Budjettiehdotus
Rohkeutta investoida, mahdollisuus työllistyä ja luottamusta perheellistyä

Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.

Budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa. 

Verotuottojen ennustetaan nousevan siitä, mitä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä arvioitiin. 

Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla perjantaina 13. elokuuta.

Lyhyen aikavälin kasvunäkymät hyvät, kestävä pitkäjänteinen kasvu varmistettava 

Tuoreimmat tiedot kertovat vahvasta käänteestä taloudessa. Kotitalouksien luottamus on noussut ennätystasolle. Suomen vientimarkkina kasvaa ripeää vauhtia, ja elinkeinoelämän syksy näyttää hyvältä. Kysyntä elpyy, työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. 

Käynnissä on väliaikainen kasvupyrähdys. Sen jälkeen kasvu uhkaa hidastua 1–1,5 prosentin haarukkaan. Kasvupyrähdys ei ratkaise Suomen talouden rakenteellisia haasteita, jotka kumpuavat väestön ikääntymisestä ja vaisusta pidemmän aikavälin kasvunäkymästä. Syntyvyydessä on kuulunut suotuisia uutisia. Samalla osaajapula on nousemassa uudelleen työllisyyden ja talouden kasvua rajoittavaksi tekijäksi.

Julkisen talouden alijäämä pienenee, kun talous kasvaa ja koronaan liittyvät tukitoimet aikanaan päättyvät. Talouden kasvu vähentää julkisen talouden velkasuhteen kasvupainetta ja tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen kasvu vuosikymmenen puolivälissä. Pidemmällä aikavälillä velka suhteessa BKT:hen uhkaa kasvaa uudelleen.

Ripeä selvitys varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta

Osaavan työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa investointeja ja talouden kasvua. Jo päätetyt työvoimapolitiikan uudistukset tulevat ensi vuonna voimaan oikea-aikaisesti. Hallituksen päättämiä julkista taloutta kohentavia työllisyystoimia tulee jatkaa etuuksien uudistuksin. 

Näiden lisäksi tarvitaan nopeavaikutteisia toimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan. 

Valtiovarainministeri Annika Saarikko nimesi tänään kansliapäällikkö Juha Majasen tekemään selvitystyötä uusiksi täsmätoimenpiteiksi sekä varmistamaan jo päätettyjen toimien vaikuttavuutta. 

Työ tehdään budjettiriiheen mennessä yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. 

Alijäämä pienenee edellisistä vuosista

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 63,2 miljardia euroa. 
    
Määrärahataso laskee viime vuoteen verrattuna erityisesti koronavirustilanteeseen liittyvien menojen vähentymisestä johtuen. Vuodelle 2022 kohdistuu koronavirustilanteeseen liittyviä määrärahoja edelleen noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020 lisätalousarvioiden heijastusvaikutuksina. Toisaalta määrärahatasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset sekä sote-uudistuksen muutoskustannukset.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2022 on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2021 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2022 alijäämässä näkyvät merkittävät kertaluonteiset menot, joita ovat muun muassa hävittäjähankinnat, varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ict-kustannuksiin ja hallituksen sopimien tulevaisuusinvestointien rahoitus.

Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.

Talousarvioesitykseen tullaan sisällyttämään ensimmäistä kertaa lapsibudjetointia koskeva yhteenvetotarkastelu. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen lapsi-ikäluokkaan kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi verotusta koskevan tarkastelun. 

Talousarvioesityksessä toimeenpannaan hallituksen päätöksiä

Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin hallituksen keväällä 2021 puoliväli- ja kehysriihessä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan. 

Työperäisellä maahanmuutolla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan työllisyyden kasvua. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessin edistämistä tukevaa digitaalista infrastruktuuria on tarkoitus rahoittaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, minkä lisäksi maahanmuuttoviraston UMA-asiankäsittelyjärjestelmän ylläpidon rahoitusta lisätään. Maahanmuuttoviraston päätöksenteon ja lupakäsittelyprosessin vahvistamiseksi viraston määrärahoja lisätään 3,5 miljoonaa euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen. Lisäyksellä osaltaan tuetaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä viraston henkilöstömäärän hallittua alenemista vuoden 2016 maahanmuuttoaallon jälkeiseltä poikkeuksellisen korkealta tasolta. Work in Finland -rakenteen perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,725 miljoonaa euroa. Tarkoitus on luoda pysyvä rakenne nykyisen monin osin sirpaleisen sekä määräaikaisella ja hankerahoituksella toimivan työvoiman maahanmuuton edistämiseksi.

Perustetaan osatyökykyisten työllistämisen edistämiseen erityistehtäväyhtiö, jolle maksettavaan valtionavustukseen varataan 10 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi on tarkoitus varata yhtiön pääomittamiseen rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon on tarkoitus lisätä TE-toimistojen toimintamenoja 70 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella.

Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.

Kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tuki ylitti koronasta aiheutuneet kustannukset, joten kuntatalouden tulos oli noin 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Edelleen 2021 kuntasektorille kompensoidaan koronan vaikutuksia valtionosuuksin, avustuksin sekä korotetulla yhteisöveron jako-osuudella. Vuonna 2022 koronan vaikutusten arvioidaan väistyvän, ja myös valtion koronatukitoimet päättyvät. 

Valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 13 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus 7,95 miljardia euroa. Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna talousarvioesityksen muutokset ovat hyvin pieniä, lähinnä laskentatekijöiden muutoksia. Sote-muutoksen kustannusten kompensoimiseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan 2 miljoonalla eurolla. Hallitus päätti kevään kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tukemista jatketaan vuonna 2021 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille. Kustannustenjaon tarkistuksen tuottaman lisäyksen sijaan valtionosuuden tasoa korotetaan erillisellä 246 miljoonan euron lisäyksellä.

Kuntien tehtävien lisäykset ja laajennukset toteutetaan kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät nostavat kuntien peruspalvelujen valtionosuutta noin 110 miljoonaa eurolla. Uusina ja laajenevina tehtävinä vuonna 2022 valtionosuudessa on huomioitu muun muassa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen kiristyminen) aiheutuva valtionosuuden korotus 43,7 miljoonaa euroa (kokonaistaso vuonna 2022 96,5 miljoonaa euroa), lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 miljoonaa euroa (kokonaistaso vuonna 2022 36 miljoonaa euroa), seulontaohjelman laajennus suolistosyöpään 10 miljoonaa euroa sekä lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus sosiaalityöntekijöiden osalta 4,8 miljoonaa euroa. 

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Lisäkustannuksia voimaantulovuonna aiheutuu lähinnä isille maksettavista korotetuista päivärahoista, joista valtion osuus on noin 1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lisäkustannukset valtiolle ovat arviolta vajaa 8 miljoonaa euroa ja jatkovuosina noin 9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan uudistus lisää julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa. Muutosten voimaansaattaminen ja toimeenpano aiheuttavat muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin. Uudistuksesta arvioidaan aiheutuvan noin 9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset vuosina 2020–2022. 

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 65 miljoonaa euroa. 

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys. Hallituksen käynnistämän varhaiskasvatuksen uudistuksen toimeenpanon tukeen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 15 miljoonaa euroa, josta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 6,25 miljoonaa euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta nostetaan 20 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Ammatillisessa koulutuksessa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonaa euron lisärahoitus vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen varataan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti yhteensä 43 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toiminnan käynnistymiseen on varattu vuonna 2022 noin 47 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueiden ICT-muutoskustannuksiin noin 175 miljoonaa euroa. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan aluevaaleihin ja pienemmän mittaluokan muutoskustannuksiin muun muassa eri ministeriöiden ja virastojen toimintamenoihin.

Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun on tarkoitus tuottaa sähköisesti ja toiminnallisesti varmistettua, jatkuvaa sijainti- ja aikatietopalvelua EU:n jäsenvaltioille. PRS-palvelun käyttäjiä ovat viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset toimijat. Palvelun investointivaihetta rahoitetaan vuonna 2022 6,3 miljoonalla eurolla.

Uuteen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen varataan 87 miljoonan euron määräraha. Sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja turvataan teollisuuden kustannuskilpailukykyä.

Rahapelitoiminnan tuoton alenemista edunsaajille kompensoidaan lisäämällä talousarviorahoitusta, jatkamalla arpajaisveron alennusta sekä lisätuloutuksella sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan jakamattomien voittovarojen rahastosta. Kompensaatio (yhteensä 330 miljoonaa euroa) kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa kohdistetaan hävittäjähankintaan reilut 1,5 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määräraha perustuu eduskunnan vuoden 2021 talousarviossa hyväksymään tilausvaltuuteen. Hallitus tekee hävittäjien hankintapäätöksen marras-joulukuussa 2021. 

Suomen kestävän kasvun ohjelma – vauhtia koko Suomen investointeihin ja vihreään siirtymään

Suomen kestävän kasvun ohjelma on osa hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen tullaan sisällyttämään Suomen kestävän kasvun ohjelman määrärahoja ja valtuuksia yhteensä yli miljardin euron edestä. Määrärahoja suunnataan muun muassa vihreän siirtymää edistäviin investointeihin, TKI-toimintaan sekä työllisyyden edistämiseen. 

Kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menot eivät sisälly valtiovarainministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotukseen. Kestävän kasvun ohjelman yksityiskohdista päätetään Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän valmistelun pohjalta. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomi toimitti kestävän kasvun ohjelmaan liittyvän elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle toukokuussa. Euroopan komissio arvioi maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jonka jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat.

Verokertymä vahvistumaan päin

Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 56,5 miljardia euroa, josta 47,8 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 6,2 prosenttia vuodelle 2021 budjetoituun verrattuna. Verotulojen kasvua vauhdittaa jonkin verran verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.

Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. 

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kotitalousvähennyksen kaksivuotinen kokeilu toteutetaan kevään 2021 puoliväli- ja kehysriihessä esillä olleen mallin mukaisesti: kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–27.

Vuonna 2022 tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Parafiinisen dieselin verotuen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty. 

Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kestävää kehitystä edistetään alentamalla vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa (85 eurolla kuukaudessa) ja tarkistamalla hybridiautojen verotusarvoja. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään sähköveroluokkaan II. 

Turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000 megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi säädetään turpeen lattiahintamekanismista.  

Väylämaksun puolitusta jatketaan. Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.

Hallituksen budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Lisäksi päätetään investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.

Taloudellisen kestävyyden tiekartta

Hallitus julkisti keväällä puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa yhteen sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet. Taloudellisen kestävyyden tiekartassa hallitus asetti tavoitteeksi taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä sekä nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteisiin pyritään työllisyyttä lisäävin ja työttömyyttä vähentävin toimin, vahvistamalla talouskasvun edellytyksiä, kohentamalla julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä toteuttamalla sote-uudistus. 

Talouden kestävyystiekartan tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistuminen ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Suomen talouden rakenteelliset haasteet liittyvät muun muassa väestön ikääntymiseen ja pidemmän aikavälin vaisuihin kasvunäkymiin. 

Valtiontalouden menokehys

Osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus korotti vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023 sekä päätti uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Kehystä korotettiin 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022. 

Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä edelleen vuonna 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023.

Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan

Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely:

• 13.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan verkossa 
• 24.8. Hallituksen budjettiriihtä valmisteleva neuvottelu
• 20. ja 27.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä
• 7.−8.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi
• 27.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. Talousarvioesitys julkaistaan VM:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Talouspoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell, puh. 050 308 3188, ann-mari.kemell(at)vm.fi