Skip to content
  • Finnish Government
    • Prime Minister's Office
    • Ministry of Defence
    • Ministry of Transport and Communications
    • Ministry for Foreign Affairs
    • Ministry of Finance
    • Ministry of Economic Affairs and Employment
    • Ministry of Justice
    • Ministry of Education and Culture
    • Ministry of Social Affairs and Health
    • Ministry of the Interior
    • Ministry of Agriculture and Forestry
    • Ministry of the Environment

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö frontpage
Navigation
  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy Budget, EU, international affairs
    • Economic Prospects Forecasts
    • Taxation Tax system and preparation
    • Financial Markets Stable and well functioning markets
    • Governance Policy Public management and structures
    • Local Government Affairs Finance, structures and cooperation
    • Wellbeing Services Counties Duties, other activieties and finances
    • Public Sector ICT Information policy and steering
    • Government as Employer Personnel and employer activity
  • Current issues
  • Projects and legislation
  • Publications
  • Ministry
  • Contact information
  • News archive
  • Russian Attack on Ukraine
  • Securing daily payments
  • Sustainable Growth Programme for Finland
  • Nordic cooperation
  • Sign up for news
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

OECD-vertailu: Sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä voimakkaasti koulutusvalintoihin – alueelliset vaihtelut Suomessa pieniä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 16.9.2021 12.00
Tyyppi:Tiedote

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2019.

Koulutuksen avulla eri ikäiset ihmiset taustasta riippumatta voivat hankkia taitoja, jotka auttavat tavoittelemaan parempia työpaikkoja ja parempaa elämää. 

Sekä OECD-maissa että Suomessa nuori, joilla kumpikaan vanhemmista ei ole korkeasti koulutettu, päätyy keskimääräistä harvemmin lukioon ja jää keskimääräistä useammin vaille toisen asteen tutkintoa. Tutkinnon puuttuminen tekee haavoittuvaksi työmarkkinoilla. Vuonna 2020 toisen asteen tutkintoa vailla olevien nuorten aikuisten työttömyysaste oli OECD-maissa noin kaksinkertainen verrattuna korkea-asteen suorittaneisiin.  

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yleensä epäedullisessa asemassa ikätovereihinsa nähden koulutukseen osallistumisessa ja maahanmuuttajatausta vaikuttaa myös koulutuksesta saatuun hyötyyn työmarkkinoilla.

Myös sukupuolten väliset erot pitävät pintansa ja vaikuttavat koulutuspolkuihin ja mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. Sekä OECD-maissa keskimäärin että Suomessa pojat jäävät tyttöjä useammin luokalle, menestyvät huonommin lukutaidon arvioinnissa ja suorittavat harvemmin lukion. Pojat hakeutuvat vähemmän korkea-asteen opintoihin ja suorittavat tyttöjä harvemmin korkea-asteen tutkintoja. Miehet osallistuvat myös naisia vähemmän aikuiskoulutukseen. Siitä huolimatta naiset työllistyvät ja ansaitsevat edelleen miehiä heikommin.  

Koronapandemian vaikutuksista oppimiseen on vielä puutteellisesti tietoa. Nyt kuitenkin jo tiedetään, että  pandemian haitat eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan ne ovat kohdistuneet erityisesti ennestään heikommassa asemassa oleviin kasvattaen eriarvoisuutta.  Heikommassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla on usein ollut muita ikätovereitaan huonommat edellytykset siirtyä etäopetukseen. Pandemia on lisännyt erityisesti heikommassa asemassa olevien koulutuksen keskeyttämisen riskiä. 

- Tutkimus osoittaa, että Suomessa on jatkettava määrätietoista työtä koulutuksen tasa-arvon eteen. Suomalainen koulutus on yhä maailman huippua, mutta eriarvoisuus uhkaa nyt oppimistuloksia toden teolla. Työ on käynnistetty ja panostamme voimakkaasti siihen, että jokaisen oma lähikoulu kuuluisi myös jatkossa maailman parhaiden koulujen joukkoon, sanoo opetusministeri Li Andersson.

- Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus ponnistaa niin pitkälle kuin omat rahkeet ja kiinnostus kantavat – perhetaustasta, asuinpaikasta ja muista tekijöistä riippumatta. Siksi olemme tällä hallituskaudella muun muassa lisänneet korkeakoulutusta eri puolilla Suomea sekä selvittäneet niitä esteitä, joita korkeakoulutuksen saavutettavuudelle on. Tekemistä kuitenkin riittää edelleen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.


Poimintoja Education at a Glancesta:


Naisten etumatka koulutuksessa kasvaa 


Viime vuosikymmeninä OECD-maissa tapahtunut koulutustason nousu ei ole jakautunut tasaisesti, vaan erityisesti naiset ovat kirineet eteenpäin. Naisten etumatka näkyy erityisesti korkea-asteella, mutta OECD-alueen nuoret miehet jäävät naisia todennäköisemmin vaille myös toisen asteen tutkintoa. 

Suomessa naisten osuus tutkinnon suorittaneista on miehiä suurempi sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Naisten korkeaa osuutta ammatillisen tutkinnon suorittaneista (54 %) selittää se, että naiset suorittavat useampia ammatillisia tutkintoja ja yli 20-vuotiaissa tutkinnon suorittaneissa naiset ovat selvänä enemmistönä. Lukiosta valmistuneista naisten osuus on vielä korkeampi: 58 %.  

Suomessa 25-34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 53 % naisista ja 37 % miehistä vuonna 2020. 

Sukupuolittuneet koulutusvalinnat 

Sukupuolella on vahva yhteys koulutusalan valintaan OECD-maissa, eikä Suomi ole poikkeus. Vertailussa on noussut esiin, että sukupuolten väliset erot koulutusvalinnoissa ovat usein suurempia muutoin tasa-arvon kannalta edistyneinä pidetyissä yhteiskunnissa.

Naiset hakeutuvat sekä OECD-maissa että Suomessa edelleen selvästi miehiä harvemmin STEM-aloille (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Noin puolessa OECD-maita naisten osuus on hiukan kasvanut 2013–2019, mutta osassa maita muutos on ollut vastakkaiseen suuntaan.

Tilanne on päinvastainen kasvatusalalla ja opettajakoulutuksessa, joissa aloittavista korkea-asteen opiskelijoista naisten osuus oli Suomessa peräti 82 prosenttia. Osuus on varsin lähellä opettajakunnan nykyistä sukupuolijakaumaa. Opettajana työskentelevistä (kaikki koulutusasteet) miehiä oli 26 %. Suomen miesopettajien pieni osuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä OECD-keskiarvo on 30 %. Naisvaltaisin opettajaryhmä on varhaiskasvatuksen opettajat. Suomessa naisten osuus heistä on peräti 97 %.

Koulutuksen hyödyt jakautuvat työmarkkinoilla epätasaisesti

Vaikka naiset ovat miehiä keskimäärin paremmin koulutettuja, heidän työmarkkina-asemansa on keskimäärin huonompi kuin miesten. Erityisen suuri ero on perusasteen jälkeistä tutkintoa vaille olevilla. 

Naisten tulotaso on koulutustasosta riippumatta matalampi kuin miesten lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-alueen naiset ansaitsevat 76 - 78 prosenttia miesten tuloista. 

Palkkaeron suuruus vaihtelee koulutustason mukaan. Suomessa ero on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Korkeasti koulutettu suomalaisnainen ansaitsee keskimäärin 77 prosenttia samantasoisen koulutuksen suorittaneen miehen tulotasosta.

Sosioekonominen tausta vaikuttaa koulutusvalintoihin

Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa Suomessa oppimistuloksiin sukupuoltakin enemmän. Lähes kaikissa maissa, joista tietoa on saatavilla, perusasteen tai enintään toisen asteen koulutuksen saaneiden vanhempien jälkeläiset ovat selvästi yliedustettuina ammatillisessa koulutuksessa. 

Myös Suomessa alemman sosioekonomisen taustan oppilaat siirtyvät yläkoulusta todennäköisemmin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Ammatillisen koulutuksen valinneista oppilaista 59 %:lla kumpikaan vanhemmista ei ollut suorittanut korkea-asteen tutkintoa, lukion valinneilla osuus oli 27 %.

Koulutuksen alueellinen tasa-arvo: Suomessa erot pienet

Kaikkialla OECD-maissa väestön koulutustasossa on merkittävää alueellista vaihtelua. Education at a Glancen tarkastelussa Suomi kuuluu maihin, jossa alueellinen vaihtelu on monella mittarilla vertailun pienimpiä. Suomen osalta tarkastelussa käytetään NUTS 2 suuralueita, jotka jakavat Suomen neljään Manner-Suomen alueeseen sekä Ahvenanmaahan.

Suomessa erot matalasti koulutettujen osuudessa ovat suhteellisen pieniä, alle 5 prosenttiyksikköä. Alueellinen vaihtelu matalasti koulutettujen osuudessa on jopa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus vaihtelee enemmän (14 prosenttiyksikköä), mutta alueelliset erot ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Myös Suomessa suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutettuja on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla: 55 prosenttia aikuisväestöstä. Selvästi pienempi osuus korkeasti koulutettuja on Pohjois- ja Itä-Suomessa (42 %), Koko maan keskiarvo on 48 %. 

Koulutuksen kustannukset oppilasta kohden Suomessa laskivat vuosina 2012-2018

Suomi erottuu muista maista siinä, että meillä koulutuksen kustannukset oppilasta kohden laskivat, kun valtaosassa maita ne nousivat. Vuosittainen lasku Suomessa oli yhden prosentin, kun samaan aikaan OECD-maissa nousua oli keskimäärin 1,6 % vuosittain. 

Perus- ja toisella asteella opiskelijakohtaiset kustannukset kasvoivat vuosina 2012–2018
keskimäärin 1,8 % vuosittain. Valtaosassa OECD-maita käytettiin vuonna 2018 enemmän varoja yhtä oppilasta kohden kuin vuonna 2012. Suomi oli kuitenkin viiden Euroopan maan joukossa, joissa suuntaus oli päinvastainen, eli vuonna 2018 summa, joka käytettiin yhtä oppilasta kohden, oli pienempi kuin vuonna 2012. 

Opiskelijakohtaiset koulutusmenot olivat Suomessa kuitenkin myös 2018 korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin niin perus- ja toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. OECD-vertailussa oppilaskohtaisten kustannusten muutoksia on tarkasteltu reaalisesti eli ottaen huomioon kustannustason muutokset.

Pandemian vaikutuksia koulutukseen

Maailmanlaajuisen pandemian vaikutukset ovat heijastuneet lähes kaikille elämän alueille, myös koulutukseen. Varsinaisesti pandemian vaikutuksia päästään havainnoimaan vasta ensi vuoden raportissa, jolloin indikaattorien pohjana olevat tilastot ulottuvat vuoteen 2020.

Vuoden 2020 maaliskuusta alkaen kouluja suljettiin eri pituisiksi ajoiksi lähes kaikissa OECD- ja kumppanuusmaissa. Koulut siirtyivät hyvin nopeasti etäopetukseen, mutta valmiudet etäopetuksen järjestämiseen ovat olleet hyvin erilaiset eri maissa. Valmiuksien lisäksi maiden kesken on ollut myös suuria eroja siinä, miten etäopetusta on säädelty ja johdettu. Suomessa koulutuksen järjestäjät ovat varsin itsenäisesti päättäneet etäopetuksen käytännön järjestelyistä. 

Pandemian pitkäaikaiset vaikutukset eivät vielä ole tiedossa, mutta se tiedetään jo, että pandemia on kohdellut ihmisiä hyvin epätasa-arvoisesti. Haitalliset vaikutukset ovat kohdentuneet eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Lisäksi koulut ovat olleet pidempään suljettuina maissa, joissa oppimistulokset ovat heikommat.

Valtiot ovat suunnanneet kouluille rahallista tukea, jotta ne selviytyisivät pandemian aiheuttamista haasteista. Kaksi kolmasosaa vertailun maista ilmoitti lisänneensä rahoitusta perus- ja toisen asteen kouluille. Myös Suomessa hallitus on kesällä 2020 myöntänyt lisärahoitusta varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tukea on suunnattu esimerkiksi tukiopetukseen ja erityisopetukseen.

Koronakriisin vaikutukset talouteen ja työelämään heijastuvat koulutukseen osallistumiseen. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrässä ei pandemian ensimmäisenä vuonna nähty pelättyä jyrkkää kasvua. NEET-nuorten (koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat 18-24-vuotiaat) osuus kasvoi OECD-maissa 14,4 %:sta (2019) 16,1 %:in (2020). Suomessa kasvua oli 12,8 %:sta 14,8 %:iin. 

Pandemian vaikutus 25-64 -vuotiaiden koulutukseen osallistumiseen oli huomattavasti suurempi. Osallistuminen väheni keväästä 2019 kevääseen 2020 OECD-alueella 27 % ja Suomessakin 15 %.

Lisätietoja:

  • Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Petra Packalen (Opetushallitus), puh. 02953 31162
  • Korkeakoulutus: Tomi Halonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30095

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla

Ammatillinen koulutus Antti Kurvinen Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Li Andersson Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus
OECD ammatillinen koulutus ammatit korkeakoulut koulutus koulutus lukiokoulutus opettajat opetus perusopetus rahoitus tilastot toisen asteen koulutus tutkimus

See also

OECD recommends Finland strengthen public finances and boost sustainable economic growth

Type:Press release Publication date:23.5.2025 10.00
Valtiovarainministeriö frontpage Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PO Box 28

