Finanssipolitiikka
Finanssipolitiikka on osa valtion talouspolitiikkaa. Finanssipolitiikan tavoitteista, eli siitä kuinka julkinen talous kerää ja käyttää varoja, sovitaan hallitusohjelmassa. Verotusta, sosiaaliturvaetuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut muuttavat talouden rakenteita ja ohjaavat näin kansalaisten, kotitalouksien ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Finanssipoliittiset päätökset ovat siis osa yhteiskunnallista rakennepolitiikkaa ja vaikuttavat talouteen pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen talouden suunnitelma (ml. valtiontalouden kehykset) ja valtion talousarvio ovat välineitä, joilla hallitus toteuttaa finanssipolitiikkaansa.
Pääministeri Orpon hallituksen finanssipolitiikka
Pääministeri Orpon hallituksen talous- ja finanssipolitiikan lähtökohtana on turvata hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville.
Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden rahoitusasema on korkeintaan -1 % suhteessa BKT:hen vaalikauden aikana (2027 mennessä).
Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Osana toimenpidekokonaisuutta julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti n. 4 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi hallitusohjelmassa päätetyillä rakennepoliittisilla toimilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin 2 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Työllisyyden kasvu tavoitellulla 100 000 uudella työllisellä vahvistaisi julkista taloutta yli 2 miljardilla eurolla. Rakenteelliset toimet jakautuvat työttömyysturvan kokonaisuuteen, muuhun sosiaaliturvaan ja verotukseen, työmarkkinauudistuksiin sekä muihin työllisyyttä vahvistaviin uudistuksiin.
Lisäksi keväällä 2024 hallitus päätti uudesta toimenpidekokonaisuudesta, joka vahvistaa julkista taloutta noin 3 miljardilla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Toimenpidekokonaisuudesta menosäästöjen osuus on n. 1,6 mrd. euroa vuoden 2028 tasolla. Verotoimien staattinen bruttovaikutus on n. 1,8 mrd. euroa julkista taloutta vahvistava vuoden 2028 tasolla.
Hallitus seuraa aktiivisesti näiden kahden toimenpidekokonaisuuden toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuudet uhkaavat jäädä tavoitellusta yhteensä 9 miljardin euron tasosta.
Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Hallitus sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa, ja hallitus on sitoutunut tarvittaessa priorisoimaan hankkeiden toteutusta.
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen 4 miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Ohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta. Investointiohjelman menot eivät siten lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana.
Hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Kokonaisveroastetta ei kiristetä hallituksen päätöksillä.
Hallitus suhtautuu vakavasti takaus- ja takuuvastuisiin liittyviin julkisen talouden riskeihin. Valtion takausten ja takuiden arviointi- ja myöntöprosessia kehitetään riskit kattavammin huomioivaksi ja takauksista lähtökohtaisesti peritään aina asianmukainen takausmaksu.
Hallituksen finanssi- ja rakennepoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä päätetään ja raportoidaan vuosittain julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarvioesityksissä, joiden taustalla on valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumaton talousennuste. Hallituksen finanssi- ja rakennepoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä raportoidaan myös EU:n komissiolle. EU:n uudistetun finanssipoliittisen lainsäädännön mukainen finanssipoliitis-rakenteellinen suunnitelma valmistellaan ensimmäisen kerran syksyllä 2024 ja sen jälkeen aina hallituskauden alussa. Lisäksi hallituksen talousarvioesityksestä raportoidaan komissiolle. Euroopan komissio tarkastelee ennakkoon sekä seuraa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa niin sanotun EU-ohjausjakson puitteissa.