Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eduskunnalle torstaina 17. lokakuuta hallituksen kolmannen lisätalousarvioesityksen. Ministeri Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan, ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.

Asukkaiden näkökulmasta kunnat huolehtivat monista arkipäivän edellytyksistä. Se, että koulut ja varhaiskasvatus toimivat, hanasta tulee käyttökelpoista vettä tai että kodin ohi kulkeva väylä on kulkukelpoinen, ovat hyviä esimerkkejä kunnan ja sen toimintojen laajasta merkityksestä asukkaille.

Suomi katsoo saavuttaneensa lisää elpymis- ja palautumissuunnitelmansa välitavoitteita. Valtiovarainministeriö lähetti toisen maksupyynnön Euroopan komission arvioitavaksi perjantaina 11. lokakuuta.

Suunnitelmassa Suomi sitoutuu noudattamaan nettomenopolkua eli sallittua julkisten nettomenojen vuotuista kasvuvauhtia seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nettomenopolku on yhteensopiva hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman sopeutustoimien kanssa.

Vuoden 2024 kolmas lisätalousarvioesitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla. Esitys lisää tuloja 525 miljoonalla eurolla ja vähentää menoja 442 miljoonalla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa.