Hallinnon rakenteet

Tyylikkäät rappuset ulkona. Kuva: Lasse Eklöf / Gorilla.

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tarkoituksena on kehittää julkisen hallinnon toimintaa ja turvata laadukkaat ja kattavat palvelut. Samalla valtiovarainministeriö pyrkii varmistamaan julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden.

Suomen hallintorakenne

Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, joita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, riippumattomat tuomioistuimet sekä valtionhallinto ja muu julkinen hallinto.

Valtionhallinto muodostuu valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Ministeriöitä on 12. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita on ministeriöt mukaan lukien noin sata. Aluehallintoviranomaisina toimii kuusi aluehallintovirastoa (AVI) sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). Valtion paikallishallinnon viranomaisina toimivat 11 poliisilaitosta, 9 maistraattia, 22 ulosottovirastoa, 11 syyttäjänvirastoa sekä 15 työ- ja elinkeinotoimistoa.

Muuhun julkiseen hallintoon kuuluvat kunnallishallinto (kunnat), kirkollishallinto sekä välillinen julkinen hallinto. Välilliseen julkiseen hallintoon kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (kuten Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Työterveyslaitos, Suomen metsäkeskus ja yliopistot) ja lainsäädännön tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt sekä yksityiset henkilöt (kuten kalastuksen- ja eläinsuojeluvalvojat) niiden käyttäessä julkista valtaa.

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaisesti kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.

Hallinnon rakenteet uudistuvat

Hallinnon rakenteet uudistuvat: Käynnissä olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Suurin muutos on julkisen hallinnon jako kolmeen hallinnon tasoon, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta.  Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. 


Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista.

Maakunta- ja sote-uudistus

Valtion lupa- ja valvontavirasto Luova kokoaa yhteen valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä

Osana maakunta- ja sote-uudistusta valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan nykyisistä aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta, Valvirasta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan. Kyse on uudenlaisesta, monialaisesta virastosta, joka turvaa alueilla toimien kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista – virastolla on valtakunnallinen toimivalta, mutta se on läsnä siellä, missä kansalainen ja asiakaskin. Viraston toimialat ovat

  • varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri
  • ympäristö
  • sosiaali- ja terveys
  • työsuojelu.

Lisäksi virasto vastaa kuntien ja maakuntien yleisestä laillisuusvalvonnasta, eräiden elinkeinojen valvonnasta, palkkaturvasta ja muista oikeusturvatehtävistä.

Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustamisen toimeenpanohanke

Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistymässä Digi- ja väestötietovirastoksi 1.1.2020

Valtiovarainministeriön on käynnistänyt syksyllä 2018 hankkeen valmistelemaan maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävien kokoamista 1.1.2020 alkaen uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tehtävät kootaan Väestörekisterikeskukseen ja viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Nykyiset yhdeksän maistraattia ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö lakkaavat. Tavoitteena on muodostaa kansallinen yhteiskunnan digitalisaatiota toimeenpaneva virasto, joka turvaa tietojen saatavuutta yhteiskunnassamme ja tarjoaa sujuvia ja turvallisia palveluja eri elämäntapahtumiin. Virasto palvelee asiakkaita monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen tehtävien yhdistämishanke
Selvityshenkilö Jouni Backmanin raportti maistraattien uudelleenorganisoinnin vaihtoehdoista

Keskushallinnon uudistus tähtää pysyvään muutokseen toimintatapoja kehittämällä

Hallituksen reformeihin kuuluvassa keskushallinnon uudistuksessa on kyse poikkihallinnollisesta toiminnallisesta uudistuksesta. Uudistus varmistaa ja vie eteenpäin muissa reformeissa, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa, sekä julkisten palveluiden digitalisoinnin ja johtamisen kärkihankkeissa tehtyä työtä pysyviksi muutoksiksi. Myös sähköisen asioinnin ensisijaisuus ja asiakaskeskeinen lähestymistapa ovat keskeisiä tavoitteita.

Keskushallinnon uudistus
 

Lisätietoja:

Finanssineuvos Anu Nousiainen
puh. 02955 30326
anu.nousiainen@vm.fi

Neuvotteleva virkamies Jaana Salmi
puh. 02955 30003
jaana.salmi@vm.fi