Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
Tälle sivulle on koottu vastauksia yleisimpiin edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmaa koskeviin kysymyksiin.
-
Läheisen kuoleman jälkeen omaiset kohtaavat usein monimutkaisen ja raskaan prosessin. Kuolinpesän asioita ei nykytilassa voi juurikaan hoitaa viranomaisten digitaalisissa palveluissa ja kuolinpesä joutuu toimittamaan esimerkiksi perukirjakopioita useille eri tahoille. Ohjelma muuttaa tätä tilannetta tuomalla kuolinpesän tiedot saataville digitaalisessa muodossa ja digitalisoimalla palveluja.
Nykyinen toimintamalli on raskas ja kallis myös viranomaisille ja muille palveluntarjoajille. Kuolemaan liittyvä tieto ei kulje saumattomasti digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla mahdollistetaan myös se, että eri organisaatiot voivat hyödyntää palveluissaan kuolinpesän tietoja.
-
Ohjelmassa tuotetaan uusina palveluina kuolinpesän sähköinen palvelualusta, sähköinen perukirja ja perintöveroilmoitus sekä kuolinpesän osakasrekisteri.
Uudistuksen myötä kuolinpesän osakastietoihin, perukirjaan ja perintöverotukseen liittyviä asioita olisi mahdollista hoitaa Verohallinnon OmaVero-asiointipalvelussa, jossa osakkailla olisi myös yhdenvertainen näkyvyys kuolinpesän tietoihin.
Kuolinpesä saisi osakastietoja suoraan OmaVeroon kuolinpesän osakasrekisteristä, jonka Digi- ja väestötietovirasto toteuttaa. Palveluun tuodaan myös esitäytettynä Verohallinnon hallussa olevia tietoja edesmenneen henkilön varallisuudesta. Niitä voi hyödyntää, kun perintöveroilmoitus ja perukirja tehdään OmaVerossa.
Ulkopuolinen asiantuntija kuten asianajaja voisi hoitaa asioita kuolinpesän puolesta OmaVerossa, jos kuolinpesän ilmoittaja antaa asiantuntijalle Suomi.fi-valtuuden sähköistä asiointia varten. Osakkaat saisivat ohjeita ja tietoja Suomi.fi-viestien kautta.
-
Ohjelman yhtenä tavoitteena on ollut testamenttirekisterin toteuttaminen. Ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä tehdyn arvioinnin ja erikseen tilatun ulkoisen markkinaselvityksen pohjalta järkevimmäksi toteutusmalliksi on nähty sähköisen testamentin mahdollistaminen ja rakenteellisen testamenttirekisterin toteuttaminen.
Näiden arvioidaan vaativan merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joita ei olla toteuttamassa kuluvalla ohjelmakaudella. Ohjelmakaudella on kuitenkin oikeusministeriön toimesta laadittu arviomuistio sähköisen testamentin ja testamenttirekisterin toteuttamisesta. Muistio oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 9.2.-2.4.2026. Arviomuistiolla ja siihen liittyvillä teknisillä tarkennuksilla sekä kustannusvaikutusten arvioinnilla luodaan pohjaa sähköisten testamenttien käyttöönotolle osana mahdollista myöhempää jatkokehittämistä.
-
Paperiasiointi säilyy mahdollisena tulevaisuudessakin. Kaikista kuolinpesistä kerätään tietoja uuteen kuolinpesän osakasrekisteriin, mutta rekisteritiedot voi tilata myös paperisena. Perintöverotus tulee perustumaan perintöveroilmoitukseen, jonka voi sähköisen palvelun lisäksi laatia myös paperilomaketta käyttämällä. Myös perukirjan voi edelleen laatia paperilla.
-
Tarvittavien asiakirjojen digitalisointi, automaation hyödyntäminen ja manuaalisen työn vähentyminen tehostavat viranomaisten toimintaa.
