Hallinnon rakenteet

Tyylikkäät rappuset ulkona. Kuva: Lasse Eklöf / Gorilla.

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tarkoituksena on kehittää julkisen hallinnon toimintaa ja turvata laadukkaat ja kattavat palvelut. Samalla valtiovarainministeriö pyrkii varmistamaan julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden.

Suomen hallintorakenne

Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, joita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, riippumattomat tuomioistuimet sekä valtionhallinto ja muu julkinen hallinto.

Valtionhallinto muodostuu valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Ministeriöitä on 12. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita on ministeriöt mukaan lukien noin sata. Aluehallintoviranomaisina toimii kuusi aluehallintovirastoa (AVI) sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). Valtion paikallishallinnon viranomaisina toimivat 11 poliisilaitosta, 9 maistraattia, 22 ulosottovirastoa, 11 syyttäjänvirastoa sekä 15 työ- ja elinkeinotoimistoa.

Muuhun julkiseen hallintoon kuuluvat kunnallishallinto (kunnat), kirkollishallinto sekä välillinen julkinen hallinto. Välilliseen julkiseen hallintoon kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (kuten Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Työterveyslaitos, Suomen metsäkeskus ja yliopistot) ja lainsäädännön tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt sekä yksityiset henkilöt (kuten kalastuksen- ja eläinsuojeluvalvojat) niiden käyttäessä julkista valtaa.

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaisesti kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.

Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyvät Digi- ja väestötietovirastoksi 1.1.2020

Tasavallan presidentti vahvisti lain Digi- ja väestötietovirastosta 15.3.2019. Lailla yhdistetään maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät 1.1.2020 alkaen uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tehtävät kootaan Väestörekisterikeskukseen ja viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi ja samalla nykyiset yhdeksän maistraattia ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö lakkaavat. Digi- ja väestötietovirasto on kansallinen yhteiskunnan digitalisaatiota toimeenpaneva viranomainen, joka turvaa tietojen saatavuutta yhteiskunnassamme ja tarjoaa sujuvia ja turvallisia palveluja eri elämäntapahtumiin. Virasto palvelee asiakkaita monipaikkaisesti eri puolilla Suomea.

Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen tehtävien yhdistämishanke
Selvityshenkilö Jouni Backmanin raportti maistraattien uudelleenorganisoinnin vaihtoehdoista

Keskushallinnon uudistus tähtää pysyvään muutokseen toimintatapoja kehittämällä

Hallituksen reformeihin kuuluvassa keskushallinnon uudistuksessa on kyse poikkihallinnollisesta toiminnallisesta uudistuksesta. Uudistus varmistaa ja vie eteenpäin muissa reformeissa, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa, sekä julkisten palveluiden digitalisoinnin ja johtamisen kärkihankkeissa tehtyä työtä pysyviksi muutoksiksi. Myös sähköisen asioinnin ensisijaisuus ja asiakaskeskeinen lähestymistapa ovat keskeisiä tavoitteita.

Keskushallinnon uudistus
 

Lisätietoja:

Finanssineuvos Anu Nousiainen
puh. 02955 30326
anu.nousiainen@vm.fi