Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Julkisen talouden määrätietoinen sopeuttaminen entistäkin välttämättömämpää
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.
Valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa talousennusteessa sekä kuluva vuosi että vuosi 2025 näyttävät odotettua heikommalta etenkin julkisen talouden osalta. Kansantalousosaston riippumattoman talviennusteen mukaan tämän vuoden julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,2 ja ensi vuoden 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen valossa on siten merkittävä riski, että Suomi joutuu hallituksen ponnisteluista huolimatta liiallisen alijäämän menettelyyn ensi kesänä. Komission arvio tilanteesta on odotettavissa loppukeväästä.
Kuten komission marraskuun lopussa julkaisemasta arviosta näkyy, menettelyn välttämiseksi alijäämän tulisi olla ensi vuonna enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi välittömiä, noin 1,5 miljardin leikkauksia ensi vuoden talousarvion määrärahoihin.
Hallitus ei tee hätiköityjä päätöksiä
On selvää, ettemme kuitenkaan hätiköi tässä mitassa yksittäisen ennusteen perusteella. VM:n ennuste eroaa jonkin verran Suomen Pankin aiemmin tällä viikolla julkaistusta ennusteesta, jossa luvut olivat vielä asteen verran pessimistisempiä. Erot johtuvat ennusteiden erilaisista oletuksista.
Epävarmuuksien vuoksi talouspolitiikan ei tule muuttua tai heilua yksittäisten ennusteiden perusteella. Siksi odotamme rauhassa ensi kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan kevätennusteen luvut, ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista.
Velkasuhde vakautuu tavoitteiden mukaisesti
Hallituksen talouspolitiikan keskeisimmän tunnussuureen osalta olemme saavuttamassa uudenkin ennusteen valossa tavoitteemme: kun koko 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuus toteutuu, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen näyttää vakautuvan vuonna 2027. Samoin suhdanteista puhdistettu rakenteellinen alijäämä pienenee vaalikauden loppua kohti ja Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelman nettomenopolkua noudatetaan. Talouskasvu käynnistyy ensi vuonna. Työttömyys laskee, ja työllisyys vahvistuu vuonna 2026.
Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että taloudelliset haasteemme ovat kuitenkin mittavia. Jakovaraa ei ole, ja juoksevien menojen osalta on viimeinen hetki sopeuttaa valtiomme menoja tulojemme mukaisiksi. Hallitus ei saa perääntyä toimistaan. Geopoliittisen tilanteen vuoksi joudumme todennäköisesti tekemään lisää panostuksia muun muassa puolustukseen, ja sote vie myös entistä enemmän rahaa tulevina vuosina. On selvää, että seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan voimakkaita säästötalkoita – tarvittavien sopeutustoimien mittaluokka tulee olemaan merkittävä velkasuhteen kääntämiseksi laskuun.
Kevään ennuste määrittää seuraavat askeleet
Jos puoliväliriihen yhteydessä julkaistava kevään 2025 talousennuste osoittaa, että velkasuhdetavoite on karkaamassa, olen valmis aloittamaan uusien sopeutustoimien valmistelun päätöksentekoa varten. Pidämme kiinni myös valtiontalouden kehyksistä.
Valtiovarainministeriö aloittaa jo nyt perusteellisen analyysityön, jonka tavoitteena on luoda puoliväliriiheen kokonaisvaltainen tilannekuva finanssipoliittisten tavoitteiden täyttymisen osalta.
Riikka Purra
Valtiovarainministeri
Taloudellinen katsaus, talvi 2024