Uudistus voi myös nopeuttaa asioiden hoitoa vähentämällä asioiden selvittämiseen kuluvaa aikaa muun muassa finanssi-, hautaus-, laki-, metsä- ja kiinteistöalan yrityksissä, kun niiden ei tarvitse enää erikseen kerätä kaikkia kuolinpesää koskevia tietoja omaisilta tai muista lähteistä. Kuolinpesällä on jatkossa yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot ovat helposti saatavilla eri toimijoille kuolinpesän osakasrekisteristä, jos heillä on oikeus saada ne käyttöönsä. Yhteyshenkilön tavoittaminen nykyistä helpommin voi sujuvoittaa yhteyden saamista myös muihin kuolinpesän osakkaisiin.
-
Kuolinpesään liittyvien asioiden hoitamisesta tulee omaisille selkeämpää, tarvittavien viranomaiskontaktien määrä vähenee ja asian käsittely kokonaisuutena nopeutuu. Asiointi eri viranomaisen kanssa sujuvoituu, kun viranomaiset voivat saada esimerkiksi kuolinpesän osakkaiden tiedot automaattisesti.
Kuolinpesän sähköinen asiointi OmaVerossa on mahdollista asuinpaikasta, aukioloajoista ja kulkumahdollisuuksista riippumatta. Kuolinpesän osakkailla on OmaVerossa yhdenvertainen ja ajantasainen näkymä kuolinpesän tietoihin. Osakkaat voivat käyttää asioinnissa osakasrekisterin tietoja, kun he täydentävät perintöveroilmoituksen ja perukirjan. Tämä helpottaa asiakirjojen laatimista ja parantaa tiedon laatua. Kuolinpesä voi myös tallentaa perunkirjoitukseen ja perintöveroilmoitukseen liittyviä kuitteja ja asiakirjoja OmaVeroon.
-
Valtiovarainministeriö vastaa ohjelman toimeenpanosta, rahoituksesta ja siihen sisältyvien kehityshankkeiden kokonaiskoordinaatiosta.
Digi- ja väestötietovirasto vastaa kuolinpesän osakasrekisterin toteutuksesta. Asiointia sujuvoittavat osaltaan myös viraston tuottamat Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit.
Verohallinto vastaa osakasrekisterin asiakastoimintojen, perintöveroilmoituksen ja perukirjan toteuttamisesta OmaVeroon.
Lainsäädäntötyöryhmä valmistelee yhteistyössä valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kanssa lainsäädäntömuutokset, joita muutosten toteuttaminen ja tarvittavien tietojen hyödyntäminen vaatii. Lainsäädäntötyöryhmän toimikausi päättyi lokakuussa 2025, jonka jälkeen hallituksen esityksen valmistelusta ovat vastanneet valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö.
Ohjelman ohjausryhmä seuraa, ohjaa ja tekee tarvittavat linjaukset ohjelman toteutuksesta ja siihen kuuluvien hankkeiden edistämisestä.
-
Evankelis-luterilaisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ja Kansallisarkistolla on keskeinen rooli uudistuksen toteuttamisessa. Perunkirjoitusta varten tarvitaan usein kirkkojen ja Kansallisarkiston väestörekisteriaineistoja. Kuolinpesän osakasrekisterin toteutuksella on tästä syystä vaikutuksia kirkkojen ja Kansallisarkiston toimintaan.
Uudistuksen jälkeen aiemmin sukuselvitystä varten erikseen tilatut tiedot haetaan automaattisesti Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään kuolinpesän osakasrekisteriin. Kirkot ja Kansallisarkisto eivät enää tuottaisi erillisiä virkatodistuksia perunkirjoitusta varten, vaan ne täydentäisivät tiedot suoraan kuolinpesän osakasrekisteriin.
-
Uudistuksen edellyttämät lainsäädännön muutosehdotukset on valmisteltu oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä. Lainsäädäntötyöryhmässä valmisteltu työryhmämietintö ja sen sisältämät lainsäädäntöehdotukset olivat lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 5.12.2025–6.2.2026.
