Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa suureksi osaksi EU-sääntelyyn. Jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään, millaisia hallinnollisia seuraamuksia määrätään silloin, kun rikotaan joko suoraan sovellettavia EU-asetusten säännöksiä tai EU-direktiivien pohjalta laadittuja kansallisia säännöksiä. Vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten säätäminen on jätetty pääsääntöisesti jäsenvaltioiden itse harkittavaksi.

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa EU-säädösten mukaisesti laajaan hallinnollisten seuraamusten soveltamisalaan. Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Rike- ja seuraamusmaksujen määrä perustuu kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon muun muassa menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika. Rikemaksun enimmäismäärä oikeushenkilölle on 100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle 10 000 euroa. Seuraamusmaksut voivat olla oikeushenkilöille enimmillään 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja luonnollisille henkilöille 5 miljoonaa euroa.

Hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonta pääsääntöisesti julkistaa määräämänsä hallinnolliset seuraamukset verkkosivuillaan. Finanssivalvonnan määräämistä seuraamuksista voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Tietyt vakavimmat teot ja laiminlyönnit on myös kriminalisoitu rahoitusmarkkinalainsäädännössä tai rikoslaissa. Esimerkiksi rikoslain 51 luvussa säädetään rahoitusvälineeseen tai kryptovaraan liittyvän sisäpiirintiedon väärinkäytöstä sekä arvopaperi- ja kryptovaramarkkinoita koskevista tiedottamisrikoksista. Useisiin rahoitusmarkkinasäädöksiin sisältyy myös omat vahingonkorvaussäännökset.

Laki Finanssivalvonnasta (4 luku hallinnolliset seuraamukset) (Finlex)

Rikoslaki (51 luku Arvopaperi- ja kryptovaramarkkinarikoksista) (Finlex)