Talousarvio ja -suunnitelma

Lausuntopalaute on otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon ensinnäkin siten, että alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamisen edellytyksistä poistettiin edellytys siitä, ettei hyvinvointialueelle ole kertynyt alijäämää vuodelta 2025. Määräajan jatkaminen olisi kuitenkin mahdollista vain niille alueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi ja toisaalta niille, jotka pystyvät kattamaan alijäämän uudessa määräajassa. 

Lisäksi esitystä muutettiin siten, että hyvinvointialue voisi tehdä hakemuksen alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamisesta aluehallituksen osaltaan hyväksyttyä tilinpäätöksen eli käytännössä huhtikuussa. Valtiovarainministeriö tekisi päätöksen kuitenkin aina vasta aluevaltuuston hyväksyttyä hyvinvointialueen tilinpäätöksen eli käytännössä kesäkuussa.  

Lakiehdotukseen lisättiin myös siirtymäsäännös, jonka mukaan alijäämän kattamista koskevan määräajan päätyttyä ennen lain voimaantuloa (käytännössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue) hakemus olisi tehtävä vuoden 2026 elokuun loppuun mennessä. 

Investointisuunnitelman toimittamismääräaika muutettiin lausuntopalautteen johdosta lausuntokierroksella olleesta huhtikuusta toukokuun loppuun mennessä. 

Hallitus on esityksen jatkovalmistelussa lausuntokierroksen perusteella päätynyt muuttamaan esitystä siten, että hyvinvointialueelta ei edellytettäisi tasapainoista tulosta kuluvana vuonna.

Sääntelyn tavoitteena on, että jokainen hyvinvointialue olisi nykyistä paremmin lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa olisi mahdollista ja muiden erityisen vaikeassa tilanteessa olevien alueiden asukkaiden perusoikeuksien toteuttamisen edellytykset turvattaisiin viime kädessä lainsäädännön mukaisten erillismenettelyjen kautta.

Tähän oikeusvarmuutta osaltaan turvaavaan tavoitteeseen pääsemiseksi pidettiin perusteltuna ratkaisua, jossa sääntely koskisi niitä hyvinvointialueita, joiden taloudessa on saatu aikaan selvä käänne parempaan siten, että alijäämien kattaminen vuotta tai kahta pidemmässä määräajassa on mahdollista. 

Alueiden taloustiedot ovat päivittyneet loppusyksyn aikana. Osa alueista on ilmoittanut pyrkineensä tasapainoiseen tulokseen kuluvana vuonna nimenomaan lausuntokierroksella olleen hallituksen esitysluonnoksen vuoksi.

Suoraan ei voida vielä tässä vaiheessa sanoa, kuinka monta aluetta olisi päässyt lausuntokierrosversion ja kuinka monta aluetta pääsee hallituksen esityksen mukaisen sääntelyn piiriin, koska päätökset tehdään ajantasaisten taloustietojen perusteella vuoden 2026 puolella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sääntelyn piiriin pääsisi hieman useampi alue. Olennaista on se, että sääntelyn myötä jokainen hyvinvointialue olisi nykyistä paremmin lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa olisi mahdollista ja muiden erityisen vaikeassa tilanteessa olevien alueiden asukkaiden perusoikeuksien toteuttamisen edellytykset turvattaisiin viime kädessä lainsäädännön mukaisten erillismenettelyjen kautta. 

Esityksen taloudelliset vaikutukset muodostuvat lakimuutoksen aiheuttamista käyttäytymisvaikutuksista hyvinvointialueilla suhteessa niiden talouden suunnitteluun ja toteumaan vuosina 2025–2028.