Lausuntopalautteen pohjalta jatkovalmisteltu hallituksen esitys kuolinpesän sähköistä asiointia koskevasta lainsäädännöstä annettiin eduskunnalle 4.6.2026. Lainsäädäntö tulisi voimaan 1.2.2027 alkaen.
Hallituksen esityksen mukaan säädettäisiin kaksi uutta lakia, jotka sisältävät tarvittavat säädökset kuolinpesän palvelualustan ja kuolinpesän osakasrekisterin toteuttamiseksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan useita muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön muun muassa perintö- ja lahjaveroa koskevan lain sekä perintökaaren osalta.
-
Nykyiset kuolinpesät hoitavat asioitaan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin nykyään. Kokonaisvaltaiset ohjeet kuolinpesän asioiden hoitoon nykytilassa löytyvät Suomi.fi-sivuston Läheisen kuolema -oppaasta.
Suunnitteilla olevat muutokset eivät koske niitä kuolinpesiä, jotka ovat muodostuneet aiemmin kuin 1.2.2027. Kuolinpesän sähköisen asioinnin palvelut perustuvat kuolinpesän osakasrekisteristä saataviin tietoihin. Tietoja kuolinpesistä alkaa kertyä kuolinpesän osakasrekisteriin vasta sen jälkeen, kun osakasrekisteri otetaan käyttöön ja uusia kuolinpesiä alkaa muodostua.
-
Ajankohtaista tietoa kehityshankkeiden edistymisestä saa tilaamalla sidosryhmille suunnatun uutiskirjeen sekä osallistumalla sidosryhmille suunnattuihin infotilaisuuksiin. Uutiskirjeen tuottavat Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto.
Kehityshankkeista kerrotaan myös Digi- ja väestötietoviraston ja Verohallinnon verkkosivuilla ja muissa viestintäkanavissa.
-
Ulkomailla syntyneiden, asuvien tai kuolleiden perillisten tietoja ei saada suomalaisten viranomaisten rekistereistä. Ulkomailla asuvista osakkaista tarvitaan edelleen erillisiä selvityksiä ja heidät täytyy lisätä erikseen kuolinpesän osakasrekisteriin.
-
Pankit ja yritykset voivat hyödyntää osakasrekisterin tietoja digitaalisesti, jolloin kuolinpesän ei tarvitse toimittaa samoja tietoja eri paikkoihin. Kukin organisaatio tekee kuitenkin itse päätöksen tietojen hyödyntämisestä omissa palveluissaan.
-
Kuolinpesän sähköinen asiointi OmaVerossa on maksutonta. OmaVerosta voi tilata kuolinpesän osakasrekisterissä olevat osakastiedot, joiden käyttö on maksullista.
Kuolinpesän osakastiedot ovat vastaavalla tavalla maksullinen palvelu kuten sukuselvitys on tällä hetkellä. Maksuun sisältyy muitakin kuolinpesän tarvitsemia tietoja: osakkaiden osoitteet, tieto avioehtosopimuksesta sekä tiedot osakkaan edunvalvojasta tai edunvalvontavaltuutetusta.
Maksun voi maksaa OmaVerossa tai tilata laskun kuolinpesälle. Samalla maksutapahtumalla voi maksaa Digi- ja väestötietoviraston, Kansallisarkiston sekä kirkkojen maksut.
-
Uudistus ei muuta perintökaaren mukaista perimysjärjestystä. Paperiasiointi säilyy sähköisen rinnalla. Kuolinpesän osakastiedot ovat maksullisia kuten nykyinen sukuselvitys.
Lisätietoja
Nico Käräjäoja, Ohjelmapäällikkö
valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto / Julk ICT, Digitalisaatio Puhelin:0295530516 Sähköpostiosoite: [email protected]
Johannes Mielo, Ohjelmakoordinaattori
valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto / Julk ICT, Digitalisaatio Puhelin:0295530346 Sähköpostiosoite: [email protected]