Kiinteistöverouudistus

Taustaa

Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa (VM036:00/2012) on selvitetty kiinteistöverotuksen nykyjärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarvetta. Valtiovarainministeriö on tilannut rakennusten ja maapohjien arvostamisen nykyjärjestelmästä selvitykset (Haahtela 2013; Peltola 2014), joissa on tuotu esille nykyjärjestelmän ongelmakohtia ja esitetään, kuinka arvostamisjärjestelmää tulisi uudistaa.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjien arvostamisjärjestelmät on uudistettava, koska verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien osalta kauppahintojen kehityksessä on tapahtunut myös alueellista eriytymistä, joka tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon verotuksessa. Rakennusten osalta verotusarvojen määräytymisperusteet on päivitettävä nykytasoon ja otettava huomioon alueelliset kustannuserot sekä luotava uusille rakennustyypeille vastaava arvostamisjärjestelmä.   

Peltolan (2014) esiselvityksen sekä kiinteistöverojärjestelmälle asetettujen tavoitteiden pohjalta Maanmittauslaitoksen (MML) tutkimuskonsortio kehitti uuden menetelmän maapohjien arvostamiseksi valtioneuvoston rahoittamana tutkimushankkeena.

Ehdotetun arvostamismenetelmän soveltaminen verotuksessa edellyttää, että hintavyöhykealueet määritellään uudelleen koko maan alueelle. Kehitetyn menetelmän avulla se voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti hyödyntäen MML:n kiinteistörekisteriä sekä kiinteistöjen ja asuntojen kauppahintatietoja, joiden perusteella maapohja jaetaan yhtenäistä arvoa rajaaviin hintavyöhykkeisiin. Uuden arvostamismenetelmän käyttöönotto päivittäisi maapohjien verotusarvot lähemmäs vallitsevaa hintatasoa ja korjaisi eri alueiden välisiä suhteellisia eroja arvostuksessa vastaamaan vallitsevia hintatasoeroja.

Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamiseksi on kehitettävä uusi järjestelmä, joka päivittää arvostuksen yhtenäisellä ja objektiivisella metodologialla kaikille rakennustyypeille sekä huomioi eri alueiden välisiä suhteellisia eroja rakentamiskustannuksissa. 

Kiinteistöjen käyvän hinnan määrittäminen kiinteistöverotusta varten, Yrjänä Haahtela, toukokuu 2013
Kiinteistöjen arvostamisperusteiden kehittämistarve kiinteistöverotuksessa, Risto Peltola, helmikuu 2014
Maapohjien aluehintojen arviointimenetelmän kehittäminen kiinteistöverotuksessa, Risto Peltola, joulukuu 2015

Maapohjien arvostamisjärjestelmän uudistamishanke

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016). Maanmittauslaitos vastaa hankkeen toteutuksesta. Hankkeessa ovat VM:n ja MML:n lisäksi mukana Kuntaliitto, Verohallinto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo. Maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina alueellista hintakehitystä mittaavia indeksejä soveltaen.

Tavoitteena on saada koko maan kattava hinta-aluekartta valmiiksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Uusia verotusarvoja on tarkoitus soveltaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamishanke

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2017 hankkeen rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamiseksi kiinteistöverotusta varten (VM152:00/2017). Tilastokeskus vastaa hankkeen toteutuksesta. Hankkeessa ovat VM:n ja Tilastokeskuksen lisäksi mukana Kuntaliitto ja Verohallinto.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka tuottaa vuosittain kaikille määritellyille rakennustyypeille keskimääräisen rakentamiskustannuksen yksikköarvon.  Tilastokeskuksen tehtävänä on kehittää rakennusluokitusjärjestelmä, jonka avulla rakennusten verotusarvo voidaan laskea maantieteellisen alueen, rakennustyypin sekä rakennuksen iän ja koon perusteella.

Tavoitteena on saada rakennusluokitusjärjestelmä valmiiksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla yhtä aikaa maapohjien arvostamisjärjestelmäuudistuksen kanssa. Uusia verotusarvoja on tarkoitus soveltaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Arvostamisjärjestelmien uudistaminen lisää veron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uudistuksessa ei korota veron tasoa. Veron tasosta päättävät poliittiset päätöksentekijät. Verotusarvot päivitetään vastaamaan verojärjestelmän mukaisia arvostamisperiaatteita, jolloin uudistus lisää veron oikeudenmukaisuutta.

Uudistus tuottaa läpinäkyvän veron, koska verotusarvojen määräytymisperusteet tulevat olemaan avoimesti kaikkien nähtävillä. Uusilta järjestelmiltä edellytetään myös kustannustehokkuutta siten, että verotusarvojen päivittämisessä voidaan tehokkaasti hyödyntää kerättyjä tietoja toteutuneista kiinteistö- ja asuntokaupoista.

Ajankohtaista

Esitysmateriaali: seminaari kiinteistöverouudistuksesta (14.6.2018)
Tallenne: seminaari kiinteistöverouudistuksesta (14.6.2018)

Maapohjan arvostamisjärjestelmän uudistus etenee (tiedote 11.12.2017)
Esitysmateriaali: seminaari kiinteistöverouudistuksesta (11.12.2017)
Tallenne: seminaari kiinteistöverouudistuksesta (11.12.2017)
Maapohjan arvostus tarkentuu kiinteistöverotuksessa (tiedote 19.6.2017)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020 (19.6.2017, päivitetty 7.6.2018)
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali (19.6.2017)
Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen seminaarin esitysmateriaali (19.6.2017)
Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät uudistuvat vuonna 2020 (tiedote 8.5.2017)

Lisätietoja

Hankkeiden asiakirjoihin voi tutustua hankesivuilla:

Hanke uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten

Hanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten

Kiinteistöverotuksen kehittämishanke (2011–2012)

Tietoa nykyisestä kiinteistöverojärjestelmästä