Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa suureksi osaksi EU-sääntelyyn. Jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään, millaisia hallinnollisia seuraamuksia määrätään silloin kun rikotaan joko suoraan sovellettavia EU-asetusten säännöksiä tai EU-direktiivien pohjalta laadittuja kansallisia säännöksiä.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää hallinnollisten seuraamusten sijasta rikosoikeudellisista seuraamuksista. Vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten säätäminen on jätetty pääsääntöisesti jäsenvaltioiden itse harkittavaksi.

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa EU-säädösten mukaisesti laajaan hallinnollisten seuraamusten soveltamisalaan. Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut voivat olla oikeushenkilöiden osalta enimmillään 15 % konsernin liikevaihdosta ja luonnollisten henkilöiden osalta 5 miljoonaa euroa.

Hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan määräämistä seuraamuksista voi valittaa Helsingin hallinto-oikeudelle.

Tietyt vakavimmat teot ja laiminlyönnit on myös kriminalisoitu joko rahoitusmarkkinalainsäädännössä tai rikoslaissa. Esimerkiksi rikoslain 51 luku sisältää säännökset sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, kurssin vääristämisestä sekä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Useisiin rahoitusmarkkinasäännöksiin sisältyy myös omat vahingonkorvaussäännökset.

Yhteystiedot

Janne Häyrynen, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö 
valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinaosasto / RMO, Pääomamarkkinat-yksikkö (POM) 0295530346