Valtion talouden kannalta keskeinen vaikutusmekanismi on rahoituslain perusteella tehtävä rahoituksen jälkikäteistarkistus. Mahdolliset vaikutukset valtion menoihin ajoittuisivat vuodesta 2027 eteenpäin, jolloin maksetaan vuoden 2025 toteuman perusteella laskettu jälkikäteistarkistus. Esityksen taloudellisiin vaikutuksiin liittyy epävarmuutta, mutta esityksen voidaan arvioida olevan vaikutuksiltaan valtion talouteen vähintään neutraali. Toteutuessaan suunnitellusti lainmuutoksen ei katsota merkittävästi muuttavan hyvinvointialueiden taloudellista käyttäytymistä, vaan riittävät taloudelliset kannusteet säilyvät niillä alueilla, joilla alijäämien kattaminen on mahdollista voimassa olevan lainsäädännön tai väliaikaisen sääntelyn puitteissa.

Ei. Jos valtiovarainministeriö arvioisi hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen sekä aluevaltuuston hyväksymän kattamissuunnitelman perusteella, että alijäämän kattaminen on alueella mahdollista vuoden 2027 loppuun mennessä, määräaikaa ei voisi jatkaa vuoden 2028 loppuun. Vaikka hakemuksen liitteenä ollut suunnitelma olisi laadittu vuodelle 2028, valtiovarainministeriö voisi päättää määräajan jatkamisesta vuoden 2027 loppuun. Kyse olisi hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta.  

Valtiovarainministeriö voisi päättää määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen hakemuksen mukaisesti suoraan ilman valtion hyvinvointialueiden ohjauksen menettelyjen kautta saatua tarkempaa selvitystä vain, jos hyvinvointialueen hakemus ja toteutettavissa oleva suunnitelma olisivat aidosti sopeuttavia. Saadakseen viipymättä myönteisen päätöksen määräajan jatkamisesta hyvinvointialueilla on kannuste hakea enintään sen pituista määräajan jatkamista, jonka aikana alijäämä katettaisiin niin pian kuin mahdollista. 

Jos valtiovarainministeriö arvioisi hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen ja suunnitelman perusteella, että alijäämän kattaminen on alueella mahdollista voimassa olevan hyvinvointialuelain mukaisesti vuoden 2026 loppuun mennessä, määräaikaa ei voisi jatkaa ollenkaan. 

Alue, jolle myönnettäisiin kattamismääräajan pidennys vuoteen 2027, mutta joka ei jostain syystä kykenisikään kattamaan alijäämiään päätöksen mukaisessa määräajassa, voisi periaatteessa hakea kattamismääräajan jatkamista vuoden 2028 loppuun.

Hyvinvointialueen arviointimenettely voitaisiin aloittaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamista koskevalla edellytyksellä, kun valtiovarainministeriön jatkamispäätöksen mukainen määräaika olisi kulunut. Arviointimenettelyn käynnistäminen alueen talouden tunnuslukujen perusteella perustuu kokonaisharkintaan. 

Lakiesityksen tavoitteena on, että jokainen hyvinvointialue olisi nykyistä paremmin lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa olisi mahdollista.

Tavoitteena on painottaa hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista ja tukea hyvinvointialueen omaa päätöksentekoa parantamalla väliaikaisesti säädösperustaisesti alueiden mahdollisuuksia omin toimin sopeuttaa talouttaan ilman hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Hyvinvointialueen arviointimenettely voitaisiin aloittaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamista koskevalla edellytyksellä, kun valtiovarainministeriön jatkamispäätöksen mukainen määräaika olisi kulunut. Arviointimenettelyn käynnistäminen alueen talouden tunnuslukujen perusteella perustuu kokonaisharkintaan. 

Kyse on väliaikaisesta sääntelystä, joka olisi voimassa vuoden 2029 loppuun saakka.  

Hallituksen esitys hyvinvointialuelain muuttamisesta annettiin eduskunnalle joulukuun puolessa välissä. Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen oman aikataulunsa mukaisesti, mutta tavoitteena on lain voimaantulo mahdollisimman pian keväällä 2026. 

Kattamismääräajan jatkamista voisi hakea lain tultua voimaan ja aluehallituksen hyväksyttyä osaltaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätöksen. Valtiovarainministeriö tekisi päätöksen aina vasta aluevaltuuston hyväksymän tilinpäätöksen perusteella eli käytännössä kesäkuusta 2026 alkaen. 

