Johdon asema ja palvelussuhteet

Osaava ja eettisesti korkeatasoinen virkamiesjohto on kansallinen voimavara hallituksen ja koko kansakunnan palveluksessa. Julkisen hallinnon toimeenpanokyky on ratkaisevasti riippuvainen johtajien osaamisesta ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Tätä sitoutumista lujittaa poliittisen ohjaukseen johdonmukaisuus sekä virkamiesjohdon ja poliittisen johdon välinen luottamus ja suhteiden toimivuus.

Hyvä hallinto rakentuu yhteiselle näkemykselle hyvästä johtamisesta. Hyvää johtamista saadaan kehittämällä hyviä johtajia ja antamalla heille hyvät onnistumisen edellytykset. Toimivien työyhteisöjen ohella keskeisiä tekijöitä ovat johtajien asema ja palvelussuhteet, valinta, valmennus ja suorituksen johtaminen ja näiden muodosta kokonaisuus. Ensinnäkin johtamistehtävien on oltava houkuttelevia ja valtion on kyettävä rekrytoimaan päteviä ja kehittyviä johtajia johtamistehtäviin ja urille riittävän yhdenmukaisin perustein ja menettelyin. Toiseksi tavoitteena on, että kehittymistavoitteet ja kehityspolut ovat selkeästi näkyvillä ja johtajat saavat tukea uran hallintaan sekä ammatillista kehittymiseen. Kolmanneksi johtajien onnistumisen arvioinnilla tuetaan sekä hallinnon tuloksellisuutta ja johtajien kehittymistä. Lisäksi johdon suoriutumista ja liikkuvuutta edistää tarkoituksenmukainen virka- ja tehtävärakenne, johon liittyy olennaisesti johtamistehtävien määräaikaisuus.

Yhteistä kaikille johtajille

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa päteviä johtajia sekä kehittämään ja kannustamaan heitä työssään. Tätä edistetään johdon liikkuvuudella ja ammatillisen kehittymisen tuella. Erityisesti ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteeseen liittyy johtamistehtävien määräaikaisuus.

Johdon virkaan nimitettävän tai nimitetyn virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät valtion virkamieslain perusteella. Lähtökohtaisesti ne ovat samat kuin muidenkin virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet.

Johdon virkoihin nimitetään pääsääntöisesti julkisen haun perusteella. Nimitystoimivalta (tasavallan presidentti, valtioneuvosto, ministeriö, virasto) määräytyy sen mukaan, minkä tyyppisestä johtamistehtävästä on kyse. Enemmän tietoa valtion virantäytössä noudatettavista periaatteista löytyy valtiovarainministeriön ohjeesta.

Ohjeet virantäytön periaatteista

Virkamiehen on valtion virkamieslain mukaan käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Erityisesti käyttäytymisvelvollisuus on vaativampi ylimmillä virkamiehillä kuin muilla, ja käyttäytymisvelvollisuus koskee myös vapaa-aikaa.

Arvot ja virkamiesetiikka

Johtajien irtisanomisperusteista säädetään valtion virkamieslaissa. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Ylimmän johdon asema ja liikkuvuus

Ylimmällä virkamiesjohdolla tarkoitetaan ministeriöiden kansliapäälliköitä, alivaltiosihteereitä, osastopäälliköitä ja virka-asemaltaan vastaavia virkamiehiä sekä virastojen päälliköitä. Ylimpään johtoon kuuluu noin 130 virkamiestä. 

Valtion ylimmän johdon virkoihin nimitetään pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi, jollei erityisestä syystä ole perustetta nimittää tätä lyhyemmäksi määräajaksi. Viraston toiminnan kannalta perustellusta syystä määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella. Virkaan nimittämistä uudelle viisivuotiskaudelle julkisen haun perusteella ei ole rajoitettu. Jos virkamies nimitetään toiseksi viisivuotiskaudeksi virkaan, hänen katsotaan eronneeksi mahdollisesta aiemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien, jollei viranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

Määräaikaisuuden tavoitteena on lisätä johdon liikkuvuutta ja siten ammatillisista kehittymistä ja käytettävyyttä eri puolilla valtionhallintoa. Valtiovarainministeriö kannustaa ja tukee johtoa hakeutumaan avautuviin tehtäviin. Tietoa ylimmän johdon määräaikaisten nimitysten päättymispäivistä alta.

Ylimmän johdon virat, tilanne 10.10.2024

Valtionhallinnon ylimpiin virkoihin nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistään annettava selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta varallisuudestaan sekä kyseiseen virkaan kuulumattomista tehtävistään, sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä hänen edellytyksilleen hoitaa viran tehtäviä. Virkaan nimitettyjen ylimmän virkamiesjohdon sidonnaisuustiedot, siltä osin kuin ne ovat julkisia, julkaistaan yleisessä tietoverkossa valtiovarainministeriön sivuilla.

Ylimmän johdon sidonnaisuudet

Virkaan nimitettävän henkilön kanssa tehdään tarvittaessa karenssisopimus, jos henkilöllä on virassaan, tehtävässään tai asemassaan pääsy sellaiseen salassa pidettävään tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voidaan olennaisella tavalla käyttää uudessa palvelussuhteessa tai toiminnassa toisen omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Valtiovarainministeriön karenssisopimusohje

Lisätietoa

Valtiohallinnon ylin johto numeroin syyskuussa 2020

Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti 

Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta