Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa suureksi osaksi EU-sääntelyyn. Jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään, millaisia hallinnollisia seuraamuksia määrätään silloin, kun rikotaan joko suoraan sovellettavia EU-asetusten säännöksiä tai EU-direktiivien pohjalta laadittuja kansallisia säännöksiä. Vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten säätäminen on jätetty pääsääntöisesti jäsenvaltioiden itse harkittavaksi.

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa EU-säädösten mukaisesti laajaan hallinnollisten seuraamusten soveltamisalaan. Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut voivat olla oikeushenkilöille enimmillään 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja luonnollisille henkilöille 5 miljoonaa euroa.

Hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan määräämistä seuraamuksista voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Tietyt vakavimmat teot ja laiminlyönnit on myös kriminalisoitu rahoitusmarkkinalainsäädännössä tai rikoslaissa. Esimerkiksi rikoslain 51. luku sisältää säännökset sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, kurssin vääristämisestä ja arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Useisiin rahoitusmarkkinasäännöksiin sisältyy myös omat vahingonkorvaussäännökset.

Laki Finanssivalvonnasta (4 luku hallinnolliset seuraamukset)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (Finlex)