Ekologinen kestävyys
Ekologinen kestävyys -teemaryhmän tehtävänä oli suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla tuetaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Teemaryhmä edisti strategian tahtotilaa: Suomi on ekologisten julkisten hankintojen suunnannäyttäjä.
Julkinen sektori voi olla merkittävä markkinavaikuttaja ympäristöystävällisten ratkaisujen, kuten uusien energia- ja resurssitehokkaiden, vähähiilisten sekä puhtaiden ratkaisujen hankkijana. Valtion ja kuntien on toimittava siten, että julkisten hankintojen avulla edistetään ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Näin Suomesta muodostuu suunnannäyttäjä myös eurooppalaisella tasolla.
Tavoitteet
- Tuemme julkisilla hankinnoilla Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ja kiertotalouden toteuttamista
- Tuemme luonnon monimuotoisuuden säilymistä hankintojen avulla
- Edistämme kestävää ruokajärjestelmää elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa ja käytämme kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita
Tavoitteita edistävät toimenpiteet
Digitaalinen tietopankki toimii hankintakriteerien tietovarastona, palaute- ja kehityskanavana hankintakriteereille sekä hankintakriteerien lähteenä muille tietojärjestelmille. Tietopankki on tarkoitettu hankkijoille, tuotteita ja palveluja tarjoaville yrityksille, etujärjestöille sekä muille kestävistä julkisista hankinnoista kiinnostuneille sidosryhmille. Tietoalustaa pilotoidaan vuoden 2023 aikana.
Toimenpide toteutetaan yhdessä Innovaatiot-teemaryhmän kanssa.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään ostolaskudatan pohjalta Tampereen kaupungin hankintojen hiilijalanjälkeä sekä luontojalanjälkeä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tutkimushankkeen tuloksia julkaistaan vuoden 2023 aikana. Tutkimushankkeen pohjalta laaditaan suosituksia luonnon monimuotoisuuden seuraamiseksi julkisissa hankinnoissa.
Selvityksessä arvioidaan, miten julkisten ruokahankintojen avulla voidaan estää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja luontokatoa. Työssä tarkastellaan merkittävimpiä Suomessa kulutettavia elintarvikkeita ja selvitetään olemassa olevaa tietopohjaa Suomessa ja kansainvälisesti sekä kansainvälisiä hankintaesimerkkejä.
Selvitys ja tiedote maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla
Ympäristöministeriö käynnisti maaliskuussa 2020 VN TEAS selvityshankkeen ”Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen”. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja suosituksia siitä, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä ja julkisten hankintojen toimintamalleja ja ohjauskeinoja tulisi kehittää. Hanke tuotti myös tietoa siitä, mitkä ovat ympäristövaikuttavuudeltaan keskeisimmät hankinnat, joihin lainsäädännön muutokset ja muut ohjauskeinot tulisi kohdentaa.
Hankkeessa tehtiin myös suositus, miten hankinnoille asetettuja tavoitteita ja kriteereitä voitaisiin seurata osana olemassa olevia järjestelmiä ja tiedontuotantoa.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Valtioneuvosto julkaisi 21.1.2021 selvityksen ”Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI)”. Selvityksen suosituksia hyödynnetään mm. Keskipitkän aikavälin ilmastostrategian (KAISU) päivityksessä.
Ympäristöministeriö valmistelee yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa vapaaehtoisen Green deal -mallin pilotointia ministeriöiden ja kiinnostuneiden kuntien kanssa tavoitteena edistää kestävän kehityksen tavoitteita julkisissa hankinnoissa.
Green dealeissa tavoitteena on asettaa julkisille hankinnoille yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita, lisätä markkinavuoropuhelua, luoda yhteiset hankintakriteerit sekä jakaa parhaita käytäntöjä kuntien välillä. Julkisten hankintojen Green deal -sopimus on vapaaehtoinen, hankintoihin kohdistettu sitoumus, jonka hankintayksikkö solmii valtion osapuolen kanssa. Ottamalla osaa Green deal -sopimukseen hankintayksikkö edistää omia energia-, ilmasto- sekä bio- ja kiertotalouden tavoitteitaan ja saa tukea aihealueen kehitystyöhön.
KEINO-osaamiskeskus vastaa Green dealien aiheiden hakemisesta, koordinoinnista, mahdollisista taustaselvityksistä ja yhteisen toimintamallin kehitysprosessista sekä fasilitoimisesta. Ympäristöministeriö ja KEINO-osaamiskeskus seuraa sopimusten toteutumista sekä arvioi vaikutuksia yhteistyössä hankintayksiköiden kanssa. KEINO tarjoaa Green dealeihin osallistuville hankintayksiköille asiantuntijapalveluaan ja tarvittaessa tukea esimerkiksi selvitysten ja markkinakartoitusten tekoon sekä vuoropuhelun järjestämiseen.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Päästöttömät työmaat Green deal:
Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit allekirjoittivat syyskuussa 2020 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on, että mukana olevien kuntien ja Senaatin työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa Green deal:
Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä hankintaorganisaatiot Monetra Oulu Oy ja Tuomi Logistiikka Oy allekirjoittivat marraskuussa 2020 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen haitallisten aineiden vähentämiseksi varhaiskasvatuksen ympäristössä. Sopimuksen tavoitteena on vähentää haitallisia kemikaaleja (aineita) varhaiskasvatuksen ympäristössä sekä lisätä pohjoismaisen ympäristömerkinnän saaneiden tuotteiden ja palveluiden hankintaa ja siten vähentää lasten kokonaiskemikaalialtistumista. Sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.
Oppaassa ohjataan eri elintarvikeryhmien hankintakriteerien käytössä, ja se on laadittu osana kestävän kehityksen kokonaisuutta ottaen huomioon jo tehdyt ohjeistukset mukaan lukien ravitsemussuositukset. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla aloitetaan opasta täydentävän hankintaohjeistuksen laadinta ruokapalveluiden vastuulliseen hankintaan. Tämä tehdään yhteistyössä hankintayksiköiden ja alan yritysten kanssa.
Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen suunnitelmallisuuden parantamiseksi maa- ja metsätalousministeriö tukee kuntia ja hankintayksiköitä hankintojen kehittämisessä mm. ministeriön hankintalähettilään työn jatkamisena ja jalkautumalla kuntiin esimerkiksi eri seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä hallitusohjelman mukaisten Ilmastoruoka- ja Kotimaisen kalan edistämisohjelman sekä käynnissä olevien Luomu- ja Lähiruokaohjelmien kanssa.
Linjauksessa vastuullisista elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoista on huomioitu EU:n komission keväällä 2020 antama Pellolta pöytään –strategia, ja siinä esitetyt EU:n yhteiset tavoitteet kestäville elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoille.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Motiva päivitti vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta oppaan vastuullisista elintarvikehankinnoista yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Opas ottaa aikaisempaa laajemmin huomioon vaatimukset kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta ja ohjaa julkisia toimijoita eri elintarvikeryhmien hankintakriteerien käyttöön. Laatuvaatimukset antavat konkreettisia keinoja suosia vastuullisesti ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja edesauttavat myös lähellä tuotetun vaihtoehdon valituksi tulemista.
1.12.2021 julkaistiin Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas. Opas on ensimmäinen kattava ruokapalveluiden hankintaohjeistus, joka käsittelee aihetta ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ravitsemuksellisen vastuullisuuden näkökulmasta. Opas määrittelee, millainen on toimiva ja vastuullinen ruokapalvelu, ja kuinka se järjestetään eri toimintaympäristöissä. Se on suunnattu päättäjille, julkisten ruokapalveluiden järjestäjille sekä ruokapalveluista ja niiden hankinnasta vastaaville.
Opas toteuttaa kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitetta kestävistä ja vastuullisista ruokapalvelu- ja elintarvikehankin-noista. Se opastaa, miten ruokapalvelussa tarjottavan ruoan ja elintarvikkeiden laatu määritellään, millaiset vaatimukset palvelulle asetetaan ja miten laatua seurataan.
Oppaan tarkoituksena on auttaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan ruokapalveluja vastuullisesti. Julkiset ruokapalvelut on mahdollista toteuttaa omana tai in-house-yhtiön tuotantona, tai ne voidaan kilpailuttaa yksityiselle toimijalle eli ulkoistaa. Oppaan esimerkit, malliasiakirjat ja tarkistuslistat tarjoavat konkreettista apua sekä oman ruokapalvelun että ruokapalveluhankinnan kehittämiseen. On hyvä tunnistaa, että ruokapalvelut voivat olla myös toisen palvelusopimuksen sisällä, jolloin esimerkiksi asumispalvelua kilpailuttaessa tarjouspyyntöön määritellään myös vastuullisten ruokapalveluiden sisältö.
Suunnitellaan syksyllä 2020 vähähiilisten hankintojen kehittämisohjelma 6-10 edelläkävijäorganisaatiolle, jolla on hiilineutraalisuustavoite. Kehittämisohjelman tarkoituksena on tukea hankintayksikköjä saavuttamaan asettamiaan vähähiilisyystavoitteita hankintojen avulla. Kehittämisohjelman oppeja ja kokemuksia jaetaan ja skaalataan.
Tunnistetaan kunkin osallistujaorganisaation ilmastotavoitteiden kannalta merkittävimmät hankintakategoriat, sekä laaditaan niiden toimeenpanosuunnitelmat. Kategoriakohtaisten tavoitteiden toimeenpanossa edistetään asiantuntijatuella ajankohtaisten hankintojen toteuttamista ja uusien ratkaisujen mahdollistamista. Tavoitteena on vauhdittaa hankintojen toteuttamista myös elvyttävänä toimenpiteenä.
Kehittämisohjelman tuotokset ja kokemukset tukevat konkreettisten kansallisten vähähiilisyystavoitteiden asettamista vaikuttavimpiin hankintakategorioihin. Yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen tulokset kootaan vähähiilisten hankintojen pelikirjaan.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Vähähiilisten hankintojen kehittämisohjelma käynnistyi helmikuussa 2021 ja päättyi joulukuussa 2021. Kehittämisohjelmaan valittiin kuusi organisaatiota: Kouvolan kaupunki (puukoulun urakkahankinta), Metsähallitus (metsäurakointi), Suomen Erillisverkot Oy (palvelinhankinta), Tampereen kaupunki (katu-urakan hankinta), Tornion kaupunki (koulukuljetusten hankinta) sekä Vaasan kaupunki (kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon hankinta).
Kehittämisohjelmassa työstettiin Vähähiilisten julkisten hankintojen pelikirja, joka julkaistiin 9.12.2021. Opas on tarkoitettu kaikille julkisten hankintojen parissa työskenteleville. Se auttaa hiomaan strategiaa, taktiikoita ja käytännön tekemistä vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Se osoittaa, mitkä johtamisen ja toimeenpanon tekijät ja vaiheet ovat kriittisimpiä, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat.
Pelikirja on vapaasti ladattavissa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkos-tomaisen osaamiskeskuksen (KEINO) verkkopalvelussa.