Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta

Läheisen kuoleman jälkeen omaiset kohtaavat usein monimutkaisen, pitkän ja raskaan prosessin. Kuolinpesän asioita ei nykytilassa voi juurikaan hoitaa viranomaisten digitaalisissa palveluissa ja kuolinpesä joutuu toimittamaan esimerkiksi perukirjakopioita useille eri tahoille. Ohjelma muuttaa tätä tilannetta tuomalla kuolinpesän tiedot saataville digitaalisessa muodossa ja digitalisoimalla palveluja. 

Nykyinen toimintamalli on raskas ja kallis myös viranomaisille ja muille palveluntarjoajille. Kuolemaan liittyvä tieto ei kulje saumattomasti digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla mahdollistetaan myös se, että eri organisaatiot voivat hyödyntää palveluissaan kuolinpesän tietoja. 

Ohjelmassa tuotetaan uusina palveluina kuolinpesän sähköinen palvelualusta, sähköinen perukirja ja perintöveroilmoitus sekä kuolinpesän osakasrekisteri. 

Uudistuksen myötä kuolinpesän osakastietoihin, perukirjaan ja perintöverotukseen liittyviä asioita olisi mahdollista hoitaa Verohallinnon OmaVero-asiointipalvelussa, jossa osakkailla olisi myös yhdenvertainen näkyvyys kuolinpesän tietoihin. 

Kuolinpesä saisi osakastietoja suoraan OmaVeroon Digi- ja väestötietoviraston tuottamasta kuolinpesän osakasrekisteristä. OmaVerossa olisi myös esitäytettynä tietoja kuolinpesän varoista, mikä helpottaisi perukirjan ja perintöveroilmoituksen laatimista.

Ulkopuolinen asiantuntija kuten asianajotoimisto voisi hoitaa asioita kuolinpesän puolesta OmaVerossa, jos kuolinpesän ilmoittaja antaa asiantuntijalle Suomi.fi-valtuuden sähköistä asiointia varten. Osakkaat saisivat ohjeita ja tietoja Suomi.fi-viestien kautta.

Ohjelman yhtenä tavoitteena on ollut testamenttirekisterin toteuttaminen. Ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä tehdyn arvioinnin ja erikseen tilatun ulkoisen markkinaselvityksen pohjalta järkevimmäksi toteutusmalliksi on nähty sähköisen testamentin mahdollistaminen ja rakenteellisen testamenttirekisterin toteuttaminen. 

Näiden on arvioitu vaativan niin merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, ettei uudistuksia ehditä toteuttaa kuluvalla ohjelmakaudella. Ohjelmakaudella tuotetaan ja lähetetään lausuntokierrokselle arviomuistio sähköisen testamentin ja testamenttirekisterin toteuttamisesta. Arviomuistiolla ja siihen liittyvillä teknisillä tarkennuksilla sekä kustannusvaikutusten arvioinnilla luodaan pohjaa sähköisten testamenttien käyttöönotolle osana mahdollista myöhempää jatkokehittämistä. 

Paperiasiointi säilyy mahdollisena tulevaisuudessakin. Kaikista kuolinpesistä kerätään tietoja uuteen kuolinpesän osakasrekisteriin, mutta rekisteritiedot voi tilata myös paperisena. Perintöverotus tulee perustumaan perintöveroilmoitukseen, jonka voi sähköisen palvelun lisäksi laatia myös paperilomaketta käyttämällä. Myös perukirjan voi edelleen laatia paperilla.  

Tarvittavien asiakirjojen digitalisointi, automaatio sekä asiakaspalvelun ja manuaalisen työn vähentyminen tehostavat viranomaisten toimintaa.  

Uudistus voi myös nopeuttaa asioiden hoitoa vähentämällä asioiden selvittämiseen kuluvaa aikaa muun muassa finanssi-, hautaus-, laki-, metsä- ja kiinteistöalan yrityksissä, kun niiden ei tarvitse enää erikseen kerätä kaikkia kuolinpesää koskevia tietoja omaisilta tai muista lähteistä. Kuolinpesällä on jatkossa yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot ovat helposti saatavilla eri toimijoille kuolinpesän osakasrekisteristä, jos heillä on oikeus saada ne käyttöönsä. 

Kuolinpesään liittyvien asioiden hoito raskaassa elämäntilanteessa helpottuu. Asioinnista tulee käyttäjälle selkeämpää, tarvittavien viranomaiskontaktien määrä vähenee ja asian käsittely kokonaisuutena nopeutuu. Asiointi eri viranomaisen kanssa sujuvoituu, kun viranomaiset voivat saada esimerkiksi kuolinpesän osakkaiden tiedot automaattisesti.

