Pääomamarkkinat

Pääomamarkkinoiden toiminta

Pääomamarkkinoiden kautta yritykset ja eräät julkisyhteisöt saavat toimintaansa varten pääomaa sekä rahoitusta ja ylläpitävät toimintansa vaatimaa pääoma- ja rahoitusrakennetta.

Pääomaa ja rahoitusta tarvitsevat laskevat liikkeeseen arvopaperimarkkinoilla rahoitusvälineitä, kuten osakkeita ja joukkovelkakirjoja sekä tekevät joukkorahoituksen kautta myös muita lainasopimuksia. Sijoittajat, kuten sijoitusrahastot, yritykset ja muut yhteisöt sekä kotitaloudet, joilla on varoja sijoitettaviksi, ostavat rahoitusvälineitä liikkeeseenlaskijoilta tai markkinoilta tai myöntävät lainoja taikka hankkivat arvopapereita joukkorahoitusalustalta. Arvopaperimarkkinoilla kaupan olevia rahoitusvälineitä vaihdetaan liikkeeseenlaskun jälkeen jälkimarkkinoilla, joilla pääoman tarve ja ylijäämä kohtaavat. Arvopaperimarkkinoiden toiminnassa markkinapaikoilla ja niiden ylläpitäjillä sekä sijoituspalvelun tarjoajilla on keskeinen rooli. Sijoituspalvelun tarjoajat välittävät rahoitusta, neuvovat liikkeeseenlaskijoita ja sijoittajia sekä toimivat näiden lukuun. Niitä sijoittajia, joita valvotaan lakiin perustuen, kuten rahastoyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä, koskee erityislainsäädäntö. Esimerkkinä tästä on kyseisten sijoittajien sijoitustoimintaa ja tiedonantovelvollisuuksia koskeva sääntely.

Arvopaperimarkkinoiden toiminta on kattavasti säänneltyä. Useimmat Suomen lait ja asetukset perustuvat EU-sääntelyyn. Lisäksi arvopaperimarkkinoita ja markkinoilla toimivia koskevat useat EU-säädökset, joita sovelletaan suoraan, ilman kansallista täytäntöönpanoa. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset (ESMA ja EBA) antavat EU-sääntelyyn liittyviä ohjeita ja tulkitsevat niitä laatimalla kysymyksiä ja vastauksia. Myös Euroopan komissio julkistaa kysymyksiä ja vastauksia.

Tiedonantovelvollisuus markkinoilla

Arvopaperimarkkinoiden toimijoita koskevat useat tiedonantovelvollisuudet, joista säädetään muun muassa arvopaperimarkkinalaissa (746/2012). Niiden avulla ylläpidetään sijoittajien luottamusta markkinoiden toimintaan, markkinoiden avoimuutta ja tasapuolisuutta sekä estetään markkinoiden väärinkäyttöä. Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuudella pyritään varmistamaan, että sijoittajien saatavilla ovat arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavat tiedot. Kun arvopaperia tarjotaan yleisölle, sijoittamista harkitseville on annettava sijoituspäätöstä varten tarpeelliset tiedot. Liikkeeseenlaskun ja arvopaperin markkinoille tulon jälkeen liikkeeseenlaskijan on annettava sijoittajille tietoa ns. jatkuvan tiedonantovelvollisuuden mukaisesti arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista. Sen on lisäksi julkistettava ns. säännöllisen tiedonantovelvollisuuden mukaisesti tilinpäätös, toimintakertomus ja puolivuosikatsaus. Sijoittajaa, jolla on huomattava omistus- tai ääniosuus listayhtiöstä, koskee lisäksi ilmoitusvelvollisuus (ns. liputusvelvollisuus) omistuksestaan. Sijoittajaa ja liikkeeseenlaskijaa koskevat myös tietyt velvollisuudet, kun listayhtiöstä tehdään julkinen ostotarjous.

Kirjanpito- ja tilinpäätössääntely ohjaavat arvopaperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta ja sen taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Listayhtiöiden tilintarkastusta ja hyvää hallinnointia (ns. corporate governance) koskeva sääntely, itsesääntely ja käytännöt vaikuttavat myös keskeisesti arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Markkinoiden väärinkäyttö

Luottamusta markkinoiden puolueettomaan ja tehokkaaseen toimintaan pyritään ylläpitämään säännöksillä markkinoiden väärinkäytöstä.

Niillä tarkoitetaan ennen kaikkea markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa ja -direktiivissä säänneltyjä sisäpiirisäännöksiä, markkinoiden manipulointia koskevia kieltoja sekä pörssiyhtiöiden jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Lisäksi markkinoiden väärinkäyttösääntelyyn sisältyvät esimerkiksi epäilyttäviä liiketoimia koskevat raportointivelvollisuudet ja sijoitussuosituksia koskevat säännökset. Sääntelyllä pyritään ennaltaehkäisyn lisäksi turvaamaan riittävän vakavat seuraamukset säännöksiä rikottaessa. Markkinoiden väärinkäytöstä voi aiheutua joko hallinnollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia. Katso laajemmin rahoitusmarkkinoilla sovellettavasta seuraamusjärjestelmästä valtiovarainministeriön sivuilta osiossa seuraamusjärjestelmä.

Sivun yhteyshenkilöt:

Janne Häyrynen, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö

Vili Kauramäki, hallitussihteeri

[email protected]
 

Sijoittaminen palveluna

Sijoituspalvelun tarjoamista ja sijoituspalveluyrityksiä säännellään sijoituspalvelulaissa (747/2012) (Sijoituspalvelulaki (747/2012) Finlexissä). Sijoituspalvelujen tarjoaminen edellyttää toimilupaa. Luottolaitokset saavat kuitenkin tarjota sijoituspalveluja omalla luottolaitostoimiluvalla ilmoittamalla siitä Finanssivalvonnalle. Rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat myös tarjota laissa säädettyjä sijoituspalveluja toimilupaansa erikseen kirjatun mukaisesti.

Rahastoyhtiön toimiluvasta, sijoitusrahastojen hoitamisesta ja asiakkaalle annettavista tiedoista sekä sijoitusrahaston sääntöihin otettavista määräyksistä merkintöjen ja lunastusten hoitamiseksi säädetään sijoitusrahastolaissa (213/2019) (Sijoitusrahastolaki (213/2019) Finlexissä). Vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvasta tai rekisteröinnistä sekä vaihtoehtorahastojen hoitamisesta ja asiakkaalle annettavista tiedoista säädetään laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014) (Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014) Finlexissä).

Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta säännellään EU:n joukkorahoitusasetuksessa (EU 2020/1503) ja laissa joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta (203/2022). Näissä säädetään erityisesti sähköisen joukkorahoitusalustan kautta tapahtuvasta laina- ja sijoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta. Euroopan laajuisen sääntelyn tavoitteena on mahdollistaan joukkorahoituspalvelun tarjoaminen myös rajat ylittävästi. Joukkorahoituspalvelun tarjoaminen edellyttää toimilupaa. Tällaista toimilupaa voivat hakea myös esimerkiksi luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat ja maksupalveluntarjoajat.

Sivun yhteyshenkilöt:

Paula Kirppu, lainsäädäntöneuvos

Anu Ranta, lainsäädäntöneuvos

[email protected]
 

Kestävä rahoitus

Kestävyystekijöitä painotetaan entistä enemmän sijoituspäätöksissä ja -poliitikoissa. Lisäksi rahoitusmarkkinoilla on havahduttu riskeihin, jotka nousevat ilmastonmuutoksesta, ympäristöstä, yhteiskunnasta ja sosiaalisesta vastuusta. Keskusteluun ovat nousseet ns. ESG-tekijät eli näkökulmat, jotka huomioivat ympäristön, sosiaalisen ja hyvän hallinnon ulottuvuudet (environmental, social and governmental factors).

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvitaan myös rahoitusta. Yksinään julkinen pääoma ei riitä rahoittamaan tarvittavia ilmastotoimia. Lisäksi covid-19-pandemia on nostanut kestävän rahoituksen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen puoleen liittyviä näkökantoja entistä vahvemmin esille. Kestävällä rahoituksella pyritään tukemaan kestävää talouskasvua ja myös ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimenpiteitä.

EU:ssa on valmisteltu ja valmistellaan erilaisia kestävään rahoitukseen liittyviä toimia, kuten lainsäädäntöehdotuksia. Lisätietoja EU:n kestävän rahoituksen aloitteista, kuten EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta löytyy Euroopan komission kestävän rahoituksen sivuilta.

Sivun yhteyshenkilö:

Milla Kouri, neuvotteleva virkamies

[email protected]