Pankkiunionin syventäminen
Tavoitteena purkaa pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys
Pankkiunionin tavoitteena on pankkien ja valtioiden riippuvuussuhteen eli niin sanotun kohtalonyhteyden purkaminen. Jos pankki on hyvin riippuvainen jostain valtiosta, valtion heikko taloudellinen tilanne heijastuu herkästi pankin asemaan. Pankkien riskit ovat usein vahvasti keskittyneet niiden kotimarkkinoihin, joten kotivaltion talouden häiriö johtaa luottotappioiden voimakkaaseen kasvuun.
Riippuvuussuhdetta voimistaa historiallinen tausta: pankkien vakauden on koettu perustuvan siihen, että valtiot takaavat viime kädessä niiden maksukyvyn. Jos valtiolla on huono luottokelpoisuus, sillä on muita heikommat edellytykset tukea pankkejaan. Näin luottamus pankkeihin eriytyy sen perusteella, mikä niiden kotivaltio on. Erityisen voimakas kytkentä on silloin, jos pankit ovat tehneet suuria sijoituksia kotimaansa valtionvelkakirjoihin.
Neuvottelut talletussuojasta jatkuneet pitkään
EU on pyrkinyt purkamaan pankkien ja valtioiden yhteyttä perustamalla yhteisen pankkivalvontamekanismin ja pankkikriisien ratkaisujärjestelmän. Yhteisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että pankkeja valvotaan kaikissa maissa yhdenmukaisesti. Kriisinratkaisujärjestelmällä voidaan ajaa vaikeuksiin ajautuneet pankit hallitusti alas tai järjestellä niiden toiminta uudelleen turvautumatta valtioiden apuun.
Eurooppalaista talletussuojaa pidetään yhtenä puuttuvana keinona pankkien ja valtioiden välisen yhteyden purkamiseksi. Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi. Nykyisin jokainen EU-maa järjestää itse talletussuojan ja kerää sitä varten pankeilta talletussuojamaksuja. EU on yhtenäistänyt talletussuojaa niin, että sen enimmäismäärä on 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.
Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet vuodesta 2015 alkaen eurooppalaisesta talletussuojasta, joka korvaisi ainakin osittain jäsenmaiden omat talletussuojarahastot. Tavoitteena on tarjota nykyistä vahvempi ja yhdenmukaisempi suoja talletuksille riippumatta siitä, missä maassa pankki sijaitsee. Huolia on kuitenkin herättänyt se, että eri maiden pankkien riskitasoissa on suuria eroja ja että pankkiunionissa ei ole purettu riittävästi pankkien ja valtioiden välistä kytkentää.
Valmistelu keskittyy nyt pankkien kriisinratkaisuun
Jäsenmaat ovat pyrkineet avaamaan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa keskustelemalla laajemmasta kokonaisuudesta pankkiunionin syventämiseksi.
Neuvottelukokonaisuus on koostunut neljästä osiosta, jotka kaikki tähtäävät pankkien ja valtioiden välisen kytkennän heikentämiseen:
- yhteinen talletussuoja
- pankkien kriisinratkaisulainsäädännön uudistaminen
- valtioiden velkakirjoja koskevien keskittymäriskien pienentäminen
- rajat ylittävän pankkitoiminnan esteiden poistaminen.
Kesäkuussa 2022 euroryhmä linjasi, että valmistelut keskittyvät lähiaikoina pankkien kriisinratkaisun vahvistamiseen ja kansallisiin talletussuojajärjestelmiin. Myöhemmin ministerit arvioivat pankkiunionin tilaa ja sopivat jatkotoimista sen syventämiseksi.
Komissio antoi huhtikuussa 2023 lainsäädäntöehdotuksensa kriisinratkaisu- ja talletussuojasääntelyn uudelleentarkastelemiseksi. Komissio ehdottaa merkittäviä muutoksia etenkin talletussuojarahastojen käyttötapoihin. Lisäksi ehdotus lisäisi rahamäärää, jota talletussuojarahastoista voitaisiin käyttää erilaisiin toimiin pankin kriisinratkaisu- ja maksukyvyttömyysmenettelyissä sekä pankkien tukemiseen ennakollisesti. Ennakollisella tuella pyrittäisiin välttämään vaikeuksien ajautuneiden pankkien maksukyvyttömyys. EU:n neuvosto saavutti sovun kannastansa asiaan kesäkuussa 2024 ja Euroopan parlamentti huhtikuussa 2024. Toimielinten väliset kolmikantaneuvottelut ehdotuksesta käynnistyvät syksyllä 2024.
Suomen tavoitteena sijoittajanvastuuseen perustuva pankkiunioni
Suomi korostaa pankkiunionin viimeistelyssä laajaa ja tehokasta sijoittajanvastuuta, jotta voidaan minimoida veronmaksajien kustannukset mahdollisissa pankkikriiseissä. Suomi edistää pankkiunionin saattamista loppuun niin, ettei se lisää Suomen ja suomalaisen pankkijärjestelmän yhteisvastuuta.
Suomen tavoitteena euroryhmän neuvotteluissa on kunnianhimoinen suunnitelma pankkiunionin syventämiseksi. Suomen näkemyksen mukaan EU:ssa pitää sopia pankkisektorin riskien vähentämisestä, palauttaa kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuus ja päättää pankkisääntelyn uudistamisesta valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Vasta sen jälkeen voidaan edetä eurooppalaisessa talletussuojassa.
Suomi katsoo, että sijoittajavastuun toteutumisen ja uskottavan talletussuojan tulee säilyä kriisinratkaisusääntelyn perustana. Talletussuojarahastojen varojen käyttäminen kriisienratkaisuun nykyistä laajemmin voisi kuitenkin olla perusteltua poikkeuksellisessa tilanteessa, tiukkojen ennalta asetettujen edellytysten täyttyessä ja sijoittajavastuun riittävästi toteutuessa.
Suomi korostaa, että yksittäisten tallettajien, erityisesti yksityishenkilöiden ja pienyritysten, talletussuojan etusija olisi säilytettävä ennallaan.
Lue tarkemmin Suomen tavoitteista pankkiunionin ja pankkien kriisienhallintalainsäädännön kehittämiseksi:
Lisää aiheesta:
Pankkiunioni (EU:n neuvoston sivut)
Euroopan komission tiedote lainsäädäntöehdotuksista (18.4.2023)
EU:n neuvoston tiedote neuvoston yleisnäkemyksen saavuttamisesta (19.6.2024)