Digitaalinen euro
Digitaalinen euro voisi tarjota maksamiseen eurooppalaisen vaihtoehdon: se toimisi koko euroalueella ja olisi riippumaton esimerkiksi yksityisistä maksukorteista. Tämä lisäisi kilpailua ja vahvistaisi Euroopan strategista autonomiaa, sillä nykyisin maksamista hallitsevat muutamat EU:n ulkopuoliset korttiyhtiöt.
Kansalaisten näkökulmasta digitaalinen euro ei välttämättä eroaisi merkittävästi nykyisistä maksamisen tavoista. Maksut hoituisivat mahdollisesti lompakkosovelluksella tai mobiilipankissa, joita tarjoaisivat digitaalisen euron jakelijat, esimerkiksi pankit ja maksulaitokset. Digitaalinen euro olisi kaikkien käytettävissä veloituksetta.
Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa, jota tarjottaisiin kansalaisille ja yrityksille. Kyseessä ei olisi uusi valuutta vaan euron digitaalinen ilmenemismuoto. Digitaalinen euro ei liity myöskään kryptovaroihin.
Digitaalista euroa laskisivat liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen kansalliset keskuspankit, kuten Suomen Pankki. Digitaalista keskuspankkirahaa on jo olemassa keskuspankkitileillä, mutta tilejä voivat käyttää nykyisin lähinnä pankit.
Euroopan keskuspankki valmistelee
Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi lokakuussa 2020 selvityksen siitä, mitä vaihtoehtoja digitaalisen euron liikkeeseenlaskussa olisi.
EKP päätti heinäkuussa 2021 edetä hankkeessa tutkimusvaiheeseen, jonka aikana laadittiin korkean tason malli digitaaliselle eurolle. EKP selvitti, mitkä olisivat digitaalisen euron keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut.
Lokakuussa 2023 EKP päätti siirtyä valmistelussa valmisteluvaiheeseen, joka kestää kaksi vuotta. Digitaalisen euron mahdollisesta liikkeeseenlaskusta päättää lopulta EKP.
Komissio antoi lainsäädäntöesityksen
Euroopan komissio antoi 28. kesäkuuta ehdotuksen digitaalista euroa koskevaksi lainsäädännöksi. Yhteisvaluuttapaketiksi nimetty ehdotuskokonaisuus sisältää myös toimia, jotka turvaavat eurokäteisen käyttöä ja saatavuutta varmistamalla sen laajan hyväksyttävyyden ja riittävän saatavuuden.
Digitaalista euroa koskevasta lainsäädännöstä päättävät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti.
Laillisen maksuvälineen asema
Ehdotuksen mukaan digitaalinen euro tulisi hyväksyä täydestä nimellisarvostaan: esimerkiksi sadalla eurolla täytyisi saada ostettua sadan euron hintainen tuote tai palvelu.
Keskuspankkirahan eri muotojen, kuten digitaalisen euron ja eurokäteisen, pitäisi olla vaihdettavissa toisiinsa täyteen nimellisarvoonsa. Toisin sanoen esimerkiksi sata euroa digitaalisina euroina pitäisi voida vaihtaa sataan euroon käteistä ja päinvastoin.
Kauppojen olisi euroalueella hyväksyttävä maksaminen digitaalisella eurolla. Vastaanottovelvollisuus sisältäisi kuitenkin poikkeuksia, kuten mikroyritykset, jotka eivät ota yleisesti sähköisiä maksuja vastaan.
Jakelumalli, peruskäyttöpalvelut ja niiden saatavuus
Lainsäädäntöehdotusten mukaan digitaalisen euron jakelijoina voisivat toimia pankit, maksulaitokset ja sähkörahayhteisöt. Palveluntarjoajien pitäisi tarjota henkilökäyttäjille peruskäyttöpalvelut veloituksetta. Lisäksi perusmaksutilejä tarjoavien pankkien tulisi pyydettäessä tarjota henkilöasiakkaille digitaalisen euron palvelut.
Jäsenvaltioiden pitäisi määrittää julkinen toimija (esimerkiksi viranomainen tai postilaitos), joka olisi velvoitettu tarjoamaan digitaalisen euron peruspalvelut ja käyttötukea kasvotusten erityisryhmille. Tämä koskisi esimerkiksi vanhuksia ja henkilöitä, joilla on rajalliset digitaidot.
Kauppiaille koituvien kustannusten rajaaminen
Kauppiailta veloitettavia provisioita ja siirtohintoja säänneltäisiin siten, että ne eivät ylittäisi palvelun tarjoamisen kustannuksia (mukaan lukien kohtuullinen voittomarginaali) tai vaihtoehtoisten maksutapojen kustannuksia.
Yksityisyyden suoja
Ehdotuksen mukaan EKP tai kansalliset keskuspankit voisivat käsitellä henkilötietoja esimerkiksi digitaalisen euron maksutapahtumien selvitystä varten. Henkilötietoja pitäisi käsitellä niin, että käytettäisiin huippuluokan turvallisuutta ja yksityisyyttä turvaavia toimia sekä hyödynnettäisiin salausta ja salanimiä (pseudonymisation). Näin EKP tai kansallinen keskuspankki ei voisi yhdistää henkilötietoja käyttäjään.
