Verotusjärjestelmä

Viljapelto. Kuva: ;ooa Saastamoinen / Gorilla.

Valtiovarainministeriö valmistelee verolait, joissa säädetään verotuksesta.

Verovelvollisia ovat kaikki Suomessa asuvat henkilöt ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt ja yritykset.

Veronsaajia ovat valtion lisäksi kaikki Suomen kunnat ja evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat sekä Kela.

Verotusta toimeenpanevat Verohallinto ja Tulli. Lisäksi Trafi kerää ajoneuvoveron.

Välittömät ja välilliset verot

Verot voidaan luokitella välittömiin ja välillisiin veroihin.

Karkeasti lajitellen tuloverot ovat välittömiä ja kulutusverot välillisiä veroja. Verotuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla pyritään yleensä vaikuttamaan talouskehitykseen sekä tuotannon ja kulutuksen rakenteeseen. Suomessa verotuksen painopistettä on 1990-luvulta lähtien siirretty tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen.

Verotuet

Verotuet ovat verohuojennuksia, joiden tarkoituksena on tukea jotakin verovelvollisryhmää.

Monet verotuet voitaisiin vaihtoehtoisesti jakaa budjetin menopuolelta konkreettisina ja suorina tukina tuen kohteille. Verotuista ja niiden raportoinnista löytyy lisää tietoa Verotuet-sivulta.

EU ja verotus

Verotusta harmonisoidaan Euroopan talousalueella. Kansallisvaltioilla on kuitenkin laaja autonomia verotuksessa, ja verotuksella on keskeinen rooli kansallisessa talouspolitiikassa.

Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus kokonaistuotannosta eli kokonaisveroaste on tällä hetkellä 44 %. Kokonaisveroasteen vaihteluun vaikuttavat suhdannekehitys ja veropolitiikan ratkaisut. OECD-maista Suomella on neljänneksi korkein kokonaisveroaste (2014).

Kokonaisveroaste OECD:n sivuilla

TAE 2020 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Verotuet 2017-2019e

Verohallinto

Tulli

Traficom

Metsänhoitoyhdistys

Kunnat

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen ortodoksinen kirkko

Kela

Metsäkeskus