Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Valtioneuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja kokonaiskuvaa. Valtiovarainministeriö seuraa tilannetta omien vastuualueidensa näkökulmasta. Valtiovarainministeriö muun muassa
- arvioi Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia Suomen talouteen ja tekee toimenpide-ehdotuksia
- turvaa julkisen hallinnon ICT-infrastruktuuria ja digitaalisia palveluita
- turvaa rahoitusjärjestelmän toimintaa
- antaa asiantuntija-apua muille ministeriöille ja koordinoi hallinnonalansa toimintaa.
Ulkoministeriö on toimivaltainen viranomainen pakotteiden toimeenpanoon liittyvässä viestinnässä, ja ulkoministeriön sivuille on kerätty paljon pakotteisiin liittyvää tietoa. Tulli puolestaan vastaa vientipakotteiden valvonnasta.
Täydennämme ajankohtaisia tietoja tälle sivulle säännöllisesti.
Ulkoministeriö vastaa talouspakotteiden toimeenpanosta ja siihen liittyvästä viestinnästä. Ulkoministeriön verkkosivuille on kerätty paljon pakotteisiin liittyvää tietoa. Valtionvarainministeriön hallinnonalalta Tulli vastaa vientipakotteiden valvonnasta.
Valtiovarainministeriön rooli pakoteasioissa on toistaiseksi tuottaa arvioita niiden talousvaikutuksista ja tehdä toimenpidearvioita.
Ulkoministeriön pakotesivut
Tullin Ukraina-koontisivu
Suomen Pankin Ukraina-koontisivu
Pakotteet ja julkiset hankinnat
Valtiovarainministeriö suosittelee, että virastojen ja laitosten tuleviin tarjouspyyntöihin lisätään toimittajan vakuutus siitä, etteivät pakotteet koske sitä tai sen omistajia. Lisäksi valtiovarainministeriö suosittelee, että tarjouspyynnön yhteydessä käytettäviin sopimusehtoihin lisätään pakotteet huomioivat ehdot. Ministeriö on tehnyt julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin muutoksen, jonka mukaan hankintasopimus voidaan jatkossa irtisanoa välittömästi, jos yritykseen kohdistuu pakote.
Valtiovarainministeriö seuraa jatkuvasti Ukrainan sodan vaikutuksia valtion hankintoihin.
Julkisten hankintojen neuvontayksikön ohjeistus – sodan vaikutukset hankintasopimuksiin
Usein kysyttyjä kysymyksiä Venäjän vastaisista pakotteista julkisissa hankinnoissa Euroopan komission verkkosivuilla (englanniksi), päivitetty 26.8.2022
Euroopan komission vastauksia Venäjä-pakotteisiin ja julkisiin hankintoihin liittyviin
kysymyksiin (englanniksi)
Rahoitusjärjestelmän mahdollisimman vakaa toiminta ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rahoitusmarkkinapalvelujen jatkuvuus turvataan kaikissa olosuhteissa tehokkaalla valvonnalla, sääntelyllä ja ylläpitämällä kriisinhallintavalmiutta. Välttämättömien rahoitusmarkkinapalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on olemassa kansallinen toimintamalli ja tarvittavat kansalliset varajärjestelmät.
Rahoitusmarkkinoiden sääntely on EU:ssa laajasti yhdenmukaistettu, ja useimmat Suomen kansalliset säädökset perustuvat EU-sääntelyyn. Keskeistä ministeriön toiminnassa myös poikkeustilanteessa on vaikuttaa ennakoivasti rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn EU-valmisteluun.
Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin, jossa toimivalta luottolaitosten vakavaraisuuden valvonnassa ja taloudellisten kriisitilanteiden hallinnassa on siirretty EU:n yhteiselle pankkivalvontamekanismille ja yhteiselle kriisinratkaisumekanismille. Näiden osana Suomessa toimii Finanssivalvonta ja valtionvarainministeriön alaisuuteen kuuluva Rahoitusvakausvirasto.
Ministeriön vastuulla oleva rahoitusmarkkinoiden sääntely koskee esimerkiksi
- rahoituspalveluja tarjoavien yritysten kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden toimintaa
- maksu- ja selvitysjärjestelmiä
- arvopaperi- ja johdannaiskauppaa
- arvo-osuusjärjestelmää
- rahoitusmarkkinoiden valvontaa
- rahanpesun estämistä rahoitusmarkkinoilla
- rahoitusmarkkinasääntelyn seuraamusjärjestelmää
- kriisinratkaisua sekä
- raha- ja keskuspankkijärjestelmää.
Sodan kulun ennustaminen on vaikeaa, ja siksi myös sodan vaikutuksia talouteen on vaikea arvioida. Erilaisia skenaarioita sodan kulusta on kuitenkin mahdollista luonnostella ja skenaarioiden avulla hahmotella sodan ja pakotteiden vaikutuksia talouteen.
Lisäksi voidaan tunnistaa kanavat, joita pitkin sota ja pakotteet vaikuttavat talouteen. Näitä ovat
- raaka-aineiden ja energian hinta ja saatavuus Venäjältä
- muiden tavaroiden vienti Venäjälle ja tuonti Venäjältä
- kuluttajien ja yrittäjien luottamus, mukaan lukien Suomen maariski
- pankki- ja vakuutusmarkkinat, rahoituksen saatavuus ja hinta sekä pankkien altistuminen Venäjän riskeille.
Kun arvioidaan sodan ja pakotteiden vaikutuksia Suomeen, on ensin syytä arvioida, mitkä ovat niiden vaikutukset Venäjään ja Suomen kauppakumppaneihin. Sen jälkeen voidaan arvioida sekä suorat että epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen.
Skenaariot tukevat talousvaikutusten arviointia
Sodan talousvaikutukset riippuvat sodan kestosta ja laajuudesta. Valtiovarainministeriön perusskenaarion lähtökohtaoletus on, että aktiivinen sota kestää rajallisen ajan eikä se laajene lähialueelle. Energian tuonti Venäjältä Eurooppaan jatkuu. Tässä tilanteessa Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna mutta ei kuitenkaan pysähdy eikä talous joudu taantumaan. Perusskenaario on lähellä sitä, minkä on jo nähty tapahtuneen.
Perusskenaarion päälle voidaan rakentaa muita skenaarioita, joissa talouden pakotteet tai sota laajenevat. Ensimmäisiä askeleita erityisesti talouden pakotteiden, nimenomaan Venäjän vastatoimien, laajenemisesta on jo nähty. Venäjän mahdollisten vastatoimien vaikutuksia on kuitenkin vielä ennenaikaista arvioida. Näissä skenaarioissa vaikutukset Suomen talouteen ja julkiseen talouteen ovat edellä kuvattua suuremmat.
Lisäksi tarvitaan arvioita siitä, miten sodan pitkittyminen ja laajeneminen vaikuttavat Ukrainaan yhtäältä pakolaisuuden ja Ukrainan edellyttämän tuen ja toisaalta mahdollisten tuotannon ongelmia takia. Vaikka Ukraina on taloudellisesta näkökulmasta pieni maa, häiriöt Ukrainassa heijastuvat myös Eurooppaan pakolaisuuden, kasvavan tuen tarpeen ja tuotantoketjun häiriöiden kautta.
Vaikutukset julkiseen talouteen
Julkiseen talouteen kohdistuu suurempi paine, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuvat. Työttömyys kasvaa sitä enemmän mitä syvemmälle ja laajemmalle konflikti laajenee. Tarpeet kasvattaa eräitä julkisia menoja lisäävät painetta julkiseen talouteen.
Julkinen hallinto on varautunut häiriötilanteisiin, ja sitä varten on tehty jo pitkään töitä. Yhteistä tilannekuvaa kootaan eri viranomaisten kesken. Valtiovarainministeriö vastaa osaltaan julkisen hallinnon varautumisen koordinoinnista.
Varautuminen on Suomessa laajapohjaista ja viranomaisten sekä elinkeinoelämän vastuulla. Valtiovarainministeriö keskittyy valtion viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden toimiin. Kullakin viranomaisella on laissa säädetty tehtävä varautua ja turvata kansalaisten oikeudet kaikissa tilanteissa. Viranomaiset tarkistavat laaditut suunnitelmat erilaisten skenaarioiden pohjalta ja useat viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, koska varautuminen on kansallinen asia.
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat laajasti vastuussa omasta varautumisestaan. Ne vastaavat varautumisesta arjen häiriötilanteisiin, kuten vesihuollon ja energiajakelun varmistamisesta. Aluehallintoviranomaiset vastaavat varautumisen yhteensovittamisesta alueillaan.
Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä valmistelee julkisen hallinnon varautumisen tilannekuvaa ja arvioi tarvittavia kehittämistoimia.
Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä
Kyberturvallisuuden johtamisesta vastaa valtioneuvosto. Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon ICT-asioista sekä julkisten palveluiden tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta. Ministeriö tukee muun muassa palvelutuotannon ja julkisen hallinnon varautumisen kehittämistä ja ylläpitoa. Kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Kyberturvallisuuskeskus.
Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä vastaa kyberturvallisuudesta ja julkisen hallinnon varautumisesta
Ministerityöryhmä tekee tarvittavat poliittiset linjaukset toimista, joilla taataan yhteiskunnan toimintakyky ja digitaalinen toimintaympäristö kyberhäiriöissä ja kybervaikuttamisessa. Se tekee myös päätökset julkisen hallinnon varautumisesta tilanteessa, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Valtioneuvosto lisäsi tämän ministerityöryhmän tehtäväksi 10. maaliskuuta 2022.
Varautuminen valtiovarainministeriön hallinnonalalla
Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvat Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Digi- ja väestötietovirasto. Valtorin tehtävänä on varmistaa, että sen vastuulla olevien palveluiden tieto- ja kyberturvallisuus sekä jatkuvuuden ja varautumisen hallinta täyttävät asetut vaatimukset nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaatimusten täyttämiseksi Valtori luo ja edelleen kehittää kyberturvallisuuden osalta kattavan tilannekuvan sekä havainnointikyvykkyyden. Näiden avulla mahdollistetaan nopea reagointi tietoturvatapahtumiin ja häiriötilanteisiin.
Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluita asiakkaiden elämäntapahtumiin. Viraston vastuulla on monia palvelukokonaisuuksia, joiden häiriötön, turvallinen ja sujuva toiminta on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää. Viraston tehtävänä on taata näiden palveluiden toimintavarmuus ja turvallisuus.
Suomessa tieto- ja kyberturvallisuuden varautumisella on pitkät ja toimivat perinteet
Lähes kaikki Ukrainassa viimeisen kymmenen vuoden aikana nähdyt kybertapahtumat on nähty, koettu ja torjuttu myös Suomessa. Tämä on osoitus Suomen kyberturvallisuuden osaamisesta ja varautumisen tasosta. Venäjän hyökkäykseen Ukrainan osalta vaihdamme jatkuvasti tietoa eri viranomaisten kesken kotimaassa sekä kansainvälisesti.
Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä