Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa palveluverkolla tarkoitetaan kaikkien valtion viranomaisten käyntiasiakaspalvelua varten olemassa olevia toimipisteitä ja niiden kokonaisuutta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa esimerkiksi verotoimistojen, Maanmittauslaitoksen tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteiden, Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen, jne. luomaa toimipisteiden verkostoa, joissa asiakkaan on mahdollista asioida fyysisesti paikan päällä viranomaisten palveluita tarvitessaan. Palveluverkko ei tässä yhteydessä pidä sisällään esimerkiksi terveyskeskuksia, päiväkoteja tai kouluja tai viranomaisten käyttösidonnaisia toimitiloja, kuten esimerkiksi vankiloita ja museoita.
Palvelu- ja verkkouudistuksen käynnistyessä valtion viranomaiskohtainen palveluverkko koostui noin 700 palvelupisteestä ja noin 200 yhteisestä asiointipisteestä.
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on uudistaa palveluverkkoa siten, että se vuoteen 2030 mennessä rakentuu viranomaiskohtaisen palveluverkon sijaan yhteisestä Suomi-pisteiden verkostosta, joissa on saatavilla niin valtion, kunnan kuin soveltuvin osin myös hyvinvointialueiden palveluja.
Selvitys: Kohti julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalveluverkostoa 2030
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää toimistotiloja, koska työnteon tapoihin liittyvät muutokset, kuten monipaikkainen työ, etätyö ja palvelujen digitalisaatio, vaikuttavat tiloihin liittyviin tarpeisiin merkittävästi. Toteuttamalla yhteiskäyttöisiä tiloja eli yhteisiä työympäristöjä (YTY) mahdollistetaan toimistotilojen vähentäminen.
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksella toimeenpannaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksyttyä valtion toimitilastrategiaa. Strategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä valtion henkilöstöstä 25 % työskentelee yhteisissä työympäristöissä. Toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 htm²/henkilötyövuosi, ja tätä tavoitetta sovelletaan uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa ottaen huomioon hallinnonalakohtaisia erityspiirteitä ja etä- ja läsnätyön suhde. Jo toteutettujen yhteisten työympäristöjen ja niissä mitattujen käyttöasteiden perusteella tilatehokkuustavoitetta on tästä tiukennettu. Käynnistyvissä yhteisten työympäristöjen toimitilahankkeissa tavoitellaan 4‒6 m2/htv toimistotilatehokkuutta.
Yhteiset työympäristöt ovat työnteon paikkoja, joissa työskentelee useita eri virastoja ja joissa tilat ja niihin liittyvät palvelut ovat virastojen yhteisessä käytössä. Lisäksi yhteisissä työympäristöissä on viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja, yhteisiä rooleja ja yhteistyön rakenteita sekä pelisääntöjä Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa on laadittu yhteisten työympäristöjen konsepti, jonka mukaisesti kaikki yhteiset työympäristöt toteutetaan. Konseptia on kehitetty yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Valtorin ja uudistuksessa mukana olevien viranomaisten kanssa.
Uudistuksen tekee tarpeelliseksi 2020-luvun merkittävät yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten sähköisten palvelujen tarjonnan ja käytön lisääntyminen ja siitä johtuva käyntiasiointimäärien merkittävä vähentyminen, väestön keskittyminen kaupunkikeskusten yhteyteen, paikkariippumattoman työn lisääntyminen ja niukkenevat taloudelliset resurssit. Näiden yhteiskunnallisten muutosten vuoksi käyntiasioinnin palveluverkkoa ja toimitilaverkkoa on kehitettävä, sillä niiden ylläpitäminen tulevaisuudessa nykyisenkaltaisena ei ole taloudellisesti, ekologisesti eikä asiakastarpeen tai työnteon tapojen muutosten näkökulmasta kestävää. Uudistuksella turvataan käyntiasiointipalveluiden yhdenvertainen saanti valtakunnallisesti.
Sähköinen asiointi on entistä useammalle ensisijainen tapa asioida julkisen hallinnon kanssa ja tämä on myös palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen lähtökohta. Käyntiasioinnin palveluverkkoa koskeva uudistus on tarpeellinen kuitenkin siksi, että käyntiasiointi fyysisesti ja paikan päällä tulee turvata jatkossakin kaikille niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita. Uudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa ihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluita ja parantaa digituen tarjontaa.
Uudistuksen pyrkimyksenä on myös, parantaa käyntiasioinnin palvelukokemusta ja -tasoa. Palveluiden kokoaminen saman katon alle helpottaa asioimista julkisen hallinnon kanssa. Lisäksi palvelutaso paranee, kun eri viranomaisten palvelua voi saada tulevaisuudessa esimerkiksi etäpalvelun välityksellä nykyistä laajemmin. Lisäksi julkisen hallinnon strategia edellyttää koko julkisen hallinnon toiminnan kehittämistä sitten, että hallinto toimii yhdessä ja yhtenäisesti. Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa toimeenpannaan julkisen hallinnon strategiaa.
Valtion viranomaisista uudistuksessa ovat mukana ensisijaisesti aluehallintovirastot, Digi- ja väestötietovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot, Ulosottolaitos, Verohallinto sekä Kela. Kela on mukana uudistuksessa erityisesti Suomi-pisteiden osalta. Paikkakuntakohtaisesti yksittäisten yhteisten työympäristöjen hankkeisiin osallistuu muita siellä toimivia valtion viranomaisia.
Lisäksi palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa tehdään kiinteää yhteistyötä kuntien ja soveltuvin osin hyvinvointialueiden kanssa.
Valtiovarainministeriön käynnistämässä etä- ja –tulkkauspalveluprojektissa on kehitetty ja hankittu viranomaisille yhteinen etä- ja –tulkkauspalvelun järjestelmäympäristö, joka sisältää etäpalvelusovelluksen ja etäpalvelutilan laitteiston.
Etäpalvelulla tarkoitetaan ratkaisua, jolla mahdollistetaan käyntiasiointia vastaava asiointi viranomaisten asiantuntijoiden kanssa kuva- ja ääniyhteydellä. Videoyhteyden lisäksi etäpalveluratkaisu mahdollistaa myös asiakirjojen jakamisen asiakkaan ja asiantuntijan välillä. Etäpalvelua voidaan tarjota vastaavasti kuin muitakin palveluja joko ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta. Etätulkkauspalvelulla tarkoitetaan käyntiasiointia vastaavaa ja videoyhteydellä tapahtuvaa asiointia, jossa asiakkaan tarvitsema tulkki (tai muu kolmas osapuoli, kuten henkilökohtainen avustaja) on mukana video- ja ääniyhteydellä samoin kuin viranomaisen asiantuntija. Etäpalvelua annetaan esteettömässä ja yksityisessä etäpalvelutilassa, joka voi olla huone tai moduuliratkaisu.
Etä- ja tulkkauspalveluratkaisun omistajana toimii vuoden 2025 ajan valtiovarainministeriö, jonka jälkeen omistajuus siirtyy vuodesta 2026 alkaen toimintansa aloittavalle Lupa- ja valvontavirastolle.
Ratkaisua pilotoidaan vuonna 2025 kuuden kuukauden ajan Porvoossa, Imatralla ja Nurmeksessa ja siinä ovat mukana Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Poliisi ja Verohallinto. Lisäksi Aluehallintovirastot on mukana ratkaisun teknisen käytettävyyden testauksessa. Palvelun ensimmäinen tuotantoversio otetaan erillisen päätöksen myötä valtakunnallisesti vaiheittain käyttöön vuosien 2026–2029 aikana. Yhteisen etä- ja –tulkkauspalvelun avulla palvelut voidaan tuoda asiakkaiden lähelle erityisesti YTY-verkoston ulkopuolella olevissa Suomi-pisteissä.
Valtiovarainministeriö on asettanut palvelu- ja toimitilaverkkohankkeen ja johtaa sitä. Hanketta valmistellaan yhteistyössä viranomaisten, Senaatti-kiinteistöjen ja Valtorin kanssa.
Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmät. Ohjausryhmässä ovat edustettuina mukana olevia viranomaisia ohjaavat ministeriöt, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto, Kaupan liitto sekä henkilöstöjärjestöt. Valmisteluryhmän jäseninä ovat muun muassa hankkeessa mukana olevien viranomaisten ja Kuntaliiton edustajat.
Hankkeessa on alatyöryhmiä, jotka valmistelevat hankkeen valtakunnallisia linjauksia esimerkiksi yhteisen asiakaspalveluun ja yhteisiin toimistotiloihin liittyen. Työryhmissä on edustajia hankkeeseen osallistuvista viranomaisista.
Palvelu- ja toimitilaverkon suunnittelua tehdään maakuntakohtaisissa alueellisissa projektiryhmissä vuosien 2021–2026 aikana. Projektiryhmissä on edustus hankkeeseen osallistuvista viranomaisista sekä maakunnan kunnista ja hyvinvointialueelta. Alueelliset projektiryhmät laativat alueellisen suunnitelmat, joissa määritellään yhteisten asiakaspalvelupisteiden ja toimistotilojen maakuntakohtainen tavoitetila vuoteen 2030 ja vaiheistus tavoitteen saavuttamiseksi.
