Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen uudistukseen liittyviin omaisuusjärjestelyihin on laissa kytketty kunnan itsehallinnon turvaava kompensaatiosääntely. Kunnalla on laissa säädetyillä edellytyksillä oikeus hakemuksesta saada korvausta kustannuksistaan. 

Uudistuksen nk. voimaanpanolain (Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 616/2021)  43 §:ssä säädetään korvauksesta uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista ja 44 §:ssä menettelystä myönnettäessä korvausta omaisuusjärjestelyjen kustannuksista. 
 

Kaikki kunnat ovat oikeutettuja korvaukseen, mikäli korvausrajaa ja kustannuksia koskevat lain ja asetuksen mukaiset edellytykset täyttyvät.

Korvausta ei makseta suoraan kunnan yhtiölle vaan kunnalle.

Korvausta ei makseta suoraan kuntayhtymälle vaan kunnalle.

Voimaanpanolaissa säädetään korvausrajoista (pääsääntö ja kaksi täydentävää sääntöä) ja korvattavista kustannuksista (netto). 

Kunnalla on oikeus saada korvaus siltä osin, kuin omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista johtuva kunnallisveroprosentin laskennallinen korotustarve ylittää 0,5 prosenttiyksikköä (korvausraja). Laskennan perusteena ovat viimeisimmät valmistuneet verotus- ja tilinpäätöstiedot. 

Jos korvausraja ylittyy ja kunnan tuloveroprosentti on korvauksen hakemisvuonna vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, kunnalla on lisäksi oikeus saada korvausta kolme neljäsosaa korvausrajan alittavalta osalta. 

Lisäksi säädetään, että kunnalla on kuitenkin oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.

Korvausrajalla tarkoitetaan kunnan kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön tuottoa. Kunnallisveron tuotto saadaan jakamalla viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen kunnallisveron määrä ao. vuoden tuloveroprosentilla (kunnallisveroprosentti). Laskennan perusteena ovat viimeisimmät valmistuneet verotus- ja tilinpäätöstiedot.  

Esimerkki A (pääsääntö): 
Kunta A hakee korvausta syksyllä 2027. Kunnalle aiheutuneet nettokustannukset ovat 3 miljoonaa euroa. Kunnan kunnallisveroprosentti on 9,0 vuonna 2027 ja kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti on 7,60. Kunnan kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön tuotto on viimeisimmän tilinpäätöksen eli vuoden 2026 mukaan 1,75 miljoonaa euroa, joka on siis ao. kunnan korvausraja. Kunnallisveron tuotto saadaan jakamalla viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen (tässä vuoden 2026) kunnallisveron määrä ao. vuoden tuloveroprosentilla (kunnallisveroprosentti). Kunta on oikeutettu korvaukseen korvausrajan ylittävältä osalta eli siltä osin, kun kustannukset ylittävät 1,75 miljoonan euron rajan. Kunta saa tältä osin korvausta 1,25 miljoonaa euroa laskukaavalla 3 – 1,75 = korvauksen määrä.

Sen lisäksi kunta voi saada korvausta ¾ korvausrajan alittavalta osalta, mikäli korvausrajan ylittymisen lisäksi kunnan hakuvuoden eli tässä vuoden 2027 kunnallisveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Tässä kunnan veroprosentti 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo, joten 2,0 prosenttiyksikön ehto ei täyty eikä kunta ole näin oikeutettu korvauksiin siltä osin. Maksettava korvauksen määrä on yhteensä 1,25 miljoonaa euroa.

Esimerkki B (korvausrajan ylittyminen ja keskimääräistä korkeampi kunnallisveroprosentti): 
Kunta B hakee korvausta syksyllä 2027. Kunnalle aiheutuneet nettokustannukset ovat 3 miljoonaa euroa. Kunnan kunnallisveroprosentti on 10,0 vuonna 2027 ja kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti on 7,60. Kunnan kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön tuotto on viimeisimmän tilinpäätöksen eli vuoden 2026 mukaan 1,75 miljoonaa euroa, joka on siis ao. kunnan korvausraja. Kunnallisveron tuotto saadaan jakamalla viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen (tässä vuoden 2026) kunnallisveron määrä ao. vuoden tuloveroprosentilla (kunnallisveroprosentti).

Kunta on oikeutettu korvaukseen korvausrajan ylittävältä osalta eli siltä osin, kun kustannukset ylittävät 1,75 miljoonan euron rajan. Kunta saa tältä osin korvausta 1,25 miljoonaa euroa laskukaavalla 3 – 1,75 = korvauksen määrä. Sen lisäksi kunta on oikeutettu korvaukseen ¾ korvausrajan alittavalta osalta, mikäli korvausrajan ylittymisen lisäksi kunnan hakuvuoden eli tässä vuoden 2027 kunnallisveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Tässä kunnan veroprosentti 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo, joten 2,0 prosenttiyksikön ehto täyttyy ja kunta on näin oikeutettu korvauksiin siltä osin. Tämän korvauksen määrä saadaan kaavalla = korvausraja * 0,75 eli 1,75 * 0,75 = 1,3125 miljoonaa euroa. Maksettava korvauksen määrä on yhteensä 1, 25 miljoonaa euroa + 1,3125 miljoonaa euroa eli 2,5625 miljoonaa euroa.

Esimerkki C (korvausrajan alittuminen ja keskimääräistä korkeampi kunnallisveroprosentti):
Kunta C hakee korvausta syksyllä 2027. Kunnalle aiheutuneet nettokustannukset ovat 1 miljoona euroa. Kunnan kunnallisveroprosentti on 10,0 vuonna 2027 ja kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti on 7,60. Kunnan kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön tuotto on viimeisimmän tilinpäätöksen eli vuoden 2026 mukaan 1,75 miljoonaa euroa, joka on siis ao. kunnan korvausraja. Kunnallisveron tuotto saadaan jakamalla viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen (tässä vuoden 2026) kunnallisveron määrä ao. vuoden tuloveroprosentilla (kunnallisveroprosentti).

Kunta on oikeutettu korvaukseen korvausrajan ylittävältä osalta eli siltä osin, kun kustannukset ylittävät 1,75 miljoonan euron rajan. Kunta ei saa tältä osin korvausta, koska aiheutuneet kustannukset (1 milj. euroa) alittavat korvausrajan (1,75 miljoonaa euroa). Sen lisäksi kunta voi saada korvausta ¾ korvausrajan alittavalta osalta, mikäli korvausrajan ylittymisen lisäksi kunnan hakuvuoden eli tässä vuoden 2027 kunnallisveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Tässä kunnan veroprosentti 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo, joten 2,0 prosenttiyksikön ehto täyttyy. Koska aiheutuneiden kustannusten määrä alittaa korvausrajan, kunta ei ole oikeutettu korvaukseen tältäkään osin. Kunta ei ole oikeutettu korvaukseen korvausrajan tai korkeamman veroprosentin perusteella.

Kunnalla on kuitenkin oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu. Tämä tulee osoittaa kunnan hakemuksessa erikseen.

Kunnalla on oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu. Kunnan on hakemuksessaan kuvattava perusteet, miksi se katsoo kunnan taloudellisen itsehallinnon vaarantuvan, vaikka korvausraja ei ylity. 

Esimerkiksi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn kriteerien täyttyminen johtuen omaisuusjärjestelyistä voi olla viite tästä. 

Korvauksen hakemiselle on säädetty määräajat ja prosessi. Korvausta voi hakea, kun kunnan kaikki omaisuusjärjestelyistä aiheutuvat kustannukset eli kulut ja tuotot ovat tiedossa. Kulujen ja tuottojen määrää laskettaessa otetaan huomioon kaikki kulut ja tuotot uudistuksen voimaantulosta alkaen.

Kunnan on tehtävä hakemus valtiovarainministeriölle viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue on käyttänyt 22 §:n 2 momentin mukaista oikeuttaan vuokrasopimuksen pidentä-miseen, kunnan on tehtävä hakemus viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä. 

