Kriisinhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa rahoitusmarkkinoiden kriisinhallintaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Tavoitteena on rahoitusmarkkinakriisien ennaltaehkäisy ja tehokas hallinta.

Kriisinhallintalainsäädäntö

Pankkien kriisinhallintaa koskeva lainsäädäntö EU:n jäsenvaltioissa perustuu elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (2014/59/EU). Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetulla lailla (1194/2014). Samalla perustettiin Rahoitusvakausvirasto, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.

Rahoitusvakausvirasto toimii kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminnan uudelleenjärjestämiseksi. Valtiovarainministeriö vastaa Rahoitusvakausviraston tulosohjauksesta.

Pankkiunionissa suurimpien pankkien kriisinratkaisu on valvonnan tavoin keskitetty. Pankkiunionin yhteisenä kriisinratkaisuviranomaisena toimii vuonna 2015 toimintansa aloittanut EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnasta ja kriisinratkaisuneuvoston toimivaltuuksista on säädetty asetuksella (EU) N:o 806/2014.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto hallinnoi myös yhteistä kriisinratkaisurahastoa, jonne siirretään asteittain jäsenvaltioiden pankeilta keräämät vakausmaksut erillisen valtiosopimuksen (SopS 88/2015) nojalla. Vakausmaksujen määräytymisperusteita on täsmennetty EU:n neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/81. Vuoden 2023 lopulla yhteisen rahaston tavoitetaso on 1 % suojatuista talletuksista pankkiunionissa eli arviolta noin 73–78 miljardia euroa.

Keskusvastapuolten elvytys ja kriisinratkaisu

EU:n asetus keskusvastapuolten elvytyksestä ja kriisinratkaisusta annettiin 16.12.2020. Sen tarkoituksena on varmistaa, niin pitkälti kuin mahdollista, että keskusvastapuolet toteuttavat toimenpiteitä elpyäkseen taloudellisista vaikeuksista, säilyttää lähellä kaatumista olevan tai todennäköisesti kaatuvan keskusvastapuolen kriittiset toiminnot ja minimoida keskusvastapuolen kaatumisesta veronmaksajille aiheutuvat kustannukset. Asetuksessa säädetään muun muassa keskusvastapuolen elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmista sekä viranomaisten valtuuksista ja käytettävissä olevista välineistä. 

Vireillä olevassa hallituksen esityksessä (HE 212/2022 vp) esitetään keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetusta täydentävää kansallista lainsäädäntöä mm. rahoitusvakausviranomaisesta annettuun lakiin (1195/2014), arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettuun lakiin (348/2017) sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettuun lakiin (1194/2014) tehtävillä muutoksilla.

Talletussuojajärjestelmä

Talletussuojan tarkoitus on ehkäistä talletuspakoa ja suojata tallettajien saatavia. EU:n uudistettu talletussuojadirektiivi (2014/49/EU) tuli voimaan vuonna 2015. Harmonisoidun sääntelyn mukaan kansallisen talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8 % suojatuista talletuksista, joka kartutetaan talletuspankeilta perittävillä etukäteisillä maksuilla. Talletussuojakorvaus tulee suorittaa tallettajalle 7 päivässä ja talletussuoja kattaa talletuksia 100 000 euron enimmäismäärään saakka.

EU:n talletussuojadirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön rahoitusvakausviranomaisesta annetulla lailla (1195/2014).  Rahoitusvakausvirasto vastaa talletussuojajärjestelmän toiminnasta ja hallinnoi valtion talousarvion ulkopuolista talletussuojarahastoa.

Vuoden 2015 lopulla komissio esitti myös eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän luomista pankkiunioniin osallistuville jäsenvaltioille. Neuvottelut komission esityksestä alkoivat keväällä 2016 ja ovat edelleen kesken.

Lisätietoa kriisinratkaisusta:

Rahoitusvakausvirasto

Suomen talletussuojajärjestelmä

Pankkiunioni (englanniksi)

EU:n kriisinratkaisuneuvosto (englanniksi)

Kriisinratkaisusääntelyä:

Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta (1194/2014)

Laki rahoitusvakausviranomaisesta (1195/2014)

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (2014/59/EU) 

Asetus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja kriisinratkaisurahastosta (SRMR) EU N:o 806/2014

Valtiosopimus vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SopS 88/2015) 

Täytäntöönpanoasetus yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavista vakausmaksuista  (EU) 2015/81)

Talletussuojadirektiivi (2014/49/EU)

Asetus keskusvastapuolten elvytyksestä ja kriisinratkaisusta (EU) 2021/23