Kuntien tehtävät ja toiminta

• Kunnalle tulee jättää itsehallinnon edellyttämä harkintavalta päättää tehtävien organisoinnista ja palvelujen tuottamistavasta sekä talouden suunnittelusta. Kunnan hallinnon yleisistä perusteista säädetään kuntalaissa.
• Sitovassa lainsäädännössä määritellään vain toiminnan tarkoitus, tavoitteet, tulokset ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt.
• Toimintatavat ja keinot tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamiseksi jätetään pääsääntöisesti kuntien/toimeenpanijan päätösvaltaan.
• Kunnalla on oikeus ottaa omalla päätöksellään tehtäviä hoidettavakseen (yleinen toimiala).

• Asetuksella ei voida antaa kunnille uusia tehtäviä ja velvoitteita tai laajentaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
• Laissa kunnille säädetyistä tehtävistä voidaan antaa vain tarkentavia säännöksiä asetuksella perustuslain 80 §:n ja 121 §:n mukaisesti. Asetuksenantovaltuuden tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen.
• Kuntien taloudellisten velvoitteiden kannalta olennaiset kysymykset tulisi säätää lain tasolla.
• Kuntiin kohdistuvat tehtävät ja velvoitteet tulee säätää selkeällä tavalla.

Lisätietoa:

Lainkirjoittajan opas, luku 13.5.2

Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)

• Säädettäessä kunnille uusia tai laajentuvia tehtäviä ja velvoitteita, varmistetaan, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua näistä tehtävistä ja velvoitteista ja että kunnalle jää oikeus päättää omasta taloudestaan.
• Säädöksiä valmisteltaessa tehdään tarvittavat (kustannus)vaikutusarviot sekä valtakunnallisella että yksittäisen kunnan tasolla.

Lisätietoa:

Lainkirjoittajan opas, luku 9.3.

Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)

Kustannusten vaikutusten arvioinnin laskentakehikko

• Suosituksesta tai ohjeesta tulee käydä ilmi sen informatiivinen luonne. Hyviä käytäntöjä ja toiminnan kehittämistä koskevaa tietoa levitetään viestinnän ja vuorovaikutuksen eri keinoin.
• Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia, esimerkiksi asiakkaiden tai asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantumista. Korostetaan, että suosituksia ei tule valvonnassa tulkita normatiivisina.

• Kuntien tehtäviin kuuluvien subjektiivisten oikeuksien lisääminen tai laajentaminen edellyttää erityistä arviointia.
• Kuntien tehtäviin kuuluvia uusia yksilön subjektiivisia oikeuksia säädetään vain perustuslain sitä edellyttäessä.
• Kuntien tehtäviä ja velvoitteita voidaan tarpeen vaatiessa myös vähentää, jos siihen ei ole estettä yksilön perusoikeuksien turvaamisen kannalta.

Lisätietoa:

Lainkirjoittajan opas, luvut 4.2.11 Sivistykselliset oikeudet ja 4.2.14 Oikeus sosiaaliturvaan: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/

• Kuntalaki (410/2015) sisältää säännökset kunnan hallinnon yleisistä periaatteista ja kunnan talouden järjestämisestä. Erityislaeissa ei tulisi säätää kunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä erikseen. Kunnalle tulee jättää itsehallinnon edellyttämä harkintavalta päättää tehtävien organisoinnista ja palvelujen tuottamistavasta sekä talouden suunnittelusta.
• Valtionosuudet kuntien tehtäviin tulee edelleen myöntää yleiskatteellisina.
• Kuntien tiedonantovelvoitteista säädettäessä lähtökohtana on, että tietoja ei kerätä erikseen, mikäli tiedot ovat saatavilla muista hallinnon ylläpitämistä tietolähteistä. Tiedot tulisi kerätä kunnista vain kertaalleen. Tietojärjestelmien yhteensopivuutta edistetään.

• Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.
• Valtio pidättäytyy toimenpiteistä, joilla se yksipuolisesti siirtää kunnille lisävastuuta niille lainsäädännön mukaan kuulumattomista tehtävistä.
• Lainsäädännön tulisi mahdollistaa toimivammat, joustavammat ja tuottavammat menettely- ja toimintatavat. Tämä koskee myös henkilöstön työnjakoja ja kelpoisuusvaatimuksia.
• Tuottavuusnäkökulma otetaan huomioon lainsäädännön vaikutusarvioinneissa.

Lisätietoa:

Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisu-ja 22/2015)

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentti

Ks. esim. https://vm.fi/kuntien-tuottavuus

• Lainvalmistelun yhteydessä tulee arvioida sääntelystä aiheutuvat kustannukset kokonaisvaltaisesti ja kattavasti.
• Myös asetusten ja muiden oikeussäännösten kustannusvaikutusten arvioinnissa tulee käyttää samoja periaatteita kuin hallituksen esitysten kustannusvaikutusten arvioinneissa.
• Eri sektoreiden kehittämisohjelmissa arvioidaan niiden toteuttamisen aiheuttamat kustannusvaikutukset.
• Säädösten vaikutusarvioinnissa arvioidaan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös hallinnolliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten kuntalaisiin ja asiakkaisiin.
• Kaikki kuntia sitovat säädökset, joilla on kunnallistaloudellisia tai -hallinnollisia vaikutuksia tai vaikutuksia kuntien toimintaan käsitellään kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja niiden vaikutukset huomioidaan kuntatalousohjelmassa.

Lisätietoa:

Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)

Kustannusten vaikutusten arvioinnin laskentakehikko: https://vm.fi/saadosvalmistelun-kuntavaikutusten-arviointi

Säädösvaikutusten arviointi: https://oikeusministerio.fi/vaikutusten-arviointi