Sosiaali- ja terveyspalvelut – elpymis- ja palautumissuunnitelma
Suomen kestävän kasvun ohjelma vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Samalla lisätään palvelujen kustannusvaikuttavuutta, jotta jokaisella eurolla saataisiin parempaa terveyttä ja hyvinvointia.
Tavoitteet
Moni ihminen on koronaepidemian aikana jäänyt ilman sosiaali- ja terveyspalveluja tai joutunut odottamaan palveluun pääsyä. Ohjelman tavoitteena on purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa koronaepidemian jäljiltä.
Keskeisenä tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan käyttöön monialaisia ja moniammatillisia uusia toimintamalleja, joilla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi toteutetaan uusia digitaalisia palveluja. Matalan kynnyksen palveluilla vastataan paremmin muun muassa haavoittuvassa olevien ihmisten tarpeisiin.
Tarkoituksena on nopeuttaa hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa. Ohjelma edistää hallitusohjelman mukaista perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista ja muun muassa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamista.
Ohjelman toimet tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen (sote-uudistus) tavoitteita.
Rahoitus
353 miljoonaa euroa nykyhinnoin
Hankkeet
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen sisältää neljä investointia, jotka
- edistävät hoitotakuun toteutumista sekä purkavat hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
- vahvistavat ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
- vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa ja ohjausta
- tuovat palvelujen käyttäjille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille uusia digitaalisia palveluja, jotka tehostavat toimintaa.
Mitä hyötyä käytännössä?
Uudistusten ansiosta ihminen pääsee nopeammin hoitoon, kuntoutukseen tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä nopeutetaan koko maassa. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta pienestä ongelmasta ei kasvaisi suuri.
Perustason palvelujen saatavuuden parantamisella vähennetään myös erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalvelujen tarvetta. Samalla hillitään yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, kun tarjolle tulee lisää digitaalisia palvelutapoja, kuten verkkokeskustelu ammattilaisten kanssa ja etävastaanotto. Liikkuvat palvelut voidaan tuoda esimerkiksi kotiin tai kauppakeskukseen. Samalla vahvistetaan lähipalvelujen toimivuutta. Ihmisten tarpeisiin on helpompi vastata, kun eri alojen ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään ja tieto kulkee nykyistä paremmin.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pystytään ohjaamaan paremmin, kun luodaan yhteisiä toimintamalleja ja tapoja hallinnoida alueellisesti esimerkiksi ajanvarauksia, jonoja ja resursseja.
