Alijäämien kattaminen

Jos hyvinvointialueen tilinpäätöksessä on kertynyttä alijäämää, hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti alijäämä on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, toisin sanoen kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna.

Jos hyvinvointialueelle kertyy lisää alijäämää, uudella alijäämällä ei ole itsenäistä kattamisaikaa. Alijäämän lisäyksen kattamisen määräaika on sama kuin ensimmäisellä alijäämällä. Esimerkiksi jos hyvinvointialueelle kertyi alijäämää ensimmäisen kerran vuonna 2023, se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos vuonna 2024 syntyi lisää alijäämää, myös se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Väliaikainen mahdollisuus jatkaa alijäämän kattamismääräaikaa

Valtaosalle hyvinvointialueita on kertynyt toiminnan käynnistämisen alkuvuosina huomattavia alijäämiä, joiden kattaminen ei ole mahdollista edellä kuvattuna määräaikana. Kesäkuun 2026 alusta hyvinvointialuelakiin on lisätty väliaikainen 115 a §, joka mahdollistaa alijäämän kattamismääräajan jatkamisen tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Alijäämän kattamismääräaikaa on mahdollista jatkaa vuoden 2027, 2028 tai 2029 loppuun, jos:
1) määräajan jatkaminen on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi;
2) kertynyt alijäämä on katettavissa jatketussa määräajassa; ja
3) hyvinvointialueella on aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma kertyneen alijäämän kattamiseksi viipymättä.

Päätöksen määräajan jatkamisesta tekee valtiovarainministeriö hyvinvointialueen hakemuksesta. Hyvinvointialue voi tehdä hakemuksen, kun aluehallitus on laatinut tilinpäätöksen. Hakemus on tehtävä alijäämän kattamista koskevan määräajan päättymisvuoden elokuun loppuun mennessä. Lain sanamuoto mahdollistaa myös hakemuksen jättämisen uudelleen vuoteen 2027 tai 2028 jatketun määräajan päättymisvuoden elokuun loppuun mennessä.

Hyvinvointialueen tulee liittää hakemukseensa aluevaltuuston hyväksymä toimeenpantavissa oleva suunnitelma yksilöidyistä toimenpiteistä alijäämän kattamiseksi. Suunnitelmassa on kuvattava toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. Haetun määräajan pituuden ja suunnitelman tulee vastata toisiaan.

Alijäämän kattamismääräajan jatkamismahdollisuudesta huolimatta pääsääntönä säilyy edelleen velvoite kattaa kertynyt alijäämä hyvinvointialuelain 115 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa. Mahdollisen määräajan jatkamisen pituus riippuu siitä, missä ajassa hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen sekä aluevaltuuston hyväksymän suunnitelman perusteella alijäämän kattaminen olisi objektiivisesti arvioiden mahdollista. Vaikka alijäämien kattamiseksi tehty suunnitelma olisi laadittu vuodelle 2028, valtiovarainministeriö voi päättää määräajan jatkamisesta vuoden 2027 loppuun. Päätöksenteossa kyse on hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta. Tarkastelussa voidaan ottaa muun ohella huomioon alueen kustannus- ja rahoituskehitys sekä kertyneen alijäämän suhde alueen kustannuskehitykseen ja rahoituksen näkymiin.

Valtiovarainministeriö voi hyödyntää alijäämän kattamismääräajan jatkamiseen liittyvässä päätöksenteossa aluetta koskevissa vireillä olevissa tai aiemmin toteutetuissa ohjausmenettelyissä saatua riittävän ajantasaista ja yksityiskohtaista tietoa. Näitä menettelyitä ovat hyvinvointialueiden neuvottelut, lainanottovaltuuden muutosprosessi sekä lisärahoitusprosessi. Valtiovarainministeriö voi tarvittaessa käynnistää myös ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn riittävän tietopohjan saamiseksi.

Alijäämän kattamismääräaikaa ei voi jatkaa, ellei alijäämä objektiivisesti arvioiden ole katettavissa uuden määräajan puitteissa. Jos alijäämän kattaminen vaatisi esimerkiksi huomattavan suurta useamman vuoden nettokustannusten laskua, hyvinvointialueen taloustilanne voi edellyttää toimenpiteiden ulottumista vuotta tai kahta vuotta pidemmälle ajanjaksolle. Tällöin harkittavaksi tulevat muut voimassa olevan lainsäädännön mukaiset menettelyt, kuten arviointimenettely.

Hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn, jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa. Jos valtiovarainministeriö on jatkanut alueen alijäämän kattamismääräaikaa, arviointimenettely on mahdollista aloittaa alijäämän kattamiskriteerin perusteella vasta, kun jatkamispäätöksen mukainen määräaika on kulunut.

Kysymyksiä ja vastauksia alijäämien kattamisesta

Ei. Jos valtiovarainministeriö arvioi hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen sekä aluevaltuuston hyväksymän kattamissuunnitelman perusteella, että alijäämän kattaminen on alueella mahdollista vuoden 2027 loppuun mennessä, määräaikaa ei voi jatkaa vuoden 2028 loppuun. Vaikka hakemuksen liitteenä ollut suunnitelma olisi laadittu vuodelle 2028, valtiovarainministeriö voi päättää määräajan jatkamisesta vuoden 2027 loppuun. Kyse on hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta.

Valtiovarainministeriö voi päättää määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen hakemuksen mukaisesti suoraan ilman valtion hyvinvointialueiden ohjauksen menettelyjen kautta saatua tarkempaa selvitystä vain, jos hyvinvointialueen hakemus ja toteutettavissa oleva suunnitelma ovat aidosti sopeuttavia. Saadakseen viipymättä myönteisen päätöksen määräajan jatkamisesta hyvinvointialueilla on kannuste hakea enintään sen pituista määräajan jatkamista, jonka aikana alijäämä katettaisiin niin pian kuin mahdollista.

Jos valtiovarainministeriö arvioi hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen ja suunnitelman perusteella, että alijäämän kattaminen on alueella mahdollista voimassa olevan hyvinvointialuelain mukaisesti vuoden 2026 loppuun mennessä, määräaikaa ei jatketa.
Alue, jolle myönnetään kattamismääräajan pidennys vuoteen 2027, mutta joka ei jostain syystä kykenisikään kattamaan alijäämiään päätöksen mukaisessa määräajassa, voi hakea kattamismääräajan jatkamista vuoden 2028 loppuun.

Hyvinvointialueen arviointimenettely voidaan aloittaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamista koskevalla edellytyksellä, kun valtiovarainministeriön jatkamispäätöksen mukainen määräaika on kulunut. Arviointimenettelyn käynnistäminen alueen talouden tunnuslukujen perusteella perustuu kokonaisharkintaan.
Tavoitteena on, että jokainen hyvinvointialue on lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa on mahdollista.

Lain tarkoituksena on painottaa hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista ja tukea hyvinvointialueen omaa päätöksentekoa parantamalla väliaikaisesti säädösperustaisesti alueiden mahdollisuuksia omin toimin sopeuttaa talouttaan ilman hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Hyvinvointialueen arviointimenettely voidaan aloittaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamista koskevalla edellytyksellä, kun valtiovarainministeriön jatkamispäätöksen mukainen määräaika on kulunut. Arviointimenettelyn käynnistäminen alueen talouden tunnuslukujen perusteella perustuu kokonaisharkintaan.
Kattamismääräajan jatkamista voi hakea lain tultua voimaan kesäkuussa 2026 ja aluehallituksen hyväksyttyä osaltaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätöksen. Valtiovarainministeriö tekee päätöksen aina vasta aluevaltuuston hyväksymän tilinpäätöksen perusteella eli käytännössä kesäkuusta 2026 alkaen.
Valtiovarainministeriö voi hakemuksen perusteella jatkaa kattamismääräaikaa, jos määräajan jatkaminen on hyvinvointialueelle välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi, mutta kertynyt alijäämä on kuitenkin katettavissa uudessa määräajassa joko vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä.  Lisäksi hyvinvointialueen tulee esittää aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma kertyneen alijäämän kattamiseksi.

Valtiovarainministeriö arvioi asiaa kyseistä hyvinvointialuetta koskevien taloustietojen kuten edellisten tilinpäätösten, talousarvion ja -suunnitelman sekä aluevaltuuston hyväksymän kattamissuunnitelman perusteella.

Kustannusten kasvun hillinnän mahdollisuuksissa on aluekohtaista vaihtelua, minkä takia arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi alueella jo tehdyt sopeuttamistoimet, väestörakenteessa ja palvelutarpeessa tapahtuvat muutokset sekä alueen mahdollisuudet sopeuttaa toimintaansa jatkossa vaarantamatta palvelujen järjestämisen edellytyksiä.