Henkilöstön liikkuvuus

Valtioneuvoston piirissä on pitkään eri yhteyksissä kannustettu henkilöstöä liikkuvuuteen paitsi oman organisaation myös valtioneuvoston sisällä ja sen ulkopuolella. 

Henkilöstön liikkuvuus auttaa hyödyntämään osaamista paremmin ja suuntaamaan työpanoksen sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Liikkuvuus on keskeinen osa joustavampaa voimavarojen johtamista ja kehittämistä koko valtionhallinnossa.

Valtion ohjesääntö korostaa monipuolista kokemusta ylimpien virkojen kelpoisuusvaatimuksina. Nykyisen hallitusohjelman mukaan valtionhallinnon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja ilmiölähtöisyyteen, ja nämä näkökulmat huomioidaan nykyistä vahvemmin muun muassa valtion talousarviossa. Lisäämällä valtion henkilöstön liikkuvuutta ja hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä voidaan vahvistaa henkilöstön osaamista ja tehostaa julkisen hallinnon toimintaa. Verkostoitumalla ja kokemuksia jakamalla on mahdollista saavuttaa tehokkaammin yhteisiä tavoitteita.

Henkilökierto

Valtionhallinnon henkilökierto-opas julkaistiin vuonna 2012. Opas pohjasi hallituksen linjaukseen, jonka mukaan virastojen tulos- ja johtamissopimuksiin tuli lisätä aiempaa enemmän henkilöstön liikkuvuutta edistäviä tavoitteita. 

Henkilökierrossa työntekijä siirtyy määräajaksi omalla palkallaan toiseen tehtävään. Palvelussuhde säilyy omaan, lähettävään organisaatioon, joka maksaa kiertoajan palkan ja muut henkilöstökustannukset. Vastaanottava organisaatio voi olla niin valtion toimintayksikkö kuin kunnallinen tai yksityinen organisaatiokin.

Opetushallituksen kautta haettavat kansainvälistymiskohteet

Kansainvälistymiskohteet, joihin Opetushallituksen kautta voi hakea, ovat valtioneuvoston EU-työpaikat, ulkoministeriön kehitysyhteistyöohjelmat ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden liikkuvuusohjelma.

Virkamiesvaihto-ohjelma Opetushallituksen hoitamana on lakkautettu vuoden 2025 alusta lähtien.  

Tarkempia tietoja haettavista kansainvälistymiskohteista löytyy Opetushallituksen sivuilta.