EU:n budjetti

EU:n budjetti muodostuu EU:n tuloista ja menoista. Poikkeuksen muodostavat Euroopan kehitysrahasto ja Euroopan investointipankki, jotka rahoitetaan suoraan jäsenmaiden rahoitusosuuksilla.

EU:n talousarvion loppusumma on varsin pieni suhteessa alueen bruttokansantuloon ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kokoon. Esimerkiksi vuonna 2011 unionin maksumäärärahat olivat 1,01 prosenttia unionin bruttokansantulosta.

Neuvosto ja parlamentti ovat tasavertaisia budjettivallan käyttäjiä. Komissio ehdottaa talousarvioesitystä, johon neuvosto ja parlamentti valmistelevat kantansa.

Neuvosto valmistelee kantansa kunkin vuoden talousarvioon neuvoston pysyvässä budjettikomiteassa. Kannasta päätetään budjettiasioita käsittelevässä Ecofin-neuvostossa, joka koostuu useimmiten jäsenvaltioiden valtiovarain-, talous- Eurooppa- tai budjettiministereistä. Budjettiasioissa neuvoston yhteisten kantojen takana on pääsääntöisesti oltava jäsenvaltioiden määräenemmistö. Jäsenvaltioiden yhteiset kannat valmistellaan kulloisenkin puheenjohtajamaan johdolla.

Jos neuvoston ja parlamentin kannat eroavat toisistaan, EU:n yhteinen sovittelukomitea kokoontuu neuvotteluun. Sovittelukomitea muodostuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajista. Sen tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys koko talousarviosta.

EU:n periaatteet ja politiikanalat määritellään perustamissopimuksessa, johon jäsenvaltiot ovat sitoutuneet liittyessään EU:hun. EU:n budjetin suurimmat menoerät ovat maataloustuki sekä alue- ja rakennepolitiikka.

Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. EU:n talousarvion laatimisen ja toteuttamisen säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa.

EU:n talousarviota käsiteltäessä Suomea edustaa neuvostossa valtiovarainministeri

Euroopan unionin yleinen talousarvio vuodeksi 2016

Varainhoitoasetus

Komission budjettipääosasto