Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin, joka perustettiin vuonna 1971. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus on kiertävä, ja vuonna 2021 puheenjohtajana on Suomi. 

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat olleet Pohjoismaiden ministerineuvoston jäsenmaita vuodesta 1971 lähtien. Myös Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin asemaa on vahvistettu, ja niillä on nykyisin käytännössä yhtäläinen edustus edellä mainittujen maiden kanssa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu useista ministerineuvostoista, joista yksi on digitalisaatioon keskittyvä digitalisaatioasioiden ministerineuvosto MR-Digital. MR-Digitalin työskentelyyn osallistuvat Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua. Lisäksi Pohjoismaiden valtiovarainministereillä on oma kokoonpanonsa MR-Finans, jonka piirissä käsitellään talouteen liittyviä aiheita kuten esimerkiksi verotukseen, tulliasioihin ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä.

Pohjoismaiden pääministerien visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on määritelty kolme keskeistä painopistealuetta: 

  1. Vihreä Pohjola
  2. Kilpailukykyinen Pohjola
  3. Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Digitalisaatio on vision ja painopistealueiden poikkileikkaava teema. Ministerineuvostot ovat sitoutuneet toiminnassaan edistämään vision mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Suomen puheenjohtajuusvuosi 2021

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Tätä varten on valmisteltu puheenjohtajuusvuoden ohjelma. Ohjelma tukee Visio 2030-tavoitteita. Vision painopistealueiden lisäksi ohjelmassa nostetaan esiin kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kumppanuus Baltian maiden kanssa sekä arktisen alueen merkitys. Kestävyyden ja integraation lisäksi läpileikkaavia teemoja ovat tasa-arvo ja lapset sekä nuoret. Digitalisaatiota koskevat painopisteet on kirjattu Kilpailukykyinen Pohjola -osioon.

Kilpailukykyinen Pohjola-painopistealue jakautuu neljään alakohtaan:

  1. Vihreä kasvu ja taloudellinen toipuminen: osaaminen, innovaatiot, liikkuvuus ja digitaalinen integraatio
  2. Uudet tavat työskennellä, oppia ja kehittyä
  3. Liikkuvuuden edistäminen, rajaesteiden poistaminen
  4. Pohjolan kestävien ratkaisujen kansainvälinen markkinointi/esittely

Integraatiota ja kilpailukykyinen Pohjola -painopistealuetta vie eteenpäin valtiovarainministeriön asettama puheenjohtajuushanke Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla.

Muu pohjoismainen yhteistyö

Valtiovarainministeriö tekee pohjoismaista yhteistyötä myös muiden organisaatiorakenteiden kautta ja suoraan eri maiden asiantuntijoiden kanssa. Maiden välinen yhteistyö näkyy esimerkiksi Euroopan neuvoston työryhmissä tapahtuvana yhteistyönä sekä alue- ja paikallishallinnon kongressissa.

Kunta-asioista vastaavat pohjoismaiset ministerit tapaavat vuosittain keskustellakseen ajankohtaisista kuntapolitiikan kysymyksistä ja vaihtaakseen informaatiota. Tiedonvaihto kuntia ja alueita koskevista lainsäädäntö- ja kehittämishankkeista on säännöllistä. Vuoden 2021 pohjoismainen kuntaministerikokous järjestetään Ruotsissa elokuussa.

Helmikuussa 2020 valmistui valtiovarainministeriön tilaama selvitys Suomen ja Norjan rajayhteistyöstä ja sen esteistä. Tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla.

Myös Pohjoismaisella hallintopolitikkatoimijoiden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Jo monta vuosikymmentä sitten käynnistettiin pohjoismainen välillä RAKO-yhteistyö. Tässä yhteistyössä kukin maa vuorollaan järjesti ison seminaarin ja hoiti puheenjohtajuutta myös muuten koko kyseisen vuoden.

EU-yhteistyön lisäännyttyä hallintopolitiikassa (myös Norja on mukana tuossa yhteistyössä) seminaarit jäivät pois. Yhteistyö nimettiin uudelleen Nordisk Förvaltningspolitisk Forumiksi ja sen toimintamuotona ovat aiemmin päällikkökokouksina tunnetut tapaamiset.

Edelleenkin päällikkökokoukset järjestetään vuorovuosina eri maissa. Teemat valitaan yhdessä, mutta kokouksissa iso merkitys on myös ajankohtaisella tiedon vaihdolla. Viime vuosien teemoja kokouksissa ovat olleet johtaminen, hankinnat, etiikka ja luottamus. Suomessa yhteistyötä koordinoi valtionhallinnon kehittämisosasto.

Pohjoismaista yhteistyötä on myös valtiotyöantajilla. Pohjoismaisten valtiotyönantajien yhteistyö toteutuu mm. vuosittaisessa säännöllisessä tapaamisessa. 

Kokouksissa kukin Pohjoismaa esittelee oman maansa ajankohtaiset ja tärkeimmäksi katsomansa asiat muiden Pohjoismaiden edustajille yhteisessä konferenssissa. Esiteltäviä asioita voivat olla esim. maan talouskatsaus, työmarkkinakierros, koronatoimenpiteet, sote- ja maakuntauudistus sekä hallitusohjelmaan liittyvät työllisyyttä edistävät työryhmät.

Puheenjohtajuusvuoden ohjelma

Pohjoismaiden ministerineuvos

Euroopan neuvoston alue- ja paikallishallinnon kongressi

Selvitys Suomen ja Norjan rajayhteistyöstä ja sen esteistä

 

Pohjoissaamen käännökset sivuista (pdf)

Lisätiedot:

Digitalisaatioasiat: erityisasiantuntija Katja Väänänen, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)vm.fi

Kuntayhteistyö: neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, p. 02955 30012, suvi.savolainen(at)vm.fi 

Hallintopolitiikan yhteistyö: finanssineuvos, yksikön päällikkö Katju Holkeri, p. 0295 530 087, katju.holkeri(at)vm.fi

Työnantajayhteistyö: neuvotteleva virkamies Jouko Hämäläinen, p. 0295 530 486, jouko.hamalainen(at)vm.fi