Makrovakauspolitiikka ja -valvonta

Makrovakauspolitiikalla ja –valvonnalla tarkoitetaan eri viranomaisten yhdessä toteuttamaa toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on hallita Suomen rahoitusjärjestelmään kohdistuvia vakausriskejä ja vahvistaa pankkien häiriönsietokykyä riskien toteutumista vastaan.

Makrovakauspolitiikkaa toteutetaan ns. makrovakausvälineiden avulla. Niiden ja pankkien vakavaraisuutta vahvistavien muiden toimien sekä makrovakausvalvonnan avulla pyritään varmistamaan rahoitusjärjestelmän mahdollisimman häiriötön toiminta. Makrovakausvalvonnan keinoin seurataan ja arvioidaan mahdollisten riskien uhkaa.  

Makrovakausvälineistä säädetään sekä EU:n että kansallisella tasolla. EU-lainsäädäntöön sisältyviä makrovakausvälineitä ovat mm. vastasyklinen pääomapuskuri, rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville pankeille asetettavat lisäpääomapuskurit (ns. G- tai O-SII-puskurit) sekä jäsenvaltioille harkinnanvarainen järjestelmäriskipuskuri. Lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa suosituksia makrovakauspolitiikan järjestämisestä EU:ssa.

Suomen luottolaitoslainsäädäntöön (610/2014) on pakollisten makrovakausvälineiden ohella toistaiseksi sisällytetty asuntojen enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoitus (ns. lainakatto), joka on tullut voimaan 1.7.2016 lukien sekä vuoden 2018 alusta voimaan tullut pankkisektorin rakenteellisiin riskeihin kohdistuva järjestelmäriskipuskuri ja pankkien asuntolainasalkkujen 15 prosentin keskimääräinen riskipainolattia. Makrovakausvälineistöä täydentävät lisäksi pankkien taloudellisen aseman valvontaan liittyvät harkinnanvaraiset ns. pilari 2 – lisävaatimukset.

Viranomaiset arvioivat makrovakausriskejä jatkuvasti. Finanssivalvonnan johtokunta päättää makrovakausvälineiden käytöstä neljä kertaa vuodessa. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta valmistelevat esityksen makrovakauspolitiikkaa koskevaksi toimenpidesuositukseksi, joka käsitellään valtiovarainministeriön johtamassa yhteistyöryhmässä. Toimenpidesuosituksen pohjalta Finanssivalvonnan johtaja tekee päätösesityksensä Finanssivalvonnan johtokunnalle. Ennen päätöksentekoa Finanssivalvonta pyytää vielä lausunnot Suomen Pankilta, valtiovarainministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä ja konsultoi EKP:n pankkivalvontaneuvostoa.

Lisätietoa:

Finanssivalvonta

Suomen Pankki

Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (englanniksi)