Valtiovarainministeriö päättää korvauksen myöntämisestä. Ennen päätöksen tekemistä kunnalle aiheutuvien välittömien kustannusten sisältöä ja määrää arvioidaan valtiovarainministeriön ja asianomaisen kunnan välisessä neuvottelussa. 
 

Kunnan taloushallinnossa on tarkoituksenmukaista ennalta valmistautua kustannusten määrän todentamiseen.

Korvauksen perustana olevat välittömät kustannukset lasketaan omaisuusjärjestelyjen kohteena olevasta omaisuudesta uudistuksen voimaantulon jälkeen syntyvien ja todennettavissa olevien kulujen ja tuottojen erotuksena. Kulujen ja tuottojen määrää laskettaessa otetaan huomioon kaikki kulut ja tuotot uudistuksen voimaantulosta alkaen. 

Omaisuusjärjestelyjen kohteena olevan omaisuuden kulujen ja tuottojen tulee perustua kunnan kirjanpitoon. Jos tuottoja ja kuluja syntyy pidemmän ajan kuluessa, niitä on tarkoituksenmukaista seurata kirjanpidossa erikseen.

Hakemukseen tulee liittää kunnan laatima kohteittain yksilöity erittely korvaukseen oikeuttavista kuluista, joilla tarkoitetaan kunnan kirjanpidon mukaisia toteutuneita menoja, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa. Kuluilla tarkoitetaan lisäksi omaisuudesta tehtyjä suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalentumiskirjauksia sekä luovutustappioita. Kunnan tulee liittää hakemukseen erittely kuluihin kohdistuvista tuotoista, joilla tarkoitetaan kunnan kirjanpidon mukaisia toteutuneita tuloja sekä omaisuuden luovutusvoittoa. 

Lisäksi hakemukseen tulee liittää kirjallinen selvitys hakemiensa kustannusten perusteena käytetyistä poistoajoista, arvonalentumiskirjauksen määräytymisen perusteista, purkukustannusten perusteista ja muiden kulujen ja tuottojen perusteista sekä muu korvauksen myöntämiseksi ja määrittämiseksi tarvittava selvitys perusteineen. 

Lisäksi kunnan tulee liittää hakemukseen JHT-tilintarkastajan lausunto hakemuksessa tarkoitetun korvauksen perustana olevista välittömistä kustannuksista. 

Aiheutuneista välittömistä ja välttämättömistä kuluista vähennetään saadut tuotot. 
Välttämättömillä kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, joita kunta ei ole voinut välttää omilla toimenpiteillään. Kaikki omaisuusjärjestelyistä aiheutuneet kulut ja tuotot lasketaan yhteen.

Välittömät ja välttämättömät kustannukset, joita kunta ei ole omilla toimenpiteillään voinut välttää. Kuluilla tarkoitetaan kunnan kirjanpidon mukaisia toteutuneita menoja, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa. Kulujen tulee olla toteutuneita ja niiden peruste ja määrä todennettavissa kirjanpidon tiedoista.  Korvauksen perusteena olevina kuluina pidetään myös suunnitelman mukaisia poistoja ja omaisuuden arvonalentumiskirjauksia sekä purkukustannuksia. Esimerkiksi laina tai sen lyhennys tai peruspääoman muutos ei ole tässä pykälässä tarkoitettu kirjanpidosta ilmenevä meno.

Korvauksen perusteena olevien kustannusten on toteuduttava suoriteperusteen mukaisesti aikavälillä 1.1.2023 – 31.12.2027. 

Jos hyvinvointialue on käyttänyt voimaanpanolain 22 §:n 2 momentin mukaista oikeuttaan toimitilan vuokrasopimuksen pidentämiseen, korvauksen perusteena oleviksi kustannuksiksi katsotaan kyseiseen toimitilaan liittyvät kustannukset, jotka ovat toteutuneet suoriteperusteen mukaisesti vuoden 2028 loppuun mennessä.

