Skip to content
  • Finnish Government
    • Prime Minister's Office
    • Ministry of Defence
    • Ministry of Transport and Communications
    • Ministry for Foreign Affairs
    • Ministry of Finance
    • Ministry of Economic Affairs and Employment
    • Ministry of Justice
    • Ministry of Education and Culture
    • Ministry of Social Affairs and Health
    • Ministry of the Interior
    • Ministry of Agriculture and Forestry
    • Ministry of the Environment

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö frontpage
Navigation
  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy Budget, EU, international affairs
    • Economic Prospects Forecasts
    • Taxation Tax system and preparation
    • Financial Markets Stable and well functioning markets
    • Governance Policy Public management and structures
    • Local Government Affairs Finance, structures and cooperation
    • Wellbeing Services Counties Duties, other activieties and finances
    • Public Sector ICT Information policy and steering
    • Government as Employer Personnel and employer activity
  • Current issues
  • Projects and legislation
  • Publications
  • Ministry
  • Contact information
  • News archive
  • Russian Attack on Ukraine
  • Securing daily payments
  • Sustainable Growth Programme for Finland
  • Nordic cooperation
  • Sign up for news
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Budjettiehdotus
Rohkeutta investoida, mahdollisuus työllistyä ja luottamusta perheellistyä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 12.8.2021 12.09
Tyyppi:Tiedote
Annika Saarikko.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.

Budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa. 

Verotuottojen ennustetaan nousevan siitä, mitä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä arvioitiin. 

Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla perjantaina 13. elokuuta.

Lyhyen aikavälin kasvunäkymät hyvät, kestävä pitkäjänteinen kasvu varmistettava 

Tuoreimmat tiedot kertovat vahvasta käänteestä taloudessa. Kotitalouksien luottamus on noussut ennätystasolle. Suomen vientimarkkina kasvaa ripeää vauhtia, ja elinkeinoelämän syksy näyttää hyvältä. Kysyntä elpyy, työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. 

Käynnissä on väliaikainen kasvupyrähdys. Sen jälkeen kasvu uhkaa hidastua 1–1,5 prosentin haarukkaan. Kasvupyrähdys ei ratkaise Suomen talouden rakenteellisia haasteita, jotka kumpuavat väestön ikääntymisestä ja vaisusta pidemmän aikavälin kasvunäkymästä. Syntyvyydessä on kuulunut suotuisia uutisia. Samalla osaajapula on nousemassa uudelleen työllisyyden ja talouden kasvua rajoittavaksi tekijäksi.

Julkisen talouden alijäämä pienenee, kun talous kasvaa ja koronaan liittyvät tukitoimet aikanaan päättyvät. Talouden kasvu vähentää julkisen talouden velkasuhteen kasvupainetta ja tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen kasvu vuosikymmenen puolivälissä. Pidemmällä aikavälillä velka suhteessa BKT:hen uhkaa kasvaa uudelleen.

Ripeä selvitys varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta

Osaavan työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa investointeja ja talouden kasvua. Jo päätetyt työvoimapolitiikan uudistukset tulevat ensi vuonna voimaan oikea-aikaisesti. Hallituksen päättämiä julkista taloutta kohentavia työllisyystoimia tulee jatkaa etuuksien uudistuksin. 

Näiden lisäksi tarvitaan nopeavaikutteisia toimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan. 

Valtiovarainministeri Annika Saarikko nimesi tänään kansliapäällikkö Juha Majasen tekemään selvitystyötä uusiksi täsmätoimenpiteiksi sekä varmistamaan jo päätettyjen toimien vaikuttavuutta. 

Työ tehdään budjettiriiheen mennessä yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. 

Alijäämä pienenee edellisistä vuosista

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 63,2 miljardia euroa. 
    
Määrärahataso laskee viime vuoteen verrattuna erityisesti koronavirustilanteeseen liittyvien menojen vähentymisestä johtuen. Vuodelle 2022 kohdistuu koronavirustilanteeseen liittyviä määrärahoja edelleen noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020 lisätalousarvioiden heijastusvaikutuksina. Toisaalta määrärahatasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset sekä sote-uudistuksen muutoskustannukset.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2022 on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2021 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2022 alijäämässä näkyvät merkittävät kertaluonteiset menot, joita ovat muun muassa hävittäjähankinnat, varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ict-kustannuksiin ja hallituksen sopimien tulevaisuusinvestointien rahoitus.

Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.

Talousarvioesitykseen tullaan sisällyttämään ensimmäistä kertaa lapsibudjetointia koskeva yhteenvetotarkastelu. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen lapsi-ikäluokkaan kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi verotusta koskevan tarkastelun. 

Talousarvioesityksessä toimeenpannaan hallituksen päätöksiä

Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin hallituksen keväällä 2021 puoliväli- ja kehysriihessä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan. 

Työperäisellä maahanmuutolla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan työllisyyden kasvua. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessin edistämistä tukevaa digitaalista infrastruktuuria on tarkoitus rahoittaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, minkä lisäksi maahanmuuttoviraston UMA-asiankäsittelyjärjestelmän ylläpidon rahoitusta lisätään. Maahanmuuttoviraston päätöksenteon ja lupakäsittelyprosessin vahvistamiseksi viraston määrärahoja lisätään 3,5 miljoonaa euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen. Lisäyksellä osaltaan tuetaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä viraston henkilöstömäärän hallittua alenemista vuoden 2016 maahanmuuttoaallon jälkeiseltä poikkeuksellisen korkealta tasolta. Work in Finland -rakenteen perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,725 miljoonaa euroa. Tarkoitus on luoda pysyvä rakenne nykyisen monin osin sirpaleisen sekä määräaikaisella ja hankerahoituksella toimivan työvoiman maahanmuuton edistämiseksi.

Perustetaan osatyökykyisten työllistämisen edistämiseen erityistehtäväyhtiö, jolle maksettavaan valtionavustukseen varataan 10 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi on tarkoitus varata yhtiön pääomittamiseen rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon on tarkoitus lisätä TE-toimistojen toimintamenoja 70 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella.

Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.

Kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tuki ylitti koronasta aiheutuneet kustannukset, joten kuntatalouden tulos oli noin 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Edelleen 2021 kuntasektorille kompensoidaan koronan vaikutuksia valtionosuuksin, avustuksin sekä korotetulla yhteisöveron jako-osuudella. Vuonna 2022 koronan vaikutusten arvioidaan väistyvän, ja myös valtion koronatukitoimet päättyvät. 

Valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 13 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus 7,95 miljardia euroa. Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna talousarvioesityksen muutokset ovat hyvin pieniä, lähinnä laskentatekijöiden muutoksia. Sote-muutoksen kustannusten kompensoimiseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan 2 miljoonalla eurolla. Hallitus päätti kevään kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tukemista jatketaan vuonna 2021 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille. Kustannustenjaon tarkistuksen tuottaman lisäyksen sijaan valtionosuuden tasoa korotetaan erillisellä 246 miljoonan euron lisäyksellä.

Kuntien tehtävien lisäykset ja laajennukset toteutetaan kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät nostavat kuntien peruspalvelujen valtionosuutta noin 110 miljoonaa eurolla. Uusina ja laajenevina tehtävinä vuonna 2022 valtionosuudessa on huomioitu muun muassa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen kiristyminen) aiheutuva valtionosuuden korotus 43,7 miljoonaa euroa (kokonaistaso vuonna 2022 96,5 miljoonaa euroa), lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 miljoonaa euroa (kokonaistaso vuonna 2022 36 miljoonaa euroa), seulontaohjelman laajennus suolistosyöpään 10 miljoonaa euroa sekä lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus sosiaalityöntekijöiden osalta 4,8 miljoonaa euroa. 

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Lisäkustannuksia voimaantulovuonna aiheutuu lähinnä isille maksettavista korotetuista päivärahoista, joista valtion osuus on noin 1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lisäkustannukset valtiolle ovat arviolta vajaa 8 miljoonaa euroa ja jatkovuosina noin 9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan uudistus lisää julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa. Muutosten voimaansaattaminen ja toimeenpano aiheuttavat muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin. Uudistuksesta arvioidaan aiheutuvan noin 9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset vuosina 2020–2022. 

