivärahajärjestelmät lakkautettaisiin. Yleistuen tarveharkinta ja osittaisen yleistuen vanhempien tulorajan muutokset alentaisivat etuuskuluja 3,5 miljoonalla eurolla verrattuna nykyisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan kuluihin. Tästä säästöstä 2,5 miljoonaa euroa kohdistuu valtion ja 1,0 miljoonaa euroa kuntien rahoitusosuuteen.
Kotihoidon tuessa otetaan käyttöön niin sanottu Norjan malli. Kotihoidon tuen saamisen edellytykseksi tulee, että on asunut Suomessa tai muualla EU- ja ETA-alueella vähintään kolme vuotta ennen tuen alkamista. Tavoite on edistää lasten ja vanhempien kotoutumista ja kielen oppimista. Mallin arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenojen valtion rahoitusosuutta noin 0,6 miljoonalla eurolla. Mallista aiheutuva varhaiskasvatuksen kustannusten nousu korvattaisiin kunnille.
Sairausvakuutus ja Kela-korvausten uudistaminen
Sairausvakuutukseen ehdotetaan 1,8 miljardin euron määrärahaa, mikä on 23,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.
Kela-korvausten uudistamiseen osoitetaan valtion rahoitusosuutena 46,6 miljoonaa euroa, mikä sisältää 22,3 miljoonan euron lisäyksen verrattuna vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon. Kela-korvauksia on voinut saada 1.5.2025 alkaen suuhygienistin ja fysioterapeutin suoravastaanotoista sekä hedelmöityshoidoista. Lisäksi korvaustaksoja on korotettu gynekologin vastaanottokäynneille, hammashoitoon ja mielenterveyspalveluihin. Valtion rahoitusosuus kattaa myös 1.1.2024 voimaan tulleet aiemmat taksakorotukset.
Yli 65-vuotiaille suunnattuun valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun osoitetaan 44,5 miljoonan euron rahoitus. Kokeilun myötä tämän ikäryhmän henkilöt voivat 1.9.2025 alkaen hakeutua yksityiselle yleislääkärille, ja maksaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisen omavastuun.
Lääkkeiden ehdolliseen korvattavuuteen liittyvät lääkeyritysten palautusmaksut sairausvakuutusrahastoon ohjattaisiin jatkossa kokonaisuudessaan vähentämään sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuutta. Tällä ratkaisulla arvioidaan saatavan 29,1 miljoonan euron säästö. Lisäksi lääketaksaa tarkistetaan ja apteekkiveroa uudistetaan siten, että vero määräytyy jatkossa myyntikatteesta eikä liikevaihdosta. Tämä vähentää valtion osuutta lääkekorvausten kustannuksista 15,4 miljoonalla eurolla.
Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuoltoa rajoitetaan jatkossa siten, että heille tarjotaan pääsääntöisesti vain kiireellinen hoito. Tämän muutoksen arvioidaan vähentävän sairaanhoitovakuutuksen valtion osuutta 0,56 miljoonalla eurolla.
Eläkemenot ja yrittäjien eläketurva
Eläkkeisiin ehdotetaan 5,5 miljardin euron määrärahaa, mikä on 69,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen väheneminen johtuu erityisesti tarvearvion tarkistuksista sekä eläkeläisten asumistukeen tehtyjen muutosten vaikutuksista.
Yrittäjän työeläketulon tarkistamiseen ehdotetaan muutoksia vuodesta 2026 alkaen. Vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädettäisiin sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028. Muutoksen arvioidaan nostavan valtion osuutta yrittäjän eläkemenosta 4 miljoonalla eurolla.
Veteraanien tukeminen ja kuntoutuspalvelut
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 89,3 miljoonan euron määrärahaa, mikä on 33,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku johtuu veteraanien lukumäärän vähenemisestä.
