Eurokriisi 2010–2018

Eurokriisiksi kutsutaan vuosien 2010–2018 ajanjaksoa, jonka aikana viisi euroalueen maata ajautui talousvaikeuksiin ja joutui hakemaan rahoitustukea muilta euroalueen mailta ja EU:lta. Lisäksi useiden muidenkin euromaiden rahoituskustannukset nousivat voimakkaasti markkinoilla vallinneen epäluottamuksen vuoksi.

Euroalueen uskottavuuden ja vakauden palauttaminen edellytti uudenlaisia toimia rahapolitiikan virityksessä, finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisessa ja kriisinhallintavälineiden kehittämisessä.

Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Kyproksen ohjelmat olivat täysimittaisia talouden sopeutusohjelmia, jotka sisälsivät myös merkittäviä määriä pankeille kohdistettua tukea. Espanjan rahoitustukiohjelma sen sijaan oli kohdennettu vain pankkien tukemiseen. Kaikki viisi maata ajautuivat kriisiin eri tavoin ja hieman eri syistä.

Kreikka

Kreikalle myönnettiin yhtensä kolme rahoitustukiohjelmaa vuosina 2010, 2012 ja 2015.

Kreikan ensimmäisestä ohjelmasta sovittiin toukokuussa 2010. Ohjelma keskeytettiin 2011. Euromaat maksoivat kahdenvälisinä lainoina Kreikalle 52,9 miljardia euroa ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 20,1 miljardia euroa. Alkuperäisestä 110 miljardin euron kokonaissummasta jäi maksamatta 37 miljardia euroa. Kreikka aloitti lainojen takaisinmaksun sovitusti kesäkuussa 2020, ja viimeinen maksuerä erääntyy vuonna 2041. 

Heinäkuussa 2011 tehtiin periaatepäätös Kreikan toisesta ohjelmasta, joka lopulta hyväksyttiin euroryhmässä maaliskuussa 2012. Toinen ohjelma päättyi kesäkuun lopussa 2015. Kreikalle maksettiin rahoitustukea Euroopan rahoitusvakausvälineestä 130,9 miljardia euroa.  Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) rahoitustukea jäi maksamatta 12,7 miljardia euroa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) osuudeksi sovittiin noin 28 miljardia euroa, josta jäi maksamatta noin 17 miljardia euroa. Kreikan ERVV-lainojen lyhennykset ajoittuvat vuosille 2023–2070.

Elokuussa 2015 sovittiin Kreikan kolmannesta ohjelmasta. Rahoitustuen suuruus oli enintään 86 miljardia euroa, ja se toteutettiin Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Ohjelma päättyi elokuussa 2018, ja siitä maksettiin rahoitustukea yhteensä 61,9 miljardia euroa. Kreikka maksoi helmikuussa 2017 lainaa takaisin 2 miljardia euroa. Ohjelmasta jäi maksamatta 24 miljardia euroa. IMF teki heinäkuussa 2017 periaatepäätöksen uudesta 1,6 miljardin euron ohjelmasta, mutta ohjelmaa ei aktivoitu. Kreikan EVM-lainojen lyhennykset tapahtuvat vuosina 2034–2060.

Kypros

Kyprokselle myönnettiin enintään 10 miljardin euron rahoitustukiohjelma huhtikuussa 2013. Kansainvälisen valuuttarahaston osuus ohjelmasta oli noin 1 miljardia euroa. Ohjelma päättyi maaliskuussa 2016. Kyprokselle maksettiin tukea yhteensä 7,3 miljardia euroa. EVM-rahoitustukea jäi maksamatta 2,7 miljardia euroa. Kyproksen EVM-lainanlyhennykset sijoittuvat vuosille 2025–2031.

Portugali

Portugalille myönnettiin toukokuussa 2011 rahoitustukea 78 miljardia euroa ERVV:stä, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) ja IMF:stä, kunkin osuus oli 26 miljardia euroa. Rahoitustukiohjelma päättyi toukokuussa 2014. Portugali nosti tukea 76 miljardia euroa. Portugalin ERVV-lainojen lyhennykset sijoittuvat vuosille 2025–2040.

Irlanti

Irlannille myönnettiin 67,5 miljardin euron suuruinen rahoitustukiohjelma ERVV:stä ja ERVM:stä joulukuussa 2010. ERVV maksoi rahoitustukea 17,7 miljardia euroa, ERVM 22,5 miljardia euroa, IMF 22,5 miljardia euroa, Britannia 3,8 miljardia euroa, Ruotsi 0,6 miljardia euroa ja Tanska 0,4 miljardia euroa. Irlanti irtautui tukiohjelmasta vuoden 2013 lopussa ja siirtyi ohjelman jälkeiseen valvontaan. Irlannin lainanlyhennykset ERVV:lle ajoittuvat vuosille 2029–2042.

Espanja

Espanjalle myönnettiin heinäkuussa 2012 rahoitustukea rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi enintään 100 miljardia euroa. Espanjan ohjelma oli kestoltaan 18 kuukautta. Espanja irtautui tukiohjelmasta vuoden 2013 lopussa ja siirtyi ohjelman jälkeisen valvonnan piiriin. Espanja nosti tukea 41,3 miljardia euroa ja on maksanut tukea etuajassa takaisin noin 17 miljardia euroa. Espanjan EVM-lainojen lyhennykset tapahtuvat vuosina 2022–2027.

Lainaehdot ja tehdyt päätökset lainaehtojen muutoksista

Kreikan, Irlannin ja Portugalin ERVV-ohjelmien lainaehtoihin on tehty huojennuksia ohjelmien myöntämisen jälkeen. Vuosina 2011–2012 näiden ohjelmien osalta on sovittu 10 vuoden lyhennysvapaasta jaksosta. Lainojen painotettuja keskimääräisiä laina-aikoja pidennettiin Irlannin ja Portugalin osalta 21 vuoteen ja Kreikan osalta 32,5 vuoteen. Lisäksi sovittiin, että Kreikan ERVV-lainojen korot pääomitetaan 10 vuotta. Kreikan ERVV-lainojen lyhennykset alkavat vuonna 2023, Portugalin 2025 ja Irlannin 2029. Korot alennettiin vastaamaan ERVV:n varainhankintakustannuksia.

Kreikan kolmannesta ohjelmasta sovittaessa euromaat sitoutuivat tarkastelemaan Kreikan velkaehtoihin tehtäviä lisähuojennuksia, jos ne ovat tarpeen ja Kreikka on toteuttanut ohjelmaa sovitusti. Euroryhmä pääsi sopuun Kreikalle myönnettävistä ERVV-lainojen velkaehtojen huojennuksista kolmessa osassa vuosina 2016–2018.

Toimet oli jaettu lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin. Keskipitkän aikavälin velkahelpotustoimet saatiin päätökseen joulukuussa 2022. Toimien toteuttamisen ehdoksi oli asetettu, että ne ovat tarpeen velkakestävyyden turvaamiseksi, Kreikka toteuttaa uudistuksia sovitusti ja maa saavuttaa ohjelmassa sovitut perusylijäämätavoitteet. 

Euroryhmä sopi erityisesti seuraavista toimista:

• ERVV-lainan yhdessä lainaerässä oleva korotettu korkomarginaali poistetaan, aluksi ehdollisuuteen sidottuna puolivuosittain. Joulukuussa 2022 euroryhmä totesi ehtojen täyttyneen sille, että korotettu korkomarginaali poistetaan pysyvästi lainaerien erääntymiseen asti eli vuoteen 2049 asti. Toimi vähensi Kreikan korkomenoja yhteensä 7,3 miljardilla eurolla.
• Euromaiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien Kreikan valtion velkakirjojen tuottojen tuloutusta Kreikalle jatketaan, jos Kreikka etenee talousuudistusten jatkamisessa sovitusti. Suomen osuus tuloutuksista vuosina 2019–2027 on 58,7 miljoonaa euroa.
• Kreikan ERVV-lainojen painotettua keskimääräistä laina-aikaa pidennettiin 10 vuodella 42,5 vuoteen. Kreikan ERVV-lainojen lainanlyhennysten ja korkojen maksun aloittamista lykättiin 10 vuotta lisää aiemman 10 vuoden lyhennysvapaan lisäksi. Euroryhmän sopimat toimet kohdistuivat noin 96,4 miljardin euron osuuteen Kreikan ERVV-lainojen 130,9 miljardin euron kokonaismäärästä. Kreikka aloittaa lainanlyhennykset järjestelyn ulkopuolelle jääneestä 34,6 miljardin euron erityislainaosuudesta vuonna 2023.
• Euroryhmä sopi lisäksi, että mahdollisista jatkotoimista päätetään tarvittaessa myöhemmin, viimeistään vuonna 2032, jolloin vuonna 2018 pidennettyjen ERVV-lainojen lyhennysvapaa jakso päättyy.

Aikajana

2008

• 15.9. Lehman Brothers -investointipankki hakeutuu konkurssiin.
• 7.10. päätös EU:n periaatteista kansainvälisen talouskriisin torjumiseksi ja rahoitusvakauden turvaamiseksi.
• 12.10. euroryhmän maiden ensimmäinen huippukokous: poliittinen päätös toimista euromaiden talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi.

2009

• Lokakuussa Kreikan velka- ja budjettitilastoja koskevat epäselvyydet tulevat ilmi.

2010

• 18.3. Kreikan pääministeri pyytää EU:n päämiehiltä valmiustilalainaa.
• 2.5. eurohuippukokouksen poliittinen päätös Kreikan ensimmäisestä rahoitustukiohjelmasta (euromaiden kahdenväliset lainat, IMF).
• 9.–10.5. EU:n talous- ja  rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän poliittiset päätökset perustaa Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja EU-budjettiin perustuva Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM.
• 14.5. EKP:n SMP-arvopaperimarkkinaohjelma tulee voimaan.
• 28.11. euroryhmän poliittinen päätös rahoitustukiohjelmasta Irlannille (ERVV/ERVM, IMF, Ruotsin, Britannian ja Tanskan kahdenväliset lainat).
• 16.–17.12. Eurooppa-neuvoston periaatepäätös Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta ja EU:n perussopimuksen muuttamisesta yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä noudattaen.

2011

• 16.5. poliittinen päätös rahoitustukiohjelmasta Portugalille.
• 21.7. poliittinen päätös Kreikan, Portugalin ja Irlannin lainaehtojen muuttamisesta.

2012

• 28.2. velkajärjestelyllä leikataan Kreikan velkaa yksityisille sijoittajille 107 miljardia euroa.
• 14.3. euroryhmän päätös Kreikan toisesta rahoitustukiohjelmasta (ERVV), johon osallistuu myös IMF.
• 29.6. eurohuippukokouksen periaatepäätös pankkiunionin perustamisesta mukaan lukien yhteisen pankkivalvonnan ja pankkien suoran pääomittamisen EVM:stä.
• 21.7. euroryhmän päätös rahoitustukiohjelman myöntämisestä Espanjalle pankkijärjestelmän tervehdyttämiseksi (aluksi ERVV:n kautta, sittemmin EVM).
• 2.8. EKP ilmoittaa velkakirjojen OMT-osto-ohjelmasta.
• 8.10. EVM aloittaa virallisesti toimintansa.
• 26.11. euroryhmän päätös Kreikan lainaehtojen lisähuojennuksista (kahdenvälisten ja ERVV-lainojen laina-ajan pidennys, ERVV-lainojen korkojenmaksun lykkäys 10 vuodella, korkojen alennus; euroalueen maat sitoutuivat siirtämään Kreikalle kansallisten keskuspankkiensa SMP-tuotot sulkutilille velanhoitoa varten).

2013

• 24.4. euroryhmän poliittinen päätös Kyproksen rahoitustukiohjelmasta (EVM, IMF).
• 8.12. Irlannin rahoitustukiohjelma päättyy.
• 31.12. Espanjan rahoitustukiohjelma pankkijärjestelmän tervehdyttämiseksi päättyy.

2014

• 17.5. Portugali irtautuu rahoitustukiohjelmasta etuajassa.
• 9.12. Euroryhmän poliittinen päätös Kreikan toisen ohjelman pidentämisestä 28.2.2015 saakka

2015

• 20.2. euroryhmän poliittinen päätös Kreikan toisen ohjelman pidentämisestä 30.6.2015 saakka.
• 26.6. Kreikan toisen rahoitustukiohjelman loppuun saattamista koskevat neuvottelut päättyvät Kreikan hylätessä velkojien ehdotuksen.
• 27.6. euroryhmä hylkää Kreikan pyytämän toisen ohjelman kolmannen pidennyksen.
• 30.6. Kreikan toinen rahoitustukiohjelma päättyy. Ohjelmasta jää maksamatta noin 38 miljardia euroa (euromaat ja IMF). Kreikka ei pysty maksamaan IMF:n lainoja takaisin. Kreikka pyytää uudestaan toisen ohjelman pidennystä ja uutta kaksivuotista EVM-lainaohjelmaa. Euroryhmä toteaa uudestaan, ettei toisen ohjelman pidennykselle ole edellytyksiä.
• 7.7. euroryhmä toteaa Kreikan toisen ohjelman rauenneen ja katsoo että edellytyksiä Kreikan EVM:lle esittämän pyynnön tarkastelemiseksi ei ole.
• 8.7. Kreikka pyytää uutta kolmevuotista EVM-ohjelmaa.
• 12.7. eurohuippukokouksen linjaus ennakkoehdoista uutta ohjelmaa koskevien neuvottelujen aloittamisesta.
• 16.7. euroryhmä tekee poliittisen periaatepäätöksen ohjelmaneuvotteluiden aloittamisesta.
• 17.7. EU-maiden kesken sovitaan 7,2 miljardin euron niin sanotun siltalainan myöntämisestä ERVM:stä Kreikalle kolmeksi kuukaudeksi Kreikan maksukyvyttömyyden välttämiseksi, kunnes ohjelmaneuvottelut saadaan päätökseen.
• 14.8. euroryhmä tekee poliittisen päätöksen kolmivuotisesta EVM:n lainaohjelmasta Kreikalle. Ohjelman suuruus on enintään 86 miljardia euroa.

2016

• 31.3. Kyproksen rahoitustukiohjelma päättyy.

2017

• 20.7. IMF tekee periaatepäätöksen Kreikalle myönnettävästä 1,6 miljardin euron rahoitustukiohjelmasta.

2018

• 21.6. euroryhmän päätös Kreikan ohjelman päättymisen yhteydessä maalle myönnettävistä velkaehtojen huojennuksista (SMP-tuottojen palautuksen jatkaminen, ERVV-lainojen laina-aikojen ja lyhennysvapaan pidentäminen 10 vuodella, erään korotetun korkomarginaalin poisto).
• 20.8. Kreikan kolmas rahoitustukiohjelma päättyy. Maa asetetaan tiukennettuun valvontaan.

2022

• 20.8. Kreikan tiukennettu valvonta päättyy ja maa siirtyy tavanomaiseen ohjelman jälkeiseen valvontaan, kunnes 75 prosenttia sen saamasta rahoitustuesta on maksettu.
• 5.12. Kreikalle vuonna 2018 sovittujen velkaehtojen huojennusten edellyttämä ehdollisuus ja keskipitkän aikavälin velkaehtojen toteutus saatetaan päätökseen.

Euroopan vakausmekanismin sivut