Kuolinpesän sähköisen asiointipalvelun käyttö on mahdollista asuinpaikasta, aukioloajoista ja kulkumahdollisuuksista riippumatta. Kuolinpesän osakkaat voivat käyttää asioinnissa osakasrekisterin tietoja, kun he täydentävät perintöveroilmoituksen ja perukirjan. Tämä helpottaa asiakirjojen laatimista ja parantaa tiedon laatua.
 

Valtiovarainministeriö vastaa ohjelman toimeenpanosta, rahoituksesta ja siihen sisältyvien kehityshankkeiden kokonaiskoordinaatiosta.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa kuolinpesän osakasrekisterin toteutuksesta. Asiointia sujuvoittavat osaltaan myös viraston tuottamat Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit.

Verohallinto vastaa osakasrekisterin asiakastoimintojen, perintöveroilmoituksen ja perukirjan toteuttamisesta OmaVeroon.

Lainsäädäntötyöryhmä valmistelee yhteistyössä valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kanssa lainsäädäntömuutokset, joita muutosten toteuttaminen ja tarvittavien tietojen hyödyntäminen vaatii. 

Ohjelman ohjausryhmä seuraa, ohjaa ja tekee tarvittavat linjaukset ohjelman toteutuksesta ja siihen kuuluvien hankkeiden edistämisestä.

Evankelis-luterilaisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ja Kansallisarkistolla on keskeinen rooli uudistuksen toteuttamisessa. Perunkirjoitusta varten tarvitaan usein kirkkojen ja Kansallisarkiston väestörekisteriaineistoja. Kuolinpesän osakasrekisterin toteutuksella on tästä syystä vaikutuksia kirkkojen ja Kansallisarkiston toimintaan.  

Uudistuksen jälkeen aiemmin sukuselvitystä varten erikseen tilatut tiedot haetaan automaattisesti Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään kuolinpesän osakasrekisteriin. Kirkot ja Kansallisarkisto eivät enää tuottaisi erillisiä virkatodistuksia perunkirjoitusta varten, vaan ne täydentäisivät tiedot suoraan kuolinpesän osakasrekisteriin. 

Uudistuksen edellyttämät lainsäädännön muutosehdotukset on valmisteltu oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä. Työryhmämietinnön mukaan säädettäisiin kaksi uutta lakia, jotka sisältävät tarvittavat säädökset kuolinpesän palvelualustan ja kuolinpesän osakasrekisterin toteuttamiseksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan useita muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön muun muassa perintö- ja lahjaveroa koskevan lain sekä perintökaaren osalta. 

Työryhmämietintö ja siihen sisältyvät lainsäädäntöehdotukset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle Lausuntopalvelu.fi-sivustolle loppuvuodesta 2025. Tavoiteaikataulu hallituksen esityksen antamiselle on kevät 2026. Lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2027 alussa.

Nykyiset kuolinpesät hoitavat asioitaan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin nykyään. Kokonaisvaltaiset ohjeet kuolinpesän asioiden hoitoon nykytilassa löytyvät Suomi.fi-sivuston Läheisen kuolema -oppaasta.

Suunnitteilla olevat muutokset eivät koske niitä kuolinpesiä, jotka ovat muodostuneet ennen vuotta 2027. Kuolinpesän sähköisen asioinnin palvelut perustuvat kuolinpesän osakasrekisteristä saataviin tietoihin. Tietoja kuolinpesistä alkaa kertyä kuolinpesän osakasrekisteriin vasta sen jälkeen, kun osakasrekisteri otetaan käyttöön ja uusia kuolinpesiä alkaa muodostua.

Ajankohtaista tietoa kehityshankkeiden edistymisestä saa tilaamalla sidosryhmille suunnatun uutiskirjeen sekä osallistumalla sidosryhmille suunnattuihin infotilaisuuksiin. Uutiskirjeen tuottavat Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto. 

• Tilaa Kuolinpesän asioiden digitalisointi -uutiskirje.

Kehityshankkeista kerrotaan myös Digi- ja väestötietoviraston ja Verohallinnon verkkosivuilla ja muissa viestintäkanavissa.

• Tutustu Digi- ja väestötietoviraston hankesivuihin.
• Tutustu Verohallinnon hankesivuihin.