Digitaalisen euron maksut ilman verkkoyhteyttä (offline) tapahtuisivat korkeammalla yksityisyyden suojalla kuin verkkoyhteyden varassa tehtävät maksut. Maksupalveluntarjoajilla olisi sama näkyvyys offline-välineen talletusten ja nostojen maksudataan kuin käteisnostoissa ja talletuksissa.
Rahoitusvakaus
Ehdotuksen mukaan Euroopan keskuspankin pitäisi luoda välineet, joilla rajattaisiin digitaalisen euron kiinnostavuutta sijoituskohteena. Näin voitaisiin turvata rahoitusvakaus. EKP:n ja komission tulisi raportoida säännöllisesti digitaalisen euron vaikutuksista.
Digitaaliselle eurolle ei voisi maksaa korkoa.
Tekniset ominaisuudet
Komission ehdotus sisältää seuraavat tekniset ominaisuudet:
- Digitaalisen euron pitäisi olla saavutettava maksuväline suurelle yleisölle sekä myös maksupalveluiden ulkopuolella tällä hetkellä oleville erityisryhmille ja vanhuksille.
- Digitaalisen euron tulisi olla käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä tapahtuviin maksuihin (offline). Tämä vahvistaisi talouden kriisinsietokykyä.
- Digitaalinen euro rahana ei voisi olla ohjelmoitavissa, jotta sen täysi vaihdettavuus käteisen kanssa olisi mahdollista. Myös keskuspankkien ja yleisön väliset sopimussuhteet kielletään.
- Yhteensopivuus yksityisten maksuratkaisujen kanssa pitäisi varmistaa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi avoimien standardien käyttämistä, jaettua infrastruktuuria tai yhteensopivia maksupäätteitä.
- EKP:n tulisi tarjota tukipalveluja esimerkiksi teknisten tai petoksiin liittyvien riitatilanteiden ratkaisemiseksi euroalueen laajuisesti.
- Digitaalisen euron käyttäjillä pitäisi olla mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa.
Suomi korostaa kilpailua ja hyötyjä
Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio pyrkii lisäämään kilpailua vähittäismaksamisen markkinoilla, palvelutarjoamassa ja infrastruktuurissa.
Kun käteisen käyttö vähentyy, maksamista hallitsevat yhä selkeämmin muutamat maailmanlaajuiset yritykset, kuten korttiyhtiöt. Suomen mielestä keskittyminen ei välttämättä mahdollista tasapuolista kilpailu- ja neuvotteluasetelmaa erikokoisten yritysten, kuluttajien ja muiden toimijoiden kesken. Maksaminen on kriittinen peruspalvelu, joten riippuvuus yksittäisistä EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista voi muodostaa riskin huoltovarmuudelle ja strategiselle autonomialle Suomessa ja koko Euroopassa.
Suomi korostaa, että digitaalinen euro täydentäisi nykyisiä maksutapoja ja vähittäismaksamisen markkinoita. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi huomioida markkinoiden kilpailullisuusnäkökulmat ja edellytykset monimuotoisten markkinatoimijoiden osallistumiselle.
Suomen mielestä teknisessä toteutuksessa pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen toteutustapaan, jotta digitaalinen euro tarjoaisi selkeitä hyötyjä kuluttajille, kauppiaille ja jakelijoille. Tämä voisi edistää datataloutta ja kilpailukykyä.
Suomi pitää oikeansuuntaisena komission ehdottamaa jakelumallia, jossa digitaalisia euroja jakelisivat pankit, maksulaitokset ja sähkörahayhteisöt. Suomi suhtautuu kuitenkin varauksellisesti julkisen toimijan jakelu- ja palveluvelvollisuuteen, koska siihen liittyy useita avoimia kysymyksiä, kuten hyötyjen suhde kustannuksiin.
Mahdolliset saldorajoitukset pitää Suomen mielestä mitoittaa niin, että turvataan rahoitusvakaus. Samalla täytyy ottaa huomioon maksuvälineen sujuva käytettävyys. Suomi pitää hyvänä tavoitetta rajata digitaalisen euron kiinnostavuutta sijoituskohteena, koska kyseessä on ennen kaikkea maksuväline.
Digitaalisen euron pitäisi Suomen mielestä olla erittäin luotettava maksuväline, jossa on korkea yksityisyyden ja henkilötietojen suoja. Pienissä maksuissa voisi olla tavallista parempi yksityisyyden suoja. Rikostorjunnan on perustuttava riskiperusteiseen lähestymistapaan.
Suomi pitää tärkeänä digitaalisen euron saavutettavuutta ja sen käytettävyyttä mahdollisimman monelle euroalueen asukkaalle. Sillä täytyisi voida maksaa myös ilman nettiyhteyttä.
Lisää aiheesta:
Valtioneuvoston U-kirjelmä eduskunnalle (19.10.2023)
Euroopan komission tiedote lainsäädäntöesityksestä (28.6.2023)
Suomen Pankin tiedote (19.10.2023)
Euroopan keskuspankin julkaisema digitaalisen euron edistymisraportti (24.7.2024)
Euroopan keskuspankin tiedote (18.10.2023)
Digitaalinen euro Suomen Pankin sivuilla
Digitaalinen euro Euroopan keskuspankin sivuilla
Digitaalinen euro EU:n neuvoston sivuilla