Ehdotetusta määrärahasta osoitettaisiin 35,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 2,3 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 50 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Lisäksi sotilasinvalidien puolisoiden sekä eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ehdotetaan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa ja valtion korvauksena sodista kärsineiden huoltoon 0,6 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen
Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta 343,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Yliopistotasoiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa. Erikoistumiskoulutukseen ehdotetaan 89,9 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu 15 miljoonan euron kertaluonteinen vähennys ja 3,1 miljoonan euron tuottavuussäästö verrattuna edellisvuoteen.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyöalueille ehdotetaan 10 miljoonaa euroa tutkimusprofessuureiden perustamiseen. Lisäksi lääketietovarannon kehittämiseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimet
Osana hallitusohjelman mukaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta ehdotetaan C-hepatiitin eliminointiin 10 miljoonaa euroa ja nuorten huumekuolemien ehkäisyyn 7,4 miljoonaa euroa, josta 1 miljoona ohjattaisiin järjestöille STEA-avustusten kautta. Lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa ja Barnahus-hankkeen vakiinnuttamiseen osaksi normaalia palvelujärjestelmää 0,1 miljoonaa euroa.
Opiskeluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta toteutettavaan opiskeluterveydenhuoltoon esitetään 73,5 miljoonan euron rahoitusta. Siitä 1 miljoona euroa kohdennetaan määräaikaisena tukena opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin. Lisäksi määrärahassa on huomioitu 0,7 miljoonan euron lisäys hoitotakuuseen ja terapiatakuuseen liittyvien muutosten johdosta.
Matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen kehittämiseen esitetään 2 miljoonaa euroa ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon 0,3 miljoonaa euroa.
Turvallisuus, valmius ja sosiaalisten palveluiden tuki
FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan esitetään 42,5 miljoonan euron valtionavustusta, mikä on 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitoon ehdotetaan 7,5 miljoonaa euroa.
Turvakotitoimintaan ehdotetaan yhteensä 31 miljoonaa euroa, joka sisältää 3,45 miljoonan euron tasokorotuksen turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi.
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun ehdotetaan 7,9 miljoonaa euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan noin 2,3 miljoonaa euroa, josta 0,8 miljoonaa kohdistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien vahvistamiseen.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan noin 59,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa jatketaan ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemista 6,5 miljoonan euron määrärahoilla. Lisäksi nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa ja huumevalistustyöhön 0,5 miljoonaa euroa.
Lomitustoiminta maatalousyrittäjille ja turkistuottajille
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä 128,4 miljoonaa euroa. Tämä on 4,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin tarvearvion muutoksista sekä kehyskaudella 2024–2027 päätetyistä lomitusalueiden yhdistämisistä saatavista toimintamenosäästöistä.
Avustukset hyvinvoinnin edistämiseen
Yhteisöille ja säätiöille suunnattuihin avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ehdotetaan 270,6 miljoonaa euroa, mikä on 33,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Taseen jakamattomista voittovaroista puretaan vielä viimeisen kerran 25,8 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Virastojen ja laitosten rahoitus
STM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten momenteilla on huomioitu 3,8 miljoonan euron lisäys palkkauksien tarkistuksiin ja 8 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen. Tutkimuslaitosten post doc -ohjelmien jatkoon osoitetaan 1,8 miljoonaa euroa ja EHDS-asetuksen toimeenpanoon 0,4 miljoonaa euroa.
Toksikologisten osaamiskeskusten perustamiseen Itä-Suomeen ehdotetaan yhteensä 0,4 miljoonan euron lisäys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) momenteille.
Opintotuen muutoksenhakulautakunta siirretään Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) yhteyteen, ja tätä varten siirretään 0,7 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) yhdistetään uuteen Lupa- ja valvontavirastoon (LVV) vuoden 2026 alusta. Valviran toimintamenomomentti lakkautetaan, ja määrärahat siirretään valtiovarainministeriön hallinnonalalle.
THL:n momentille ehdotetaan 0,5 miljoonan euron lisäystä lääketukkukaupan valmiuskyvykkyyden jatkuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi potilashoidon DRG-luokitusjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen osoitetaan 1,2 miljoonaa euroa.
Psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisen mallin toteutukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron määrärahaa siirtona OKM:stä.
Muut toimet
Vakinaistettua ruoka-aputyötä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tuetaan 3 miljoonan euron määrärahoilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista tiedonhallintaa kehitetään edelleen. Tähän sisältyy muun muassa Kanta-palvelujen jatkokehittäminen ja tietotuotannon uudistaminen. Momentille ehdotetaan yhteensä 32,8 miljoonan euron määrärahaa, mikä on 6,7 miljoonaa euroa lisäystä verrattuna vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hannu Peurasaari, p. 0295 163 662
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603
Sähköpostit ovat muotoa [email protected].