Pääomamarkkinaunionin syventäminen

EU haluaa syventää pääomamarkkinaunionia, jotta EU:n kilpailukyky maailmanmarkkinoilla säilyisi ja yritykset saisivat paremmin yksityistä rahoitusta investointeihinsa. Samalla kansalaiset pystyisivät sijoittamaan säästönsä nykyistä monipuolisemmin.

Tavoitteena on 

  • parantaa Euroopan kilpailukykyä
  • houkutella erityisesti yksityisisiä investointeja EU-maihin
  • hyödyntää unionin omaa sijoituspotentiaalia täysimääräisesti.

Pääomamarkkinaunioni koostuu lukuisista yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista, joilla pyritään yhdenmukaistamaan sääntelyä ja luomaan kannustimia investointeihin. Unioni on jo uudistanut lainsäädäntöään, mutta lisätoimia tarvitaan, jotta yksityistä pääomaa saadaan liikkeelle lisää.

Rahoitusta kaipaavat nyt erityisesti investoinnit puhtaaseen siirtymään, digitaaliseen siirtymään ja puolustusteollisuuteen. Kun tarjolla on yksityistä pääomaa, julkista rahaa tarvitaan vähemmän.

Euroryhmä asetti kolme painopistettä

Euroryhmä antoi maaliskuussa 2024 julkilausuman pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta. Julkilausuman mukaan prioriteetteja ovat

  • pääomamarkkinoiden rakenne, esimerkiksi sääntely, valvonta, arvopaperistaminen, maksukyvyttömyyssääntely ja pääomamarkkinoiden kiinnostavuuden lisääminen
  • yritysten rahoituksen saatavuus ja investoinnit, esimerkiksi sijoitusten tukeminen, sijoitusten esteiden poistaminen maiden väliltä, listautumisten edistäminen sekä yksityisten ja julkisten sijoitusten yhdistäminen 
  • kansalaisten sijoitustoiminnan edistäminen, esimerkiksi kiinnostavat ja kustannustehokkaat sijoitustuotteet, helppokäyttöinen digitaalinen sijoitusympäristö sekä eläketulojen varmistaminen sijoitustuotteilla.

Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous kehotti huhtikuussa 2024 Euroopan komissiota ja EU:n neuvostoa edistämään toimia, joilla luodaan aidosti yhtenäiset eurooppalaiset pääomamarkkinat.

Suomi haluaa syventää pääomamarkkinoita

Suomi kannattaa pääomamarkkinaunionin syventämistä. Työssä pitää mahdollistaa terve kilpailu, lisätä riskien läpinäkyvyyttä, varmistaa kustannustehokkuus ja huolehtia sijoittajien tasapuolisesta kohtelusta.

Suomi haluaa keventää sääntelyä ja vähentää byrokratiaa. Samalla täytyy varmistaa, etteivät rahoitusjärjestelmän riskit kasva merkittävästi.

Suomi suhtautuu myönteisesti arvopaperistamisen sääntelyn uudelleentarkasteluun. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jolla esimerkiksi lainoja paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Maksukyvyttömyyslainsäädäntöä pitää yhdenmukaistaa rajat ylittävissä tilanteissa. Tämä on tärkeää erityisesti yrityksille, jotka hankkivat rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. 

Suomi suhtautuu avoimesti ehdotuksiin pääomamarkkinoiden valvonnan keskittämisestä. Tärkeää olisi edistää yhteisen sääntökirjan yhdenmukaisia tulkintoja.

Kasvuyrityksille lisää rahoitusmahdollisuuksia

Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia pitää Suomen mielestä parantaa laajentamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta. Kyseessä voisivat olla esimerkiksi yhteissijoitushankkeet, joissa yksityiset toimijat jakaisivat riskiä yhdessä julkisomisteisten pääomasijoitusyhtiöiden kanssa.

Uudenlaisia sijoitustuotteita tarjolle

Suomi suhtautuu avoimesti eurooppalaisiin vähittäissijoittajille suunnattujen sijoitustuotteiden kehittämiseen. Tällaisten tuotteiden tulisi olla kustannustehokkaita, läpinäkyviä ja hyvin hajautettuja. Niiden tuottojen olisi vastattava riskitason mukaisesti institutionaalisten sijoittajien tuottotasoja.

Suomi korostaa myös talouslukutaidon parantamisen tärkeyttä.

Valtioneuvoston E-kirje pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta
EU:n toimet pääomamarkkinoidensa syventämiseksi (EU:n neuvoston sivusto)
Euroopan pääomamarkkinat (EU:n neuvoston sivusto)

Yhteystiedot

Paula Kirppu, lainsäädäntöneuvos 
valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinaosasto / RMO, Pääomamarkkinat-yksikkö (POM) Puhelin:0295530552   Sähköpostiosoite: