Hyvinvointialueen rahoituksen määräytyminen 

Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. 

Hyvinvointialueiden saama valtion rahoitus on yleiskatteista. Hyvinvointialueet voivat siis päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään. 

Rahoitus on myös laskennallista. Laskentamallissa otetaan huomioon useita määräytymistekijöitä, joiden osuudet määritellään hyvinvointialueiden rahoituslaissa. Määräytymistekijöitä ovat:

• hyvinvointialueen asukasmäärä,
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve, 
• alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät, 
  • kaksikielisyys, 
  • vieraskielisyys,
  • saamenkielisyys,
  • asukastiheys,
  • yliopistosairaalalisä ja 
  • saaristoisuus. 

Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määräytymistekijän perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi alueelliset riskitekijät.

Alueellinen rahoitus lasketaan vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla, jotta se vastaa muutoksia kunkin alueen asukasluvussa, palvelutarpeessa ja muissa olosuhdetekijöissä. 

Rahoitus tarkistetaan vuosittain

Itsehallinnollisen päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että rahoitus on alueiden ennakoitavissa. Ennakoitavuuden varmistamiseksi on säädetty, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Pelastustoimen rahoituspohjaa korotetaan kustannustason kasvulla. 

Lisäksi rahoituksen tasossa huomioidaan myös hyvinvointialueiden mahdolliset tehtävämuutokset. 

Hyvinvointialueelle myönnetty laskennallinen rahoitus tarkistetaan jälkikäteen vuosittain vastaamaan valtakunnallisesti toteutuneita kustannuksia. Näin varmistetaan, että laskennallinen rahoitus ei erkane todellisista kustannuksista. 

Rahoitusmalli sisältää myös kannusteita kustannusten kasvun hallintaan, mikä turvaa osaltaan julkisen talouden kestävyyttä. Esimerkiksi kustannusten jälkikäteistarkistus tehdään koko maan tasolla. Tämä tarkoittaa, että kaikkien hyvinvointialueiden toteutuneet kustannukset lasketaan yhteen. Loppusummaa verrataan koko hyvinvointialueille myönnettyyn rahoitukseen. Näiden lukujen erotus korjataan seuraavan vuoden valtion rahoituksen tasoon. Yksittäisen alueen ei siten kannata ylittää sille myönnettyä valtion rahoitusta.

Koulutusmateriaali hyvinvointialueiden rahoituksesta