Pankkiunionin syventäminen

EU:n neuvoston rakennus Brysselissä. Euroopan pankkiunioni koostuu nykyisin yhteisestä pankkivalvonnasta ja yhteisestä pankkikriisien ratkaisujärjestelmästä. Pankkiunionin perustana on EU-tasolla yhdenmukaistettu lainsäädäntö eli niin sanottu yhteinen sääntökirja. Euroopan komissio on esittänyt pankkiunionin kolmanneksi pilariksi yhteistä talletussuojajärjestelmää.

Tavoitteena purkaa pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys

Pankkiunionin tavoitteena on pankkien ja valtioiden riippuvuussuhteen eli niin sanotun kohtalonyhteyden purkaminen. Jos pankki on hyvin riippuvainen jostain valtiosta, valtion heikko taloudellinen tilanne heijastuu herkästi pankin asemaan. Pankkien riskit ovat usein vahvasti keskittyneet niiden kotimarkkinoihin, joten kotivaltion talouden häiriö johtaa luottotappioiden voimakkaaseen kasvuun.

Riippuvuussuhdetta voimistaa historiallinen tausta: pankkien vakauden on koettu perustuvan siihen, että valtiot takaavat viime kädessä niiden maksukyvyn. Jos valtiolla on huono luottokelpoisuus, sillä on muita heikommat edellytykset tukea pankkejaan. Näin luottamus pankkeihin eriytyy sen perusteella, mikä niiden kotivaltio on. Erityisen voimakas kytkentä on silloin, jos pankit ovat tehneet suuria sijoituksia kotimaansa valtionvelkakirjoihin.

Neuvottelut talletussuojasta jatkuneet pitkään

EU on pyrkinyt purkamaan pankkien ja valtioiden yhteyttä perustamalla yhteisen pankkivalvontamekanismin ja pankkikriisien ratkaisujärjestelmän. Yhteisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että pankkeja valvotaan kaikissa maissa yhdenmukaisesti. Kriisinratkaisujärjestelmällä voidaan ajaa vaikeuksiin ajautuneet pankit hallitusti alas tai järjestellä niiden toiminta uudelleen turvautumatta valtioiden apuun.

Eurooppalaista talletussuojaa pidetään yhtenä puuttuvana keinona pankkien ja valtioiden välisen yhteyden purkamiseksi. Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi. Nykyisin jokainen EU-maa järjestää itse talletussuojan ja kerää sitä varten pankeilta talletussuojamaksuja. EU on yhtenäistänyt talletussuojaa niin, että sen enimmäismäärä on 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet vuodesta 2015 alkaen eurooppalaisesta talletussuojasta, joka korvaisi ainakin osittain jäsenmaiden omat talletussuojarahastot. Tavoitteena on tarjota nykyistä vahvempi ja yhdenmukaisempi suoja talletuksille riippumatta siitä, missä maassa pankki sijaitsee. Huolia on kuitenkin herättänyt se, että eri maiden pankkien riskitasoissa on suuria eroja ja että pankkiunionissa ei ole purettu riittävästi pankkien ja valtioiden välistä kytkentää.

Valmistelu keskittyy nyt pankkien kriisinratkaisuun

Jäsenmaat ovat pyrkineet avaamaan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa keskustelemalla laajemmasta kokonaisuudesta pankkiunionin syventämiseksi. 

Neuvottelukokonaisuus on koostunut neljästä osiosta, jotka kaikki tähtäävät pankkien ja valtioiden välisen kytkennän heikentämiseen:

  • yhteinen talletussuoja
  • pankkien kriisinratkaisulainsäädännön uudistaminen
  • valtioiden velkakirjoja koskevien keskittymäriskien pienentäminen
  • rajat ylittävän pankkitoiminnan esteiden poistaminen.

Kesäkuussa 2022 euroryhmä linjasi, että valmistelut keskittyvät lähiaikoina pankkien kriisinratkaisun vahvistamiseen ja kansallisiin talletussuojajärjestelmiin. Myöhemmin ministerit arvioivat pankkiunionin tilaa ja sopivat jatkotoimista sen syventämiseksi.

Suomen tavoitteena sijoittajanvastuuseen perustuva pankkiunioni

Suomi korostaa pankkiunionin viimeistelyssä laajaa ja tehokasta sijoittajanvastuuta, jotta voidaan minimoida veronmaksajien kustannukset mahdollisissa pankkikriiseissä.

Suomen tavoitteena euroryhmän neuvotteluissa on kunnianhimoinen suunnitelma pankkiunionin syventämiseksi. Suomen näkemyksen mukaan EU:ssa pitää sopia pankkisektorin riskien vähentämisestä, palauttaa kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuus ja päättää pankkisääntelyn uudistamisesta valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Vasta sen jälkeen voidaan edetä eurooppalaisessa talletussuojassa.

Suomen näkemyksen mukaan uskottava ja toimintavarma talletussuoja on tärkeä osa tehokkaasti toimivaa pankkien kriisienhallintajärjestelmää. Hyvin toimiva talletussuojajärjestelmä turvaa tallettajien aseman pankin häiriötilanteissa.  Se ylläpitää samalla markkinakuria mahdollistamalla elinkelvottomien pankkien toiminnan lopettamisen tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena talletussuojalainsäädännön muutoksia, joiden tavoitteena on talletussuojavarojen käytön laajentaminen muihin tarkoituksiin kuin korvattavien talletusten suojaamiseen. 

Lue tarkemmin Suomen tavoitteista pankkiunionin ja pankkien kriisienhallintaainsäädännön kehittämiseksi:

Pankkiunionin syventäminen ja pankkien kriisienhallinta- ja talletussuojalainsäädännön kehittäminen, maaliskuu 2021 (valtioneuvoston selvitys, eduskunnan sivut)

Pankkiunionin syventäminen ja pankkien kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön
kehittäminen – euroryhmän toimintasuunnitelma pankkiunionin syventämiseksi, kesäkuu 2022
(valtioneuvoston selvitys, eduskunnan sivut)

Lisää aiheesta:

Pankkiunioni (EU:n neuvoston sivut)

Yhteystiedot:

Jaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö 
valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinaosasto / RMO, Pankki- ja infrastruktuuriyksikkö (PIY) 0295530322