Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin käyttää.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet:

• sosiaali- ja terveydenhuolto
• varhaiskasvatus (päivähoito)
• esi- ja perusopetus
• kirjastot
• yleinen kulttuuritoimi (asukasperusteinen)
• taiteen perusopetus (asukasperusteinen).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen, lisää poikkihallinnollisuutta ja korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta.

Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa valtakunnallisesti. Vuonna 2020 valtionosuusprosentti on 25,46. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta perusteesta/kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa.

Lisäksi kunnille myönnettävässä kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

• lisäosat: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualueen kunta
• valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset
• järjestelmämuutoksen tasaus
• verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Edellä mainitut tekijät vaikuttavat sellaisenaan kunnan valtionosuuden määrään eli niistä ei vähennetä kunnan omarahoitusosuutta, kuten laskennallisista kustannuksista.

Maksatus yhtenä kokonaisuutena

Valtionosuus maksetaan kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain viimeistään kuukauden 11. päivänä.

Valtionosuusmaksatus sisältää seuraavat erät:

• kunnan peruspalvelujen valtionosuus
• esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
• opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus.

Maksuerittely valtionosuusmaksatusten eristä toimitetaan maksunsaajille valtionosuuspäätösten yhteydessä.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on tullut voimaan vuoden 2015 alusta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009). 

Valtionosuuspäätökset ja -laskelmat

• Ennakkolaskelma vuoden 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, toukokuuu 2020
  Huom! Lopullinen laskelma valmistuu aiempaan tapaan vuodenvaihteessa, mutta ennakkolaskelmaa voi käyttää talousarviovalmistelun tukena.
• Vuosien 2015-2020 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot

Valtionosuuksia koskevat säädökset

• Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)
• Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1446/2014)

Muualla verkossa

• Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä (alueuudistus.fi)
• Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet (opetushallitus)
• Kuntaliiton valtionosuuksia koskevat tiedot (ennakkotietoja valtionosuuksista)