Avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, eettisyyttä, tilivelvollisuutta ja tiedon sekä palvelujen saatavuutta. Se tarkoittaa myös kansalaisten osallisuuden mahdollistamista päätöksenteon valmistelussa, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Avoin hallinto merkitsee hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille. Avoimen hallinnon toimintatapa on väline parantaa demokratian laatua, jotta se paremmin vastaisi ihmisten tarpeisiin. Valtiovarainministeriö edistää avointa hallintoa yhdessä muiden toimijoiden kuten virastojen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa. Avoimen hallinnon työtä tehdään avoinhallinto –hankkeessa avoimen hallinnon strategian ja kansallisen toimintaohjelman pohjalta.
Avoimen hallinnon työalueita ovat:
Julkisuus: Julkisuusperiaate merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta.
Ymmärrettävyys: Hallinnon tekstit, palvelut ja uudistukset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.
Luottamus: Luottamus on avoimen hallinnon keskeinen tavoite, mutta se on myös työalue, jolla pyritään muun muassa lisäämään tietopohjaa siitä, miten luottamusta voidaan edistää ja arvioida.
Viestintä: Viestintä on kaksisuuntaista ja kuuluu keskeisenä osana kaikkeen avoimen hallinnon osa-alueiden työhön.
Osallisuus: Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun ja kehittämiseen. Hallinto on vastaanottavainen uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille.
Avoin toiminta: Hallinto kehittää toimintaansa avoimemmaksi kaikilla osa-alueillaan.
Hallinto mahdollistajana: Hallinto tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja poistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan esteitä.
Avoin data: Dataa on saatavilla avoimessa ja koneluettavassa muodossa.
Valtiovarainministeriö tilasi OECD:ltä arvioinnin kansalaisten luottamuksesta julkiseen hallintoon. Arvioinnin tavoite oli paitsi tuoda tietoa luottamuksen tilasta, myös erityisesti tunnistaa mahdollisuuksia toimiksi, joilla luottamusta voidaan Suomessa vahvistaa. Suomi on vahvan luottamuksen maa. Kansainvälisissä luottamusvertaluissa Suomi pärjää hyvin, kun mitataan kansalaisten luottamusta hallintoon. Luottamus julkisiin instituutioihin kuitenkin vaihtelee ja on OECD:n arvioinnin mukaan Suomessa esimerkiksi matalampaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Luottamus myös kasaantuu yhteiskuntaryhmiin, joilla on korkeampi koulutus ja paremmat tulevaisuuden näkymät. Luottamuksesta on pidettävä huolta, jotta Suomen mahdollisuus selviytyä hyvin tulevaisuuden isoista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta ja työn murroksesta on vahvempi.