FI-00023 Government, Finland

Tel. +358 295 16001

About the site

Data protection

Accessibility statement

Sitemap

Questions and feedback

  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy
      • Starting points for economic policy
        • General government finances
        • Economic framework
        • Fiscal policy
        • Structural policy
      • Spending limits in central government finances and the budget
        • Central government spending limits
        • The budget
      • EU and the economy
        • European Semester
        • Fiscal rules
        • Budget
      • Assessment and monitoring of central government finances
        • Credit Ratings
        • International comparison of the Finnish economy
      • International Financial Affairs
        • Coalition for Climate Action
      • Discretionary government grants
    • Economic Prospects
      • Economic forecasts
        • Monthly data on public finances and data on contingent liabilities
        • Revenue Working Group
        • Economic trends in construction
      • Descriptions of methods
      • Economic analyses
    • Taxation
      • Tax system
      • Personal taxation
        • Taxation of earned income
        • Taxation of capital income
        • Taxation at source on interest
        • Taxation of inheritance and gifts
        • Taxation of asset transfers
      • Business taxation
      • International income taxation
        • Co-operation in international taxation
        • Tax agreements
      • Real estate taxation
      • Value Added Tax
        • Tax on Insurance Premiums
      • Excise Duty
      • Road transport taxation
      • Customs
      • Tax expenditures
    • Financial Markets
      • Regulation of financial markets
        • Sanctions in the financial markets
        • New financial technologies
      • Stability and supervision
      • Government financial policy
      • Preventing money laundering and terrorist financing
        • Prevention
        • Legislation
    • Governance Policy
      • Openess, trust and ethics
      • Core principles and future of governance policy
        • Futures work and evaluations of governance policy
        • International activities
        • Proactive governance through anticipatory innovation
      • Public Service Leadership
        • Shared values and principles for public service leadership
        • Joint development and events
        • Position and service relationships of senior management
        • Leaders selection and career management
        • Preconditions for succeeding
        • Evidence-based management
        • Support for the senior management in central government
      • Structures, guidance and direction of administration
        • Central government
        • Municipal administration
        • Systems for guidance and direction
      • Management and steering of central government finances
        • Central government financial administration
      • Internal control and risk management
      • Shared government services
        • State properties
        • Government procurement
        • Financial and HR services
        • Education and training services
      • Public sector innovations
    • Local Government Affairs
      • Legislation on municipalities
        • Municipal structure
        • Local government employees
      • Local government’s duties and activities
        • Cooperation between the state and the municipalities
          • Advisory Committee on Local Government Finances and Administration
          • Evaluation of basic services
        • International cooperation
      • Local government finances
    • Wellbeing Services Counties
      • Duties and other activities
        • Wellbeing services counties
        • Cooperation
        • Decision-making
        • Guidance
        • Opportunities to influence and participate
      • Finances of the wellbeing services counties
        • Funding
        • Additional funding
        • Budget and financial plan
        • Investments
      • Negotiations with wellbeing services counties
    • Public Sector ICT
      • Digitalisation
        • Digital services
        • Artificial intelligence and robotisation
          • Guidelines on using generative artificial intelligence to support and assist work in public administration
        • Digitalising and automating life and business events
          • Programme to promote life event based digitalisation
            • Questions and answers regarding life event based digitalisation
          • Easing the management of the affairs of a deceased relative
            • Frequently asked questions about the programme to ease the management of the affairs of a deceased relative
        • Priority of digital communications by public authorities
      • Information policy and steering
        • Information management map of public administration
        • Information policy report
        • Open data
        • Architectures
        • Project on redesigning the system of personal identity codes
        • Government policy programmes
          • Opening up and using public data
        • Steering of information management in public administration
          • Advisory boards on information management in public administration
        • Ethical Guidelines for AI in Public Administration
        • Interoperable Europe
      • Information security and cybersecurity
      • International cooperation on digitalisation and ICT
      • Information Management Board
    • Government as Employer
      • Collective Bargaining
        • Industrial peace
        • Agency-level collective bargaining 
        • Local union representatives
        • Occupational health and safety 
        • Cooperation
      • General collective agreements for government 
      • Terms and conditions of employment relationship
        • Pay, incentive schemes
          • Pay system in central government
          • Performance-related pay
          • Employees' mutual funds
        • Working hours
        • Annual leave
        • Official journeys
        • Absence
        • Benefits in kind
        • Occupational health care
      • Guidelines and regulations
      • Civil service law
      • Values and civil service ethics
        • Advisory Body on Civil Service Ethics
      • Support for personnel management
        • Central Government Human Resources Strategy
        • Personnel planning
        • Multi-location working in central government
        • Recruitment
        • Competence development
        • Personnel rotation and exchanges of public officials
        • Equality and equity
        • Tools and methods
        • Central government medals of merit for public officials
      • State personnel as statistics
  • Current issues
    • News archive
    • Russian Attack on Ukraine
    • Securing daily payments
    • Sustainable Growth Programme for Finland
      • Finland’s Recovery and Resilience Plan
        • Green transition
        • Digitalisation
        • Employment and skills
        • Health and social services
        • REPowerEU
      • Process
    • Nordic cooperation
      • Nordic Council of Ministers for Digitalisation
      • World’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation
    • Sign up for news
  • Projects and legislation
    • Coordinating services and premises
      • Reshaping of regionalisation
      • Renewal of central government’s service and premises network in 2020s
        • Frequently asked questions about the renewal of the services and premises network
        • Regional progress of the reform
    • Project to implement the reformed eIDAS Regulation nationally
      • European Digital Identity Wallet
        • Questions and answers about the European wallet application
        • Piloting European Digital Identity Wallet
    • ProcurFinland – making public procurement more effective
      • National Public Procurement Data Repository
    • Coordination Group for Digitalisation
      • Advisory boards
      • Digital statutes in the EU
    • Development of internal control and risk management
    • Opening up and using public data
    • Project to implement the gambling system reform
    • Reform of regional state administration
  • Publications
    • Web publications
      • Economic Survey, Autumn 2025
  • Ministry
    • Task and objectives
    • Management and organisation
      • Ministers
        • Minister of Finance
        • Minister of Local and Regional Government
        • Minister of Economic Affairs
      • Management
      • Departments
    • Boards
      • Finnish Productivity Board
        • Board members
    • Ministry of Finance's branch of government
      • Agencies
      • State-owned companies and unincorporated State enterprises
      • Funds
    • Whistleblower protection
    • Ministry as a workplace
    • History
    • Contact information and visiting address
  • Contact information
    • Personnel search
    • Media and Communications Unit

Contact