Suomen siirtymä Neuvostoliiton ikeestä ja YYA-Suomesta Euroopan unionin jäseneksi oli verrattain nopea. Vain kolmessa vuodessa Neuvostoliiton hajoamisesta Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tammikuussa 1995. Suomi hyväksyi EU:n velvoitteet täysimääräisesti, euroa myöten. Tanskalla ja Isolla-Britannialla oli ollut omat neuvotellut erityispoikkeukset esimerkiksi euron suhteen. Ruotsilla on ollut velvoite ottaa euro käyttöön liittymisestään alkaen, mutta se ei ole tehnyt niin. Suomi ei vaatinut ylimääräisiä – meille oli tärkeää kiinnittäytyä länteen nopeasti. Sen teimmekin. 

EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät Suomelta lähivuosina julkisen talouden vahvistamista. Tässä tehtävässä sinänsä tärkeiden talouskasvua vahvistavien uudistusten rooli on rajallinen.

Kansallisesta finanssipolitiikasta on tällä hetkellä vaikea puhua mainitsematta EU:n finanssipoliittisia sääntöjä: liiallisen alijäämän menettely (EDP), keskipitkän aikavälin suunnitelma (MTP), nettomenopolku, sopeutuskausi, viiteura, velkaturvalauseke, kontrollitili… Termeistä tuskin tulee koskaan valtavirtaa. Ne voivat kuitenkin olla hyödyllisiä keskusteltaessa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen asettamista rajoitteista kansalliselle tavoitteenasettelulle ja niiden noudattamatta jättämisestä koituvista seurauksista seuraavalla hallituskaudella.