Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin käyttää.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet:
- sosiaali- ja terveydenhuolto
- varhaiskasvatus (päivähoito)
- esi- ja perusopetus
- kirjastot
- yleinen kulttuuritoimi (asukasperusteinen)
- taiteen perusopetus (asukasperusteinen).
Peruspalvelujen valtionosuus tukee peruspalveluohjelmaa ja sen tavoitteita. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen, lisää poikkihallinnollisuutta ja korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta.
Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa valtakunnallisesti. Vuonna 2018 valtionosuusprosentti on 25,34. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta perusteesta/kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa.
Lisäksi kunnille myönnettävässä kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:
- lisäosat; syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualueen kunta
- valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset
- järjestelmämuutoksen tasaus
- verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.
Edellä mainitut tekijät vaikuttavat sellaisenaan kunnan valtionosuuden määrään eli niistä ei vähennetä kunnan omarahoitusosuutta, kuten laskennallisista kustannuksista.
Maksatus yhtenä kokonaisuutena
Valtionosuus maksetaan kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain viimeistään kuukauden 11. päivänä.
Valtionosuusmaksatus sisältää seuraavat erät:
- kunnan peruspalvelujen valtionosuus
- esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
- opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus.
Maksuerittely valtionosuusmaksatusten eristä toimitetaan maksunsaajille valtionosuuspäätösten yhteydessä.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on tullut voimaan vuoden 2015 alusta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009). Järjestelmä perustuu selvitysmies Arno Miettisen keväällä 2014 tekemään esitykseen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.
Valtionosuuspäätökset ja -laskelmat
Vuosi 2018
Vuoden 2018 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot
Vuosi 2017
Vuoden 2017 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot
Vuosi 2016
Vuoden 2016 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot
Vuosi 2015
Vuoden 2015 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot
Vuosi 2014
Päätös valtionosuuksien muutosksista vuodelle 2014 ja muutokset kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin yhteenvetotaulukko
Vuoden 2014 valtionosuuspäätökset ja niihin liittyvät laskentatiedot (31.12.2013)
Valtionosuuksia koskevat säädökset
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)
Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1446/2014)
Muualla verkossa
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet (opetushallitus)
Kuntaliiton valtionosuuksia koskevat tiedot (ennakkotietoja valtionosuuksista)
Yhteystiedot:
Neuvotteleva virkamies
Ville Salonen
puh. 02955 30388
Finanssineuvos
Markku Nissinen
puh. 02955 30314
Neuvotteleva virkamies
Arto Salmela
puh. 02955 30377