Tullitoimi
Tulliverotusta ja -menettelyjä koskevat asiat kuuluvat Euroopan unionin ytimeen. Tulliverotus perustuu yhteiseen tullilainsäädäntöön, joka on korvannut pääosin jäsenvaltioiden kansallisen tullilainsäädännön. Tullitoiminta onkin unionissa pisimmälle integroitu hallinnonala. Tulliverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta Suomessa vastaa Tulli, joka toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla.
Euroopan unionin perustana on tulliliitto
Vuodesta 1968 toiminutta tulliliittoa voi pitää esimerkkinä onnistuneesta yhdentymisestä EU:ssa. Tulliliitto loi olosuhteet sisämarkkinoiden perustamiselle ja tarjosi vakaan perustan taloudelliselle yhdentymiselle ja kasvulle.
Tulliliitto koskee kaikkea tavarakauppaa. Tulliliitolla on yhteinen tullitariffi, jota sovelletaan unionin ulkopuolisiin eli niin kutsuttuihin kolmansiin maihin. Tulliliittoon kuuluvien maiden keskinäisessä kaupassa eli sisämarkkinoilla tavarat liikkuvat vapaasti. Tällöin myös vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä.
Tullitulot kuuluvat EU:n perinteisiin omiin varoihin. Vuonna 2023 tullituloja tuloutettiin EU:n budjettiin 21,2 miljardia euroa. Jäsenvaltio saa pidättää 25 %:n osuuden keräämistään tulleista kantopalkkiona itselleen.
Tullihallintojen välinen yhteistyö
Tulli on EU:ssa merkittävä kansainvälisen kaupan valvonnasta vastaava viranomainen, jonka tehtävänä on helpottaa kaupankäyntiä sekä suojella taloudellisia intressejä ja yhteiskuntaa.
EU:n jäsenmaiden tullihallinnot tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että kansallista ja EU:n lainsäädäntöä noudatetaan. Lisäksi jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tekevät yhteistyötä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, jotta rajat ylittävää rikollisuutta, kuten petoksia, voitaisiin torjua.
Myös EU:n tulliliitto tekee tulliyhteistyötä kolmansien maiden tullihallintojen kanssa. Yhteistyön perustaksi on solmittu ja solmitaan kansainvälisiä sopimuksia, joissa EU on sopijaosapuolena.
Suomi solmii myös kahdenvälistä tulliyhteistyötä koskevia valtiosopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Sopimuksien tarkoituksena on torjua tullirikollisuutta ja varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein.
Laki rikostorjunnasta Tullissa (623/2015)
Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa (650/2019)
Laki Tullin hallinnosta (960/2012)