Pääomamarkkinaunionin syventäminen
Rahoitusta kaipaavat nyt erityisesti investoinnit puolustukseen, puhtaaseen siirtymään ja digitaaliseen siirtymään. Julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan yksityistä pääomaa, jotta rahoitustarve saadaan katettua.
Pääomamarkkinaunionin syventämisen tavoitteena on
- parantaa Euroopan kilpailukykyä
- houkutella erityisesti yksityisisiä investointeja EU-maihin
- hyödyntää unionin omaa sijoituspotentiaalia täysimääräisesti.
Pääomamarkkinaunioni koostuu lukuisista yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista, joilla pyritään yhdenmukaistamaan sääntelyä ja luomaan kannustimia investointeihin. Unioni on jo uudistanut lainsäädäntöään, mutta lisätoimia tarvitaan, jotta yksityistä pääomaa saadaan liikkeelle lisää.
Euroryhmä asetti kolme painopistettä
Euroryhmä antoi maaliskuussa 2024 julkilausuman pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta. Julkilausuman mukaan prioriteetteja ovat
- pääomamarkkinoiden rakenne, esimerkiksi sääntely, valvonta, arvopaperistaminen, maksukyvyttömyyssääntely ja pääomamarkkinoiden kiinnostavuuden lisääminen
- yritysten rahoituksen saatavuus ja investoinnit, esimerkiksi sijoitusten tukeminen, sijoitusten esteiden poistaminen maiden väliltä, listautumisten edistäminen sekä yksityisten ja julkisten sijoitusten yhdistäminen
- kansalaisten sijoitustoiminnan edistäminen, esimerkiksi kiinnostavat ja kustannustehokkaat sijoitustuotteet, helppokäyttöinen digitaalinen sijoitusympäristö sekä eläketulojen varmistaminen sijoitustuotteilla.
Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous kehotti huhtikuussa 2024 Euroopan komissiota ja EU:n neuvostoa edistämään toimia, joilla luodaan aidosti yhtenäiset eurooppalaiset pääomamarkkinat.
Komissio ehdotti säästämis- ja sijoitusunionia
Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2025 tiedonannon säästämis- ja sijoitusunionista. Tiedonanto kytkeytyy komission pyrkimykseen syventää pääomamarkkinaunionia. Siihen sisältyy sekä sääntelyaloitteita että muita toimia.
Suomi haluaa syventää pääomamarkkinoita
Suomi kannattaa pääomamarkkinaunionin syventämistä, jotta Euroopan strategista kilpailukykyä voidaan vahvistaa.
Suomi yhtyy Euroopan komission arvioihin siitä, että Eurooppa tarvitsee lisää rahaa puolustukseen, digitalisaatioon, vihreään siirtymään ja ikääntymisen kustannuksiin. Jäsenvaltioilla on rajallisesti julkisia varoja käytössä, joten pääomamarkkinoilla on tärkeä rooli yksityisen pääoman tehokkaassa kohdentamisessa.
Velvoitteet eivät saa nostaa rahoituksen hintaa
Syventämistyössä pitää mahdollistaa terve kilpailu, lisätä riskien läpinäkyvyyttä, varmistaa kustannustehokkuus ja huolehtia sijoittajien tasapuolisesta kohtelusta.
Suomi korostaa, että riittävä sääntely turvaa rahoitusmarkkinoiden vakauden ja sijoittajansuojan. Samalla on huolehdittava, ettei velvoitteilla nosteta rahoituksen hintaa, vaikeuteta sen saatavuutta kohtuuttomasti eikä luoda markkinoille tulon esteitä.
Kun sääntelyä kevennetään, rahoitusjärjestelmän riskit eivät saisi merkittävästi kasvaa. Riskien pitäisi päätyä niiden toimijoiden kannettavaksi, jotka niitä kykenevät kantamaan.
Arvopaperistamisen sääntelyä tarkasteltava
Suomi suhtautuu myönteisesti arvopaperistamisen sääntelyn uudelleentarkasteluun. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jolla esimerkiksi lainoja paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.
Suomi suhtautuu avoimesti ehdotuksiin pääomamarkkinoiden valvonnan keskittämisestä. Tärkeää olisi edistää yhteisen sääntökirjan yhdenmukaisia tulkintoja.
Kasvuyrityksille lisää rahoitusmahdollisuuksia
Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia pitää Suomen mielestä parantaa laajentamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta.
Suomi suhtautuu avoimesti vähittäissijoittajille suunnattujen eurooppalaisten sijoitustuotteiden kehittämiseen. Suomi korostaa myös talouslukutaidon parantamisen tärkeyttä.
Valtioneuvoston E-kirje säästämis- ja sijoitusunionista
Valtioneuvoston E-kirje pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta
EU:n toimet pääomamarkkinoidensa syventämiseksi (EU:n neuvoston sivusto)
Euroopan pääomamarkkinat (EU:n neuvoston sivusto)