EU:n monivuotinen rahoituskehys

Monivuotinen rahoituskehys (MRK, englanniksi Multiannual Financial Framework, MFF) ohjaa EU:n vuosittaisia talousarvioita. Rahoituskehyksen luvut ovat enimmäismääriä, joiden puitteissa vuotuinen talousarvio laaditaan.  Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että EU:n menot kehittyvät hallitusti ja unionin omien varojen rajoissa.  Saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän neuvosto antaa yksimielisesti oikeudellisesti sitovan asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys.

Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle, mutta käytännössä rahoituskehykset ovat olleet seitsemän vuoden mittaisia. Nykyinen rahoituskehyskausi kattaa vuodet 2021–2027.

EU:n budjetin pääasialliset menot on jaoteltu unionin keskeisiin toiminta-aloihin (meno-otsakkeet). Jokaiselle toiminta-alalle vahvistetaan enimmäistaso niille menoille, joiden maksamiseen EU voi sitoutua kuluvana vuonna (sitoumusmäärärahat). Vuosittain vahvistetaan myös enimmäistaso niille menoille, jotka maksetaan EU:n budjetista kuluvana vuonna (maksumäärärahat). Rahoituskehyksen luvut ovat enimmäismääriä. 

Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen kokonaistaso kehyksiin sisältyviin toimiin on (vuoden 2018 hinnoin)

• sitoumusmäärärahoina noin 1 074 miljardia euroa
• maksumäärärahoina noin 1 061 miljardia euroa.

Lisäksi rahoituskehyksen ulkopuolella on erityisvälineitä tiettyihin ennakoimattomiin tilanteisiin varautumiseksi.  Kun mukaan lasketaan nämä kehyksen ulkopuoliset välineet, sitoumusten enimmäismäärä on noin 1 095 miljardia euroa koko rahoituskehyskaudella. 

Kehyksen menoista maatalouspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan menot kattavat yhteensä yli 60 prosenttia. Muiden alojen, kuten tutkimus- ja innovaatiopolitiikan, digitaalisuuden, muuttoliikkeen sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkojen osuus on kuitenkin selkeästi kasvanut edelliseen rahoituskehyskauteen verrattuna. Vuosina 2014–2020, maatalouspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan menot kattoivat yli 70 prosenttia kaikista menoista. 

Nykyisellä kehyskaudella on asetettu yleinen koko rahoituskehystä koskeva 30 prosentin ilmastotoimien minimitavoite: vähintään 30 prosenttia koko kehyskauden kaikista menoista tulisi suuntautua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Nykyinen rahoituskehys jakautuu seitsemään meno-otsakkeeseen. Alla on esitetty kunkin otsakkeen enimmäismäärä sitoumusmäärärahoin sekä otsakkeen suhteellinen osuus koko rahoituskehyksen määrärahoista, kun mukaan otetaan myös kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet. 

Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 otsakkeittain (miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin ja osuus koko kehyksestä):

1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalisuus (133 mrd. €, 12 %)
2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot (378 mrd.€, 35 %)
3. Luonnonvarat ja ympäristö (356 mrd. €, 33 %)
4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus (23 mrd. €, 2 %)
5. Turvallisuus ja puolustus (13 mrd. €, 1%)
6. Naapuristo ja muu maailma (98 mrd. €, 9 %)
7. EU:n yleinen hallinto (73 mrd. €, 7%)

Lisäksi kehyksen ulkopuolisia välineitä on 20 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin (2 %).

Rahoituskehyksen enimmäismäärät sitovat toimielimiä, mutta kehystä ei silti voida pitää monivuotisena talousarviona. Vuosittaisessa talousarviomenettelyssä määritetään menojen toteutumisen enimmäismäärät ja jaetaan määrärahat eri budjettikohtiin. Vuotuiset talousarviot laaditaan käyvin hinnoin käyttäen kiinteää 2 prosentin vuotuista muutoskerrointa. 

 

Rahoituskehysasetus (EU:n säädöstietokanta Eurlex)

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 (Komission sivut)