Pankkiunionin syventäminen

EU:n neuvoston rakennus Brysselissä. Euroopan pankkiunioni koostuu nykyisin yhteisestä pankkivalvonnasta ja yhteisestä pankkikriisien ratkaisujärjestelmästä. Pankkiunionin perustana on EU-tasolla yhdenmukaistettu lainsäädäntö eli niin sanottu yhteinen sääntökirja. Euroopan komissio on esittänyt pankkiunionin kolmanneksi pilariksi yhteistä talletussuojajärjestelmää.

Tavoitteena purkaa pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys

Pankkiunionin tavoitteena on pankkien ja valtioiden riippuvuussuhteen eli niin sanotun kohtalonyhteyden purkaminen. Jos pankki on hyvin riippuvainen jostain valtiosta, valtion heikko taloudellinen tilanne heijastuu herkästi pankin asemaan. Pankkien riskit ovat usein vahvasti keskittyneet niiden kotimarkkinoihin, joten kotivaltion talouden häiriö johtaa luottotappioiden voimakkaaseen kasvuun.

Riippuvuussuhdetta voimistaa historiallinen tausta: pankkien vakauden on koettu perustuvan siihen, että valtiot takaavat viime kädessä niiden maksukyvyn. Jos valtiolla on huono luottokelpoisuus, sillä on muita heikommat edellytykset tukea pankkejaan. Näin luottamus pankkeihin eriytyy sen perusteella, mikä niiden kotivaltio on. Erityisen voimakas kytkentä on silloin, jos pankit ovat tehneet suuria sijoituksia kotimaansa valtionvelkakirjoihin.

Neuvottelut talletussuojasta jatkuneet pitkään

EU on pyrkinyt purkamaan pankkien ja valtioiden yhteyttä perustamalla yhteisen pankkivalvontamekanismin ja pankkikriisien ratkaisujärjestelmän. Yhteisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että pankkeja valvotaan kaikissa maissa yhdenmukaisesti. Kriisinratkaisujärjestelmällä voidaan ajaa vaikeuksiin ajautuneet pankit hallitusti alas tai järjestellä niiden toiminta uudelleen turvautumatta valtioiden apuun.

Eurooppalaista talletussuojaa pidetään yhtenä puuttuvana keinona pankkien ja valtioiden välisen yhteyden purkamiseksi. Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi. Nykyisin jokainen EU-maa järjestää itse talletussuojan ja kerää sitä varten pankeilta talletussuojamaksuja. EU on yhtenäistänyt talletussuojaa niin, että sen enimmäismäärä on 100 000 euroa tallettajaa ja pankkia kohden.

Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet vuodesta 2015 alkaen eurooppalaisesta talletussuojasta, joka korvaisi ainakin osittain jäsenmaiden omat talletussuojarahastot. Tavoitteena on tarjota nykyistä vahvempi ja yhdenmukaisempi suoja talletuksille riippumatta siitä, missä maassa pankki sijaitsee. Huolia on kuitenkin herättänyt se, että eri maiden pankkien riskitasoissa on suuria eroja ja että pankkiunionissa ei ole purettu riittävästi pankkien ja valtioiden välistä kytkentää.

Ratkaisuksi pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma

Jäsenmaat ovat pyrkineet avaamaan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa keskustelemalla laajemmasta kokonaisuudesta. Eurohuippukokous antoi joulukuussa 2020 euroryhmälle tehtäväksi laatia vaiheittaisen ja aikataulutetun toimintasuunnitelman pankkiunionin syventämiseksi. Euroryhmä keskusteli tästä toimintasuunnitelmasta kesäkuun 2021 kokouksessaan ja päätti jatkaa keskusteluja syksyn 2021 aikana.

Neuvottelukokonaisuus koostuu neljästä osiosta, jotka kaikki tähtäävät pankkien ja valtioiden välisen kytkennän heikentämiseen:

  • yhteinen talletussuoja
  • pankkien kriisinratkaisulainsäädännön uudistaminen
  • valtioiden velkakirjoja koskevien keskittymäriskien pienentäminen
  • rajat ylittävän pankkitoiminnan esteiden poistaminen.

Suomen tavoitteena sijoittajanvastuuseen perustuva pankkiunioni

Suomi korostaa pankkiunionin viimeistelyssä laajaa ja tehokasta sijoittajanvastuuta, jotta voidaan minimoida veronmaksajien kustannukset mahdollisissa pankkikriiseissä.

Suomen tavoitteena euroryhmän neuvotteluissa on kunnianhimoinen suunnitelma pankkiunionin syventämiseksi. Suomen näkemyksen mukaan EU:ssa pitää sopia pankkisektorin riskien vähentämisestä, palauttaa kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuus ja päättää pankkisääntelyn uudistamisesta valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Vasta sen jälkeen voidaan edetä eurooppalaisessa talletussuojassa.

Suomi pitää välttämättömänä, että eurooppalainen talletussuojarahasto selviäisi kaikissa olosuhteissa pankeilta kerättävillä riskiperusteisilla maksuilla. Siksi olisi varmistettava, että kansallisilla talletussuojarahastoilla säilyisi omavastuuosuus talletussuojan rahoituksesta ja eurooppalaisen talletussuojarahaston rahoitusosuus olisi enimmäismäärältään rajattu.

Pankkiunionin syventäminen ja pankkien kriisienhallinta- ja talletussuojalainsäädännön kehittäminen (valtioneuvoston selvitys eduskunnalle, eduskunnan sivut)

Taustatietoa pankkiunionista (EU:n neuvoston sivut)

Jaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos 
valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinaosasto / RMO, Pankki- ja rahoitusyksikkö 0295530322