Senaatti-kiinteistöt vastaa konkreettisesti yhteisten työympäristöjen toimitilahankkeiden johtamisesta ja läpiviennistä.
Palvelu- ja toimitilaverkkohankkeessa valmistellaan säädösmuutosta, jolla Suomi-pisteiden verkoston koordinointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät annetaan vuoden 2026 alusta lähtien silloin aloittavalle Lupa- ja valvontavirastolle.
Tavoitteena on, että Suomi-pisteeseen on pääsääntöisesti korkeintaan tunnin ajomatka. Tunnin säteellä Suomi-pisteestä pitäisi lisäksi asua riittävä väestömäärä, jotta asiakkaita olisi riittävästi laadukkaan palvelun takaamiseksi. Palveluverkkokriteerit vahvistetaan hallituskausittain lakisääteisessä Valtion palvelujen saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen valtakunnallisessa suunnitelmassa.
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen edellä kuvaillut kriteerit ohjaavat palveluverkon suunnittelua ja niiden pohjalta alueellisessa maakuntakohtaisessa suunnittelussa määritellään tarkemmin, minne Suomi-pisteet syntyvät.
Tavoitteena on, että kaikista Suomi-pisteistä saa valtion viranomaisten, Kelan ja kuntien asiakaspalvelua. (Katso vastaus kysymykseen Mitä valtion viranomaisia uudistus koskee.)
Hyvinvointialueiden osalta hankkeessa selvitetään, mitkä palvelut soveltuvat Suomi-pisteessä tarjottaviksi.
Suurin osa ihmisistä pystyy ja haluaa asioida viranomaisten kanssa digitaalisesti, ja viranomaisten digitaalisia palveluita kehitetään jatkuvasti. Myös palvelu- ja toimitilaverkkohanke tukee viranomaisten digitaalisten palvelujen kehittämistä ja uudistuksen lähtökohtana on, että toimivat ja helppokäyttöiset digitaaliset palvelut ovat ensisijainen palvelukanava. On kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät osaa, halua tai pysty käyttämään viranomaisten digitaalisia palveluja, ja yhdenvertainen mahdollisuus käyntiasiointiin tulee taata heille tulevaisuudessakin.
Suomi-pisteiden tavoitteena on, että käyntiasiointia vaativat palvelut ovat ihmisten saatavissa laadukkaasti saman katon alta. Suomi-pisteistä saa myös digitukea viranomaisten sähköisten palvelujen käyttöön.
Digituki eli sähköisen asioinnin, palveluiden ja laitteiden käytön tuki on olennainen osa Suomi-pisteiden toimintakonseptia. Suomi-pisteissä kannustetaan ja rohkaistaan asiakkaita sähköiseen asiointiin ja heille annetaan digitukea niiden viranomaispalveluiden osalta, Suomi-pisteissä tarjotaan.
Vaativamman digituen tarjoamisessa eli tilanteissa, joissa ihminen tarvitsee esimerkiksi syvällistä tukea digitaalisten laitteiden tai muiden kuin viranomaispalveluiden käytössä, tehdään yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten digitukitoimijoiden kanssa.
Yhteiset työympäristöt eli YTYt ovat työnteon paikkoja, joissa työskentelee useita eri virastoja ja joissa tilat ja niihin liittyvät palvelut ovat virastojen yhteisessä käytössä.
YTYissä tehdään paljon erilaista toimistotyötä. Niissä on useimmiten myös Suomi-piste, jossa palvellaan asiakkaita, jotka haluavat asioida viranomaisten kanssa paikan päällä.
Toimitilaratkaisultaan YTYt ovat ns. monitilaa, jossa erityyppisille työtehtäville on varattu omat tilansa (esim. tilat keskittymistä tai hiljaisuutta vaativalle työskentelylle, verkkopalavereille tai vaikkapa puhelintyölle). Yhteisten tilojen ja palveluiden lisäksi YTYissä on viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja, yhteisiä rooleja ja yhteistyön rakenteita sekä pelisääntöjä.
Vaikka YTYjen tilat ovat lähtökohtaisesti yhteiskäyttöisiä, on YTYihin kuitenkin mahdollista toteuttaa ns. rajoitettujen kulkuoikeuksien alueita tai viranomaisten yksinomaiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja, jos viranomaisen toiminta sitä edellyttää.
