Finanssipolitiikka
Finanssipolitiikka on osa valtion talouspolitiikkaa. Finanssipolitiikan tavoitteista, eli siitä kuinka julkinen talous kerää ja käyttää varoja, sovitaan hallitusohjelmassa. Verotusta, sosiaaliturvaetuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut muuttavat talouden rakenteita ja ohjaavat näin kansalaisten, kotitalouksien ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Finanssipoliittiset päätökset ovat siis osa yhteiskunnallista rakennepolitiikkaa ja vaikuttavat talouteen pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen talouden suunnitelma (ml. valtiontalouden kehykset) ja valtion talousarvio ovat välineitä, joilla hallitus toteuttaa finanssipolitiikkaansa.
Marinin hallituksen finanssipolitiikka
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
Hallituksen päätösperäiset pysyvät lisämenot katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisätuloin. Pysyviä julkisen talouden menoja lisätään hallituksen päätöksin noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan (sisältäen 1,23 miljardin euron lisäksi hallituksen myös päättämät 84 miljoonaa euroa). Pysyvät uudet menot kohdennetaan mm. osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin. Päätösperäiset menolisäykset rahoitetaan siten, että verotuloja lisätään 0,7 miljardilla euroa ja budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 0,2 miljardilla eurolla (sisältäen 100 miljoonaa euroa yritystuista). Lisäksi 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaa julkista taloutta niin, että osa vahvistumisesta voidaan kohdentaa lisämenoihin julkisen talouden tasapainotavoite saavuttaen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Toimenpiteistä puolet tulee olla valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Sen puitteissa kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Toimet ovat kertaluonteisia, eivätkä ne lisää valtion menoja vuonna 2023. Toimet rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen vuonna 2023. Näiden varojen käytöstä päättää valtioneuvoston yleisistunto talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelun perusteella.
Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.
Suomi on vakausohjelmassaan asettanut rakenteellisen rahoitusjäämän keskipitkän aikavälin tavoitteeksi -0,5% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä alijäämä täyttää niin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kuin Suomen kansallisen lainsäädännönkin vähimmäisvaatimukset. Lain mukaan valtioneuvosto ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin, jos se arvioi, ettei keskipitkän aikavälin tavoitetta olla saavuttamassa.
Hallituksen finanssi- ja rakennepoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä päätetään ja raportoidaan vuosittain julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarvioesityksissä, joiden taustalla on kansantalousosaston riippumaton talousennuste. Julkisen talouden suunnitelma sisältää Euroopan komissiolle toimitettavan vakausohjelman. Lisäksi hallituksen talousarvioesityksestä raportoidaan komissiolle. Euroopan komissio tarkastelee ennakkoon sekä seuraa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa niin sanotun EU-ohjausjakson puitteissa.
- Hallitusohjelma
- Verotus
- Taloudelliset katsaukset
- Hallituksen vuosikertomus ja tilinpäätös
- Eurooppalainen ohjausjakso