Kansainvälinen tuloverotus

Kansainvälisestä tuloverotuksesta säädetään Suomen tuloverolaissa, elinkeinoverolaissa, väliyhteisölaissa, lähdeverolaissa, menetelmälaissa ja avainhenkilön lähdeverolaissa.

Yleisesti verovelvolliset henkilöt ja yritykset ovat Suomessa verovelvollisia kaikista tuloistaan, riippumatta siitä, saadaanko tulot Suomesta vai jostakin toisesta maasta. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomessa veroa vain tulosta, joka on saatu Suomesta. Tällöin Suomea pidetään lähdevaltiona. Kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa tulojen kansallisen lainsäädännön mukaista veronalaisuutta. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus ovat kansallisessa lainsäädännössä keskeisiä, kun määritetään tulon veronalaisuutta tilanteissa, jotka ylittävät kansalliset rajat.

Kansainvälistä tuloverotusta koskevia säädöksiä:

Tuloverolaki (1535/1992)

Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968)

Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta (1217/1994)

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978, lähdeverolaki)

Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta (1552/1995, menetelmälaki)

Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (1551/1995, avainhenkilön lähdeverolaki)

Lisätietoa verolainsäädännön soveltamisesta Verohallinnon sivuilla:

Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta, valkoinen lista (Verohallinto)

Syventävät vero-ohjeet (Verohallinto)