YTYihin siirtyminen valtiolla on seurausta työnteon tapojen ja viranomaisasioinnin muutoksista, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia tilojen käyttöön. YTYjä toteutetaan vuoteen 2029 mennessä 18 paikkakunnalle pääsääntöisesti jo olemassa oleviin valtion virastotaloihin. Yhteisten työympäristöjen verkosto on valtakunnallinen ja tukee monipaikkaista työtä ja käyntiasioinnin asiakaslähtöistä ja tuloksellista toteutusta. YTYt tuottavat taloudellisia säästöjä ja edistävät vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta ja niissä tavoitellaan hyvää ja yhdenmukaista asiakas- ja työntekijäkokemusta.
YTYjä voivat käyttää kaikki tiloihin käyttöoikeuksia ostaneet viranomaiset. Yhteiskäyttöisten tilojen hinnoittelu perustuu pinta -alan ja henkilötyövuoden sijasta tilojen käyttöön. Lisäksi YTYissä on pienimuotoisesti tiloja satunnaiseen käyttöön muille virkahenkilöille.
YTYt toteutetaan yhteisten työympäristöjen konseptin pohjalta. YTY-konseptia on valmisteltu valtiovarainministeriön johdolla Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla -hankkeessa. YTY-konsepti ohjaa YTYjen yhdenmukaista toteutusta kaikkialla Suomessa
Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
Miten hanke etenee konkreettisesti?
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen suunnittelu ja toimeenpano etenevät valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Uudistus on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1. vaihe 2021-2023, 2. vaihe 2024-2026 ja 3. vaihe 2027-2030.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa valmisteltiin muun muassa yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus ja käynnistettiin alueellinen toimeenpano ja suunnittelu ensimmäisessä kolmessa maakunnassa.
Uudistuksen toisessa vaiheessa muun muassa alueellinen suunnittelu viedään loppuun, etä- ja -tulkkauspalveluratkaisu otetaan käyttöön ja yhteisen asiakaspalvelutoiminnan tehtävät siirretään virastotasolle.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa saadut opit ja jatkokehittämistyöhön liittyvät ehdotukset on koottu vuoden 2024 alussa julkaistuun palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen ensimmäiseen väliraporttiin.
Hankkeen kolmannessa vaiheessa jatketaan yhteisen palvelu- ja toimitilaverkon toimeenpanoa. 2020-luvun aikana jSuomi-pisteitä toteutetaan koko maahan siten, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa on uusi Suomi-pisteiden verkosto, joka on korvannut nykyisen viranomaiskohtaisen palveluverkon. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä on toteutettu toimitiloja koskeva uudistus valtion toimitilastrategian linjausten mukaisesti.
Ensimmäiset Suomi-pisteet avattiin Lahteen, Lappeenrantaan, Joensuuhun, Poriin ja Kouvolaan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. Lahden, Lappeenrannan ja Porin yhteiset palvelupisteet ovat ensimmäiset yhtenäisen konseptin mukaiset Suomi-pisteet ja niistä saa viranomaisten omien palveluiden lisäksi yleistä palveluneuvontaa ja digitukea. Joensuun ja Kouvolan palveluvalikoimat on suppeammat.
Suomi-pisteiden laajenee uudistuksen toimeenpanon edetessä. Lisäksi Suomi-pisteiden palveluita ja tiloja kehitetään lähivuosien aikana niin, että useampi viranomainen alkaa tarjota palveluitaan samassa paikassa.
Suomi-pisteiden aukioloajat ja palveluvalikoimat löytyvät Suomi-piste.fi-verkkosivustolta.
Yhteisiä työympäristöjä (YTY) voivat käyttää kaikki tiloihin vuokrasopimuksen tehneet viranomaiset. Pääsääntöisesti YTY-verkoston (maakuntien keskuskaupungit) kohdetta voi hyödyntää niiden viranomaisten henkilöstö, joiden toimipaikka on kyseisessä YTYssä. Työnantajan on kuitenkin mahdollista tehdä vuokrasopimus myös sellaiseen YTYyn, jossa viranomaisella ei ole muuta toimintaa, esimerkiksi 1-3 htv:lle. Lisäksi YTYjen yhteydessä on muutamia työpisteitä muille virkahenkilöille satunnaiseen käyttöön.
Vuoden 2026 alusta YTY-verkostossa siirrytään htv-sopimuksista käyttöoikeussopimuksiin, jolloin yllä olevasta sovitaan käyttöoikeuksin.
On hyvä huomioida, että virkapaikasta ja mahdollisuudesta monipaikkaiseen työhön päättää aina työnantaja.
OHJE monipaikkaisesta työstä yhteiskäyttötiloissa tai toisen viraston tiloissa