Suoriteperusteen mukaan tuottoina esitetään erät, joihin on syntynyt oikeus, ja kuluina erät, joihin on syntynyt maksuvelvollisuus, maksuajankohdasta riippumatta.

Vastaisuudessa toteutuvia menoja ei hyväksytä kustannuksiksi eli korvausta ei voi hakea kustannuksista, jotka eivät ole vielä toteutuneet.

Kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimuksen sopimuskauden jälkeen saamatta jääviä vuokratuottoja ei lasketa korvauksen perusteena oleviin kustannuksiin.

Kustannusten tulee olla suoraan lainsäädännöstä ja sen seurauksena esimerkiksi hyvinvointialueen päätöksenteosta johtuneita. Mikäli kunta on omalla päätöksellä alentanut vuokraa alle kunnalle rakennuksesta aiheutuvan kustannustason, ei tätä huomioida kustannuksena.

Korvauksen laskennassa käytetään kiinteistön arvona sen tasearvoa. 

Kiinteistön suunnitelman mukaiset poistot lasketaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston ohjeen mukaisilla suositelluilla poistoajoilla, ellei kunta osoita perusteltua syytä muun poistoajan käyttämiselle. Kunnan tulee hakemuksen liitteenä toimittaa selvitys poistoajoista.
 

Purkamisen välittömät kustannukset. Kunnan tulee liittää hakemukseen selvitys purkukustannusten perusteista. Korvauksen perusteena huomioon otettavista purkukustannuksista vähennetään mahdollisesta tontin myymisestä saatavat tuotot. Tontin jatkokäyttöön saattamisesta aiheutuvat kulut eivät ole korvaukseen oikeuttavia kuluja. 

Korvausta saaneen kunnan on ilmoitettava valtiovarainministeriölle toimenpiteistä, jotka vaikuttavat omaisuusjärjestelyistä aiheutuviin nettokustannuksiin. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, mutta viimeistään kolmen vuoden kuluessa korvauksen myöntämisestä. Valtiovarainministeriön on päätettävä korvauksen tai sen osan palauttamisesta kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä.

Ei voi. Korvausta maksetaan vain välittömistä kuluista. Jos kunta esimerkiksi ostaa konsulttityötä rakennuksiin liittyvien kustannusten määrittelyyn, ei näitä huomioida kompensoitavissa kustannuksissa.  
 

Kunnan omia toimenpiteitä voivat olla jatkokäyttöä koskevat selvitykset (vuokraaminen, myyminen, muuntaminen toiseen käyttötarkoitukseen).

Korvausta alentavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi passiivisuus jatkokäytön selvityksessä, vuokra-asetuksessa säädettyä vuokraa alempi vuokrataso tai puutteellinen kustannusten ja tuottojen seuranta.  

Kunnan saamat tuotot vähennetään välittömistä kustannuksista. Kustannuksia ja tuottoja tarkastellaan kunnan kannalta kokonaisuutena eli korvausta ei voi saada, jos omaisuusjärjestelyjen nettovaikutus on kokonaisuutena positiivinen. Tuottoja voivat olla esimerkiksi vuokratuotot ja omaisuuden myyntituotot. 

Hakemukseen tulee liittää kunnan tilintarkastajan lausunto korvauksen perustana olevista välittömistä kustannuksista.

Kunta voi joutua palauttamaan korvausta laissa säädetyissä tapauksissa.

Korvaus katsotaan valtionavustuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomasti saaduksi siltä osin, kuin välittömät kustannukset olisivat myöhempien tietojen perusteella olleet ilmeisesti vältettävissä kunnan omin toimenpitein.

Korvausta saaneen kunnan on ilmoitettava valtiovarainministeriölle toimenpiteistä, jotka vaikuttavat omaisuusjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, mutta viimeistään kolmen vuoden kuluessa korvauksen myöntämisestä. Valtiovarainministeriön on päätettävä korvauksen tai sen osan palauttamisesta kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä.