Poissaolot

Sairauspoissaolot

Virkamiehille maksetaan kunakin kalenterivuonna täysi palkkaus enintään 60 sairaspäivältä. Tämän jälkeen palkkaus alenee 75 %:iin. Sairaustapauksien määrä ei vaikuta kyseisten etuuksien maksamiseen vaan poissaolopäiviä seurataan kumulatiivisesti. Kun yhdenjaksoisten virkavapauspäivien lukumäärä ylittää 180 sairaspäivää, palkkaus alenee 60 %:iin. Virkamiehellä on oikeus sairausajan palkkaan yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään vuoden ajalta.

Työntekijöille maksetaan sairausajan palkkaa täytenä 21–35 päivän ajalta kutakin sairaustapausta kohti siitä riippuen, miten kauan henkilö on ollut palvelussuhteessa valtioon. Osapalkkausta (kaksi kolmasosaa palkasta) työntekijöille maksetaan enintään yhden vuoden ajalta. 

Työtapaturman ja ammattitautitapauksen osalta sairausajan palkkaa maksetaan hiukan edellä mainittuja aikoja pidemmiltä ajanjaksoilta. Täysi palkkaus maksetaan tällöin 90 päivältä kutakin tapausta kohti. 

Perhevapaat 

Käytettävissä olevia perhevapaita ovat 
-    äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (perhevapaat 31.7.2022 asti) / erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa (perhevapaauudistus 1.8.2022 lukien)
-    hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa
-    tilapäinen hoitovapaa
-    poissaolo lapsen vaikean sairauden takia
-    poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
-    poissaolo pakottavasta perhesyystä sekä
-    omaishoitovapaa.

Raskausvapaa ja erityisraskausvapaa

Raskaana oleva virkamies tai työntekijä voi jäädä raskausvapaalle, jonka pituus on enintään 40 arkipäivää. Raskausvapaan ajalta työnantaja maksaa palkan. Raskausvapaalle voi jäädä 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantajan kanssa voi myös sopia raskausvapaan myöhentämisestä, mutta sen tulee alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.

Erityisraskausvapaan käyttäminen saattaa jossain tapauksissa olla tarpeen ennen lapsen syntymää, jos työtehtävät aiheuttavat vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. 

Vanhempainvapaa

Molemmilla vanhemmilla on lähtökohtaisesti käytettävissään 160 arkipäivää vanhempainvapaata. Vanhempainvapaata voi pitää lähtökohtaisesti enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. 

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena.

Molemmille vanhemmille maksetaan palkka vanhempainrahakauden alusta lukien enintään 32 arkipäivän ajalta (1.3.2023 lukien). Vanhempainvapaiden loppuosa on palkaton ja siltä ajalta Kela maksaa sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa suoraan vanhemmalle itselleen.

Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

Hoitovapaa on palkatonta. Hoitovapaata voi saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Vapaata voi pitää vain toinen vanhemmista kerrallaan. 

Osittaisesta hoitovapaasta on kyse silloin, kun virkamiehen tai työntekijän työaikaa on lyhennetty lapsen hoitamiseksi. Vanhemmat voivat pitää osittaista hoitovapaata samankin kalenterijakson aikana, mutta he eivät saa olla samanaikaisesti hoitamassa lasta. Vapaata voi pitää siihen saakka, kunnes lapsen toinen lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Osittaista hoitovapaata pidettäessä on työaika yleensä 6 tuntia vuorokaudessa mutta muunkinlaisia työaikajärjestelyjä voidaan käyttää.  

Muut perhevapaat

Tilapäinen hoitovapaa on käytettävissä silloin kun alle 12-vuotias lapsi äkillisesti sairastuu. Välttämätön poissaolo lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi on tällöin sallittua. Vapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää kerrallaan. Tilapäinen hoitovapaa on palkallinen. 

Lapsen vaikea sairaus oikeuttaa palkattomaan virkavapauteen tai työstä vapautukseen, kun virkamies tai työntekijä osallistuu lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on mahdollista, jos virkamiehen tai työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Tällöin työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että virkamies tai työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja virkamies tai työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Poissaolo pakottavasta perhesyystä on mahdollista, jos virkamiehen tai työntekijän läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. 

Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus saada omaishoitovapaata henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Vapaan edellytyksenä on, että omainen tai läheinen tarvitsee virkamiehen tai työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea vakavan sairauden tai vamman vuoksi. Omaishoitovapaata voi pitää enintään viisi työpäivää kalenterivuoden aikana.

Muut poissaolot

Valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on mahdollisuus olla joko palkallisella tai palkattomalla vapaalla muun muassa kuntoutuksen, opintojen, ammattiyhdistyskoulutuksen, eräiden merkkipäivien ja lähiomaisiin liittyvien tilanteiden vuoksi sekä maanpuolustukseen, ammattiyhdistystoimintaan ja urheilukilpailuihin osallistumista varten.

Lisätietoa

Sopimukset-sivut