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 65 miljoonaa euroa. 

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys. Hallituksen käynnistämän varhaiskasvatuksen uudistuksen toimeenpanon tukeen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 15 miljoonaa euroa, josta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 6,25 miljoonaa euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta nostetaan 20 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Ammatillisessa koulutuksessa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonaa euron lisärahoitus vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen varataan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti yhteensä 43 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toiminnan käynnistymiseen on varattu vuonna 2022 noin 47 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueiden ICT-muutoskustannuksiin noin 175 miljoonaa euroa. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan aluevaaleihin ja pienemmän mittaluokan muutoskustannuksiin muun muassa eri ministeriöiden ja virastojen toimintamenoihin.

Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun on tarkoitus tuottaa sähköisesti ja toiminnallisesti varmistettua, jatkuvaa sijainti- ja aikatietopalvelua EU:n jäsenvaltioille. PRS-palvelun käyttäjiä ovat viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset toimijat. Palvelun investointivaihetta rahoitetaan vuonna 2022 6,3 miljoonalla eurolla.

Uuteen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen varataan 87 miljoonan euron määräraha. Sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja turvataan teollisuuden kustannuskilpailukykyä.

Rahapelitoiminnan tuoton alenemista edunsaajille kompensoidaan lisäämällä talousarviorahoitusta, jatkamalla arpajaisveron alennusta sekä lisätuloutuksella sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan jakamattomien voittovarojen rahastosta. Kompensaatio (yhteensä 330 miljoonaa euroa) kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa kohdistetaan hävittäjähankintaan reilut 1,5 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määräraha perustuu eduskunnan vuoden 2021 talousarviossa hyväksymään tilausvaltuuteen. Hallitus tekee hävittäjien hankintapäätöksen marras-joulukuussa 2021. 

Suomen kestävän kasvun ohjelma – vauhtia koko Suomen investointeihin ja vihreään siirtymään

Suomen kestävän kasvun ohjelma on osa hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen tullaan sisällyttämään Suomen kestävän kasvun ohjelman määrärahoja ja valtuuksia yhteensä yli miljardin euron edestä. Määrärahoja suunnataan muun muassa vihreän siirtymää edistäviin investointeihin, TKI-toimintaan sekä työllisyyden edistämiseen. 

Kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menot eivät sisälly valtiovarainministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotukseen. Kestävän kasvun ohjelman yksityiskohdista päätetään Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän valmistelun pohjalta. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomi toimitti kestävän kasvun ohjelmaan liittyvän elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle toukokuussa. Euroopan komissio arvioi maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jonka jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat.

Verokertymä vahvistumaan päin

Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 56,5 miljardia euroa, josta 47,8 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 6,2 prosenttia vuodelle 2021 budjetoituun verrattuna. Verotulojen kasvua vauhdittaa jonkin verran verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.

Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. 

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kotitalousvähennyksen kaksivuotinen kokeilu toteutetaan kevään 2021 puoliväli- ja kehysriihessä esillä olleen mallin mukaisesti: kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–27.

Vuonna 2022 tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Parafiinisen dieselin verotuen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty. 

Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kestävää kehitystä edistetään alentamalla vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa (85 eurolla kuukaudessa) ja tarkistamalla hybridiautojen verotusarvoja. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään sähköveroluokkaan II. 

Turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000 megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi säädetään turpeen lattiahintamekanismista.  

Väylämaksun puolitusta jatketaan. Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.

Hallituksen budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Lisäksi päätetään investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.

Taloudellisen kestävyyden tiekartta

Hallitus julkisti keväällä puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa yhteen sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet. Taloudellisen kestävyyden tiekartassa hallitus asetti tavoitteeksi taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä sekä nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteisiin pyritään työllisyyttä lisäävin ja työttömyyttä vähentävin toimin, vahvistamalla talouskasvun edellytyksiä, kohentamalla julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä toteuttamalla sote-uudistus. 

Talouden kestävyystiekartan tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistuminen ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Suomen talouden rakenteelliset haasteet liittyvät muun muassa väestön ikääntymiseen ja pidemmän aikavälin vaisuihin kasvunäkymiin. 

Valtiontalouden menokehys

Osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus korotti vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023 sekä päätti uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Kehystä korotettiin 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022. 

Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä edelleen vuonna 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023.

Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan

Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely:

  • 13.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan verkossa 
  • 24.8. Hallituksen budjettiriihtä valmisteleva neuvottelu
  • 20. ja 27.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä
  • 7.−8.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi
  • 27.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. Talousarvioesitys julkaistaan VM:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Talouspoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell, puh. 050 308 3188, ann-mari.kemell(at)vm.fi

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Asettamispäätös: Selvitystyö nopeavaikutteisista toimista osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi
Annika Saarikko Talouspolitiikka
ehdotukset kasvu kestävyys talous talousarvioehdotukset valtiontalous

See also

Finland requests third payment from EU under Recovery and Resilience Plan

Type:Press release Publication date:30.9.2025 14.15

Ministry of Finance publishes its draft budget for 2026

Type:Press release Publication date:8.8.2025 11.14

Draft budget of Minister of Finance Riikka Purra to stabilise the debt ratio; budget deficit to be reduced to below EUR 10 billion

Type:Press release Publication date:6.8.2025 18.24

IMF supports Government’s economic policy

Type:Press release Publication date:8.11.2024 14.09

We cannot allow the evil of antisemitism to prevail

Type:Press release Publication date:6.11.2024 18.01

Finland requests second payment from EU under Recovery and Resilience Plan

Type:Press release Publication date:11.10.2024 15.52
Valtiovarainministeriö frontpage Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PO Box 28

FI-00023 Government, Finland

Tel. +358 295 16001

About the site

Data protection

Accessibility statement

Sitemap

Questions and feedback

  • Frontpage
  • Areas of expertise
    • Economic Policy
      • Starting points for economic policy
        • General government finances
        • Economic framework
        • Fiscal policy
        • Structural policy
      • Spending limits in central government finances and the budget
        • Central government spending limits
        • The budget
      • EU and the economy
        • European Semester
        • Fiscal rules
        • Budget
      • Assessment and monitoring of central government finances
        • Credit Ratings
        • International comparison of the Finnish economy
      • International Financial Affairs
        • Coalition for Climate Action
      • Discretionary government grants
    • Economic Prospects
      • Economic forecasts
        • Monthly data on public finances and data on contingent liabilities
        • Revenue Working Group
        • Economic trends in construction
      • Descriptions of methods
      • Economic analyses
    • Taxation
      • Tax system
      • Personal taxation
        • Taxation of earned income
        • Taxation of capital income
        • Taxation at source on interest
        • Taxation of inheritance and gifts
        • Taxation of asset transfers
      • Business taxation
      • International income taxation
        • Co-operation in international taxation
        • Tax agreements
      • Real estate taxation
      • Value Added Tax
        • Tax on Insurance Premiums
      • Excise Duty
      • Road transport taxation
      • Customs
      • Tax expenditures
    • Financial Markets
      • Regulation of financial markets
        • Sanctions in the financial markets
        • New financial technologies
      • Stability and supervision
      • Government financial policy
      • Preventing money laundering and terrorist financing
        • Prevention
        • Legislation
    • Governance Policy
      • Openess, trust and ethics
      • Core principles and future of governance policy
        • Futures work and evaluations of governance policy
        • International activities
        • Proactive governance through anticipatory innovation
      • Public Service Leadership
        • Shared values and principles for public service leadership
        • Joint development and events
        • Position and service relationships of senior management
        • Leaders selection and career management
        • Preconditions for succeeding
        • Evidence-based management
        • Support for the senior management in central government
      • Structures, guidance and direction of administration
        • Central government
        • Municipal administration
        • Systems for guidance and direction
      • Management and steering of central government finances
        • Central government financial administration
      • Internal control and risk management
      • Shared government services
        • State properties
        • Government procurement
        • Financial and HR services
        • Education and training services
      • Public sector innovations
    • Local Government Affairs
      • Legislation on municipalities
        • Municipal structure
        • Local government employees
      • Local government’s duties and activities
        • Cooperation between the state and the municipalities
          • Advisory Committee on Local Government Finances and Administration
          • Evaluation of basic services
        • International cooperation
      • Local government finances
    • Wellbeing Services Counties
      • Duties and other activities
        • Wellbeing services counties
        • Cooperation
        • Decision-making
        • Guidance
        • Opportunities to influence and participate
      • Finances of the wellbeing services counties
        • Funding
        • Additional funding
        • Budget and financial plan
        • Investments
      • Negotiations with wellbeing services counties
    • Public Sector ICT
      • Digitalisation
        • Digital services
        • Artificial intelligence and robotisation
          • Guidelines on using generative artificial intelligence to support and assist work in public administration
        • Digitalising and automating life and business events
          • Programme to promote life event based digitalisation
            • Questions and answers regarding life event based digitalisation
          • Easing the management of the affairs of a deceased relative
            • Frequently asked questions about the programme to ease the management of the affairs of a deceased relative
        • Priority of digital communications by public authorities
      • Information policy and steering
        • Information management map of public administration
        • Information policy report
        • Open data
        • Architectures
        • Project on redesigning the system of personal identity codes
        • Government policy programmes
          • Opening up and using public data
        • Steering of information management in public administration
          • Advisory boards on information management in public administration
        • Ethical Guidelines for AI in Public Administration
        • Interoperable Europe
      • Information security and cybersecurity
      • International cooperation on digitalisation and ICT
      • Information Management Board
    • Government as Employer
      • Collective Bargaining
        • Industrial peace
        • Agency-level collective bargaining 
        • Local union representatives
        • Occupational health and safety 
        • Cooperation
      • General collective agreements for government 
      • Terms and conditions of employment relationship
        • Pay, incentive schemes
          • Pay system in central government
          • Performance-related pay
          • Employees' mutual funds
        • Working hours
        • Annual leave
        • Official journeys
        • Absence
        • Benefits in kind
        • Occupational health care
      • Guidelines and regulations
      • Civil service law
      • Values and civil service ethics
        • Advisory Body on Civil Service Ethics
      • Support for personnel management
        • Central Government Human Resources Strategy
        • Personnel planning
        • Multi-location working in central government
        • Recruitment
        • Competence development
        • Personnel rotation and exchanges of public officials
        • Equality and equity
        • Tools and methods
        • Central government medals of merit for public officials
      • State personnel as statistics
  • Current issues
    • News archive
    • Russian Attack on Ukraine
    • Securing daily payments
    • Sustainable Growth Programme for Finland
      • Finland’s Recovery and Resilience Plan
        • Green transition
        • Digitalisation
        • Employment and skills
        • Health and social services
        • REPowerEU
      • Process
    • Nordic cooperation
      • Nordic Council of Ministers for Digitalisation
      • World’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation
    • Sign up for news
  • Projects and legislation
    • Coordinating services and premises
      • Reshaping of regionalisation
      • Renewal of central government’s service and premises network in 2020s
        • Frequently asked questions about the renewal of the services and premises network
        • Regional progress of the reform
    • Project to implement the reformed eIDAS Regulation nationally
      • European Digital Identity Wallet
        • Questions and answers about the European wallet application
        • Piloting European Digital Identity Wallet
    • ProcurFinland – making public procurement more effective
      • National Public Procurement Data Repository
    • Coordination Group for Digitalisation
      • Advisory boards
      • Digital statutes in the EU
    • Development of internal control and risk management
    • Opening up and using public data
    • Project to implement the gambling system reform
    • Reform of regional state administration
  • Publications
    • Web publications
      • Economic Survey, Autumn 2025
  • Ministry
    • Task and objectives
    • Management and organisation
      • Ministers
        • Minister of Finance
        • Minister of Local and Regional Government
        • Minister of Economic Affairs
      • Management
      • Departments
    • Boards
      • Finnish Productivity Board
        • Board members
    • Ministry of Finance's branch of government
      • Agencies
      • State-owned companies and unincorporated State enterprises
      • Funds
    • Whistleblower protection
    • Ministry as a workplace
    • History
    • Contact information and visiting address
  • Contact information
    • Personnel search
    • Media and Communications Unit

Contact