Valtion palkkausjärjestelmä

Palkkauksen perusteet

Palkkaus on keskeisin palvelussuhteen ehto. Se muodostaa pääosan valtiotyönantajan  työvoimakustannuksista ja suuren osan toimintamenoista. Palkkapolitiikka toimii tuloksellisen johtamisen välineenä, jolloin tavoitteena on palkkauksella edistää valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta ja parantaa kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi. 

Valtion palkkausjärjestelmissä (vpj) kuukausipalkkaus määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tämä ja palkkausten reagointi muutoksiin muodostavat kannustavan, kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen palkinnan perustan. 

Virastokohtaiset järjestelmät 

Vpj-järjestelmät ovat virastokohtaisia, mutta yhtenäisten yleisten periaatteiden mukaan laadittuja. Järjestelmät perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Vpj-järjestelmissä tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvä palkanosa on porrastettu virastokohtaisesti noin 10 - 20 vaativuustasolle. Työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvä henkilökohtainen palkanosa voi kunkin viraston järjestelmästä riippuen olla enimmillään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja sekin on porrastettu noin 5 - 15 suoritustasolle. 

Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät. Vaativuuden osatekijät koskevat tyypillisesti tehtävässä edellytettävää osaamista, vuorovaikutusta ja vastuuta. Työsuorituksen osatekijät koskevat tyypillisesti ammatinhallintaa, aikaansaavuutta ja yhteistyötä. Tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista suoritusta tarkastellaan vuosittain esimiehen ja henkilön välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa. 

Kannustava palkitseminen 

Vpj:n molemmat päätekijät, tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa, on tarkoitettu palkitsemaan kannustavasti. Järjestelmällä kannustetaan siihen, että henkilöstö hakeutuu vaativampiin tehtäviin ja parantaa työsuoritustaan ja osaamistaan. Järjestelmä vaatii hyvää esimiestyötä ja johtamista. Vpj:n soveltamista suunnataan tuloksellisen toiminnan vaatimusten mukaisesti, ottaen huomioon vaativuuden muutokset muuttuvassa toimintaympäristössä ja osaamispääoman kasvusta johtuva parempi suoriutuminen. 

Erilliset, vuosittain määräytyvät ja maksettavat tulospalkkiot ovat käytössä pienehkössä osassa valtionhallintoa. Niiden käytön laajentaminen on tavoitteena. 

Eräät palkkausjärjestelmät 

Pienellä osalla valtion henkilöstöstä on käytössä muita virastokohtaisia tai alakohtaisia järjestelmiä. Joissakin harvoissa vpj-järjestelmissä on käytössä myös palvelusaikaan perustuva kokemusosa. Myös yksilöllisiä, euromääräisiä palkkauksia on käytössä. Virastojen ja ministeriöiden ylimmällä virkamiesjohdolla on valtioneuvoston tasolla linjatut palkat. Palkkaukseen voi kuulua erityisolosuhteisiin perustuvia palkkaustekijöitä sekä työaikakorvauksia. 

Palkkaustaulukot 

Palkkaustaulukot ovat virastokohtaisia ja saatavissa virastoista. Niitä ei julkaista keskitetysti Valtion työmarkkinalaitoksen toimesta.

Lisätietoa

Tulospalkkaus -sivut

Kannustavaan palkkaukseen, julkaisu 1996