Valtiovarainministeriö voisi hakemuksen perusteella jatkaa kattamismääräaikaa, jos määräajan jatkaminen on hyvinvointialueelle välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi, mutta kertynyt alijäämä kuitenkin on katettavissa uudessa määräajassa joko vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä.  Lisäksi hyvinvointialueen tulisi esittää aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma kertyneen alijäämän kattamiseksi niin pian kuin se on alueella mahdollista.​  

Valtiovarainministeriö arvioisi asiaa kyseistä hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen kuten edellisten tilinpäätösten, talousarvion ja -suunnitelman sekä aluevaltuuston hyväksymän kattamissuunnitelman perusteella.

Kustannusten kasvun hillinnän mahdollisuuksissa on aluekohtaista vaihtelua, minkä takia arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi alueella jo tehdyt sopeuttamistoimet, väestörakenteessa ja palvelutarpeessa tapahtuvat muutokset sekä alueen mahdollisuudet sopeuttaa toimintaansa jatkossa vaarantamatta palvelujen järjestämisen edellytyksiä. 

Yhden tai kahden vuoden määräajan jatkamisen tulisi olla hyvinvointialueelle välttämätön lainsäädännön noudattamiseksi. Alijäämien kattamisen tulisi myös olla mahdollista kyseisessä pidemmässä määräajassa perustuen alueen omaan suunnitelmaan, jossa alijäämät katettaisiin niin pian kuin mahdollista, sekä muihin aluetta koskeviin taloustietoihin. Kyse olisi hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta, eikä tiettyä euromääräistä alijäämämäärää aseteta. 

Pääsääntö on edelleen voimassa oleva hyvinvointialuelain 115 §.  Eli hyvinvointialueilla, jotka pystyvät kattamaan alijäämänsä vuonna 2026 (Päijät-Häme ja HUS-yhtymä vuonna 2025), on velvoite se tehdä.​

Myös oikeuskansleri painotti ratkaisussaan hyvinvointialueiden velvoitetta alijäämän kattamiseen. Perustuslain sisältämän oikeusvaltioperiaatteen lain tarkan noudattamisen vaatimuksen mukaisesti, hyvinvointialueen on noudatettava kaikkea sitä koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä -  näin ollen myös nykyistä 115 §.

Vaikka valmistelusta on sen kuluessa haluttu käydä hyvinvointialueiden kanssa aktiivisesti keskustelua, ei mikään alue vielä valmistelun tai hallituksen esityksen perusteella voi jättää noudattamatta voimassa olevaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö harkitsee laissa säädettävien edellytysten täyttymisen hyvinvointialuekohtaisesti määräajan jatkamishakemuksen saatuaan. 

Arviolta noin puolet hyvinvointialueista ennakoi vähintään tasapainoista tulosta vuonna 2025. Arviolta kymmenisen aluetta voisi hakea kattamismääräajan jatkamista ja muutama alue pystyy noudattamaan jo suoraan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Koko maan tasolla tarkasteltuna alueille maksettava valtion rahoitus ja alueiden talousarvioiden mukaiset kustannukset vastaavat vuonna 2025 siinä määrin toisiaan, että alueiden talous olisi kokonaisuutena ylijäämäinen. Valtaosalla hyvinvointialueista talouden tilanteessa tapahtui käänne parempaan vuoden 2024 aikana, ja kustannusten kasvu on hidastunut merkittävästi aiemmasta. 

Viitaten aiempiin vastauksiin (mukaan lukien hakemusten käsittelyaikataulu lain tultua säädetyksi) valtiovarainministeriö ei tässä vaiheessa voi ottaa kantaa minkään yksittäisen hyvinvointialueen tilanteeseen, vaan hakemukset käsitellään hyvinvointialuekohtaisesti alueen talouden tilanteeseen ja näkymien kokonaistarkasteluun perustuen.