Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta

Sote-siirtolaskelma määrittelee, kuinka paljon veroja ja valtionosuuksia kunnista siirtyy valtiolle sote-uudistuksen yhteydessä. Lopullinen tieto siirtyvien verotulojen määrästä pystyttiin tuomaan laskelmaan vasta marraskuussa, kun vuoden 2022 verotus valmistui. 
 

Valtionosuuden lisäsiirto koskee kaikkia kuntia, ja se on kaikille kunnille yhtä suuri asukasta kohti. Sote-rahoitusmalliin sisältyy kuitenkin uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia tasaavia elementtejä, jotka huomioivat esimerkiksi päivitetyn tiedon siirtyvistä veroista. Kuntien erilaisuus siis huomioidaan uudistuksessa, mutta valtionosuuden vähennys koskee kuitenkin kaikkia kuntia asukaskohtaisesti yhtä suurella euromäärällä.
 
Sote-uudistuksen yhteydessä tehtävät muutokset kuntien kustannus- ja tulorakenteeseen johtavat siihen, että kuntien talouden tasapainotila voi muuttua. Uudistuksen kokonaisvaikutus yhden kunnan talouteen rajataan järjestelmämuutoksen tasauksella niin, että pysyvä vaikutus on enintään +/- 60 €/as. vuoden 2022 tasossa. Järjestelmämuutoksen tasaus joko lisää tai vähentää kunnan valtionosuutta niin, että säädetty raja muutokselle ei ylity.
 

Lain mukaan valtionosuuden lisäsiirrolla varmistetaan sote-uudistuksen kustannusneutraalisuus. Ilman siirtoa kuntatalouteen jäisi liikaa tuloja verrattuna kunnilta hyvinvointialueille siirtyneisiin kustannuksiin. Osa valtionosuuden vähennyksestä on määräaikaista, vuoden 2023 valtionosuuden takaisinperintää. 
    
Haastavan tilanteesta teki se, että tieto tuli varsin myöhäisessä vaiheessa vuotta. Näin ollen kunnat eivät voineet varautua valtionosuusmuutoksiin esimerkiksi veroprosenttia korottamalla tai menoleikkauksilla.   

Hallitus on päättänyt lieventää päivitetyn laskelman vaikutuksia seuraavin toimenpitein:  

• Vuotta 2023 koskeva jälkikäteinen valtionosuusvähennys siirretään vuosien 2024 ja 2025 sijasta tehtäväksi vuodesta 2025 lukien ja jaettaisiin kolmelle vuodelle 2025–2027.
• Lisäksi vuodelle 2024 valtionosuuteen ehdotetaan 192 miljoonan euron määräaikaista lisäystä (34,70 euroa asukasta kohden). Vastaava määrä valtionosuutta vähennettäisiin määräaikaisella vähennyksellä vuosina 2025‒2027, vuosittain 64 miljoonaa (11,57 euroa asukasta kohden).
• Hallituspuolueet ovat sopineet etsivänsä ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa vaikutuksia kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen. Ratkaisuista ei ole vielä päätöksiä. Seuraavan kerran hallitus päättää vuosien 2025-2028 ratkaisuista keväällä 2024 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.  

Vuoden 2024 valtionosuuksiin ei tule suuria muutoksia koko maan tasolla, mutta jatkovuosina 2025-2027 valtionosuudet vähenevät merkittävästi. Kunnilla on kuitenkin aikaa sopeutua vuosien 2025-2027 kohdistuvaan valtionosuuksien alentamiseen esim. veroprosenttia tarkistamalla. Hallituspuolueet ovat lisäksi sopineet etsivänsä ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa vaikutuksia kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen. 

Jälkikäteistarkistuksen yhteydessä päivitettiin lopullisiksi myös uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia tasaavat rahoituselementit, jotka joko lisäävät tai vähentävät yksittäisen kunnan valtionosuutta vuodesta 2024 alkaen.

Valtiontalouden kannalta rahoituspäätökset on tehty hallituskauden ajalle kustannusneutraalisti. Valtio on päätöksillään auttanut kuntia merkittävästi, sillä vuoden 2024 valtionosuuteen ei kohdistu muutoksia. Muutokset tulevat kuitenkin voimaan kuntien osalta v. 2025 alkaen, jolloin kunnilla on ollut enemmän aikaa sopeutua päätöksiin. Valtion osalta tämä tarkoittaa suurempia valtionosuuskustannuksia vuosina 2023 ja 2024 ja pienempiä valtionosuuskustannuksia vuodesta 2025 lähtien.
 

Normaalisti kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. Valtionosuuslain siirtymäsäännösten (59 §) mukaan kustannustenjaon tarkistus tehdään kuitenkin lain voimaantulon jälkeen ensimmäisen kerran vasta varainhoitovuodelle 2025. Tämä johtuu siitä, että kuntien kustannuspohja muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vuoksi. Vuosina 2023 ja 2024 tarkistettavana olevien vuosien 2021 ja 2022 tietoihin perustuva kustannuspohja sisältää vielä kuntien sote- ja pelastustoimen tehtävät, eikä se ole verrattavissa uudistuksen jälkeisiin kuntien tehtäviin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. 

Valtiovarainministeriöllä oli tiedossa, että valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot saadaan laskelmaan valitettavan myöhäisessä vaiheessa vuotta. Aikaisemmin kuitenkin arvioitiin, että alkusyksystä tehtyihin ennakkolaskelmiin verrattuna marraskuun päivityksestä ei tulisi suuria muutoksia valtionosuuksiin. Muutos oli kuitenkin merkittävästi suurempi kuin asiantuntijat olivat osanneet arvioida. 

Vuoden 2022 valmistuneen verotuksen ja ennakkolaskelmissa käytetyn veropohjaennusteen välisen eron taustalla on useita tekijöitä. Valmistuneessa verotuksessa kunnallisverotuksen verotettava tulo oli pienempi, ja kunnallisverosta tehtävät vähennykset olivat suurempia kuin ennakkolaskelmissa. Valtion ansiotuloveroa maksavien henkilöiden lukumäärä oli pienempi kuin ennakkolaskelmissa. Näiden vaikutusten syinä saattavat olla erot palkkarakenteessa: vaikka palkkatulojen määrässä ei ollut suurta eroa, palkkatulon saajia oli toteumatiedoissa selvästi enemmän. Todennäköisesti siis enemmän pienituloisia, joiden työtulosta tehtävät vähennykset painottuvat kunnallisverotukseen. On myös hyvä huomata, että ennakkolaskelmien pohjana oli vuoden 2021 valmistunut verotus, jota oli korotettu vuoden 2022 tasoon. Vuosi 2021 oli vielä koronavuosi, joka on myös vaikuttanut tulojen ja vähennysten muodostumiseen. Ylipäätään vähennysten määrä lisääntyi koronavuosien jälkeen.

Sote-siirron  lakisääteisenä periaatteena on, että kunnilta siirtyy yhtä paljon tuloja kuin kustannuksia. Siirtyviä eriä on tarkistettu vuoden 2023 aikana ja siirtyvät verotulot on viimeiseksi valmistuva osa laskelmasta. Koska valtionosuudet ovat laskelman joustava erä, näkyvät laskelman päivitykset suoraan valtionosuuden tasossa. 

Sote-uudistuksen rahoituksen siirto perustui ensimmäisessä vaiheessa arviotietoihin: kustannusten osalta kuntien vuoden 2022 talousarviotietoihin ja verotuksen osalta ennakkotietoihin. Siirron halutaan perustuvan parhaaseen mahdolliseen vuotta 2022 koskevaan tietoon. Tietoja päivitettiin vuoden 2023 aikana vastaamaan siirtyvien palveluiden järjestämisen kustannuksia kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen mukaan. Tulojen osalta viimeisin päivitys tehtiin marraskuussa vastaamaan vuoden 2022 valmistuneita verotulotietoja. Siirtyvien kustannusten tarkistuksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa sekä laissa hyvinvointialueiden rahoituksesta.