EU-varojen kansallinen tarkastus

EU:n talousarvioon sisältyy rahastoja ja ohjelmia, joiden kautta talousarvion menot pääosin kulkeutuvat jäsenvaltioihin. Suomi saa EU-varoja muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tukiin ja maaseudun kehittämiseen. Rakennepoliittisia tukia tulee Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Lisäksi EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä (RRF) on osoitettu Suomelle rahoitusta vuosille 2021–2026.

Vastuu varoista on komissiolla, vaikka niitä hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Varojen käytössä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja suojeltava unionin taloudellisia etuja.

Tarkastusviranomaiset varmentavat

Jäsenvaltioiden erikseen nimetyt riippumattomat tarkastusviranomaiset tekevät komission puolesta varmennustyötä, jonka kautta komissio saa tietoa varojen moitteettomasta käytöstä ja hallinnoinnista. Tarkastusviranomaiset raportoivat rahastokohtaisesti vuosittain komissiolle.

Suomessa näistä tarkastustehtävistä vastaa valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminto. Eri EU-rahastojen tarkastajat tekevät työtään EU-lainsäädännön ja komission antamien ohjeiden mukaisesti. He hoitavat tarkastus- ja todentamistehtäviä kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.

Komissio varmistaa laadun

Komissio varmistaa ohjeistuksellaan, että viranomaisten työ on riittävää ja laadultaan asianmukaista. Lisäksi komissio tekee omia tarkastuksia jäsenvaltioissa. Tarkoituksena on varmistaa, että tarkastusviranomaiset ja rahastojen toimeenpanosta vastuussa olevat tahot toimivat vaatimusten mukaisesti.

Komissio noudattaa niin sanottua single audit -periaatetta, jossa se käyttää hyväksi edellisen tason tekemää työtä. Jos viranomaisen tekemä työ on luotettavaa, komissio voi käyttää sen työtä hyväksi yhteisen tarkastusmallin mukaisesti. Näin komissio voi tehdä vähemmän tarkastustyötä.

Jos komissio ei voi luottaa viranomaisen työhön, se tarkastaa suoraan jäsenvaltion toimintaa. Käytännössä komissio tekee silloin tarkastustyötä paikan päällä jäsenvaltiossa.

Tarkastukset tehdään paikan päällä ja toimistotyönä

Tarkastustyö koostuu esimerkiksi haastatteluista, asiakirjatarkastuksista, tietojärjestelmien tarkastuksista ja tuensaajakohtaisista tarkastuksista. Työ tehdään paikan päällä (on the spot -tarkastus) tai toimistotyönä (desk audit). Tarkastajat arvioivat eri tukia käsittelevien viranomaisten toimintaa, vaikka käytännössä he tekevät tarkastustyötä